Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ensimmäiset luokat pitäisi jakaa tason mukaan. Ne, jotka osaavat lukea, pääsisivät yhdelle tasolle, muut toiselle
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?
Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Siksi että kuten aina, lahjakkaat saavat kärsiä, nämä oikeat erityislapset, joilla on erityisen hyvä taipumus oppia.
Yläkoulussa on varmaan nykyään hirveää.
Yläasteella oli suunnaton helpotus olla matikan ja kielten tunneilla missä ei tarvinnut kärsiä häiriköistä.
He kun tahkosivat perusasioita omissa suppeissa ryhmissään.
Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?
Miksi ihmeessä lapsia sparrataan jo ennen kouluun menoa ja sitten ollaan pettyneitä, kun heidän lapsensa eivät yllättäen saa erityiskohtelua?
Meillä lapsi halusi lähinnä leikkiä ennen koulun alkua, kirjaimet ja numerot eivät vapaa-ajalla kiinnostaneet. Silti ka oli 9,8 kun peruskoulu päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.
Mistäköhän johtuu ; ) Toisaalta, sitä ollaan haluttu ja nyt vihdoin jopa saatu!
Se osaako lukea ei merkkaa paljoakaan. Jos kuvittelee, että koulussa siihen opiskeluun käytetään hirveästi aikaa, niin tervemenoa 1-3 luokan tunneille katsomaan menoa. Lapset oppivat asioita mitä haluavat oppia todella nopeasti, jotkut lukemaan, jotkut dinosaurukset, jotkut autot, jotkut korjaamaan, jotkut liikkumaan, mikä nyt ketäkin kiinnostaa. Loput kouluaineet menevät siinä sivussa. Minä en osannut lukea ennen kouluun menoa, sitten 9v. aikoihin iski innostus ja luin 5-10 viikossa vuosikausia. Tolstoi oli hieman raskasta 12 vuotiaalle, mutta se oli jossain "nämä ihmisen pitää lukea" listassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.
Juuri tuohan se ongelma on. Kun tasoeroja ei huomioida, niin edistyneemmälle ei ole mitäö
än ja tämä jumittaa, turhautuu, menettää mahdollisuuden oppia ja jopa oppia oppimaan. Kun eteneminen ja aloitustaso määritellään suunnilleen heikoimman kolmanneksen mukaan ja siitä hielä huonommin suorituksille tarjotaan erityistukea, niin paras kolmannes jää heitteille, koulu on heille lähes turha, pelkästään sosiaalinen yhteisö.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Siksi että kuten aina, lahjakkaat saavat kärsiä, nämä oikeat erityislapset, joilla on erityisen hyvä taipumus oppia.
Yläkoulussa on varmaan nykyään hirveää.
Yläasteella oli suunnaton helpotus olla matikan ja kielten tunneilla missä ei tarvinnut kärsiä häiriköistä.
He kun tahkosivat perusasioita omissa suppeissa ryhmissään.Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.
Se on kyllä merkillistä, kuinka 80-luvulla yläasteella ollut voi tietää, että ”koulussa on varmaan nykyään hirveää”.
Minä väitän, että objektiivisesti katsottuna silloin oli paljon hirveämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois varmaan ollu meikäläisestä mukavaa joutua vajukkiluokalle...
En osannut kouluun mennessä varsinaisesti lukea, kuten ei siihen aikaan moni muukaan, tosin kirjaimia osasin jonkin verran ja kirjoittaa nimeni. Ei siinä kauan mennyt, kun lukeminenkin sujui, ja aika äkkiä päädyin opettamaan välitunnilla järkkäparina niitä, joilla oli tehtävien kanssa vaikeaa.
Olisi siis aika lyhytnäköistä jaotella ekaluokalla lapset tuon mukaan. Sanoisin, että jos tuo jaottelu tehtäisiin, se kannattaisi tehdä myöhemmin. Kyllä taitava ammattikasvattaja on kykenevä arvioimaan mikä johtuu harjoituksen puutteesta ja mikä johtuu muista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Kannatan. Meilläkin koko ala-aste mentiin suunnilleen yhden-parin äänekkäimmän pillin tahtiin, tai sitten välillä apuopettajaa ei ollut ja luokanopettaja joutui kyttäämään samoja oppilaita koko tunnin ajan. Piti huutaa opettajalle, että tarvitsee apua, koska ei muuten huomannut. Yläaste oli hieman parempi.
Shall I make you a cup of tea, wanderer?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Mutta kun siellä koulussa pitäisi vähän jotain uuttakin oppia. Muutenhan lahjakkaat lapset voisivat jäädä kotiin oppimaan ihan itsekseen, kuten he nytkin tekevät. Koulussa ei heille aikaa suoda. Opella on hädintuskin aikaa sanoa sivut mitä voi itsekseen tutkailla, kun pitää niiden tolvanoiden kanssa yrittää rämpiä päivä läpi.
Lahjakkaimmat lapset ovat koulussa aivan tuuliajolla nykyään. Ihan oman onnensa nojassa, kun kellään ei ole heille aikaa. Ei aikaa, eikä haluja ylöspäin eriyttämiseen, kun opettajilla menee kaikki paukut niiden jakojäännösten kanssa tuhertamiseen.
Siellä he hengaavat päivät pitkät koulussa oppimatta ohjatusti, opetetusti, mitään uutta.
Jaa mikä suora demokratia? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.Mistäköhän johtuu ; ) Toisaalta, sitä ollaan haluttu ja nyt vihdoin jopa saatu!
Hyvä kysymys. Huonoimmin menestyvät itäsuomalaiset pojat, heistä huolestuttavan suuri osa on lähes lukutaidottomia peruskoulun jälkeen.
Merkittäviä tekijöitä lapsen koulumenestyksen kannalta ovat vanhempien koulutus ja esimerkki, ennen kaikkea isän. Eli nyt meidän pitää kysyä itäsuomalaisilta miehiltä: miksette lue ettekä halua lastenne menestyvän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Kas kun ol oppivelvollisuus eli käytännössä koulunkäyntipakko. Lahjakkaat pakotetaan katsomaan sivusta kun hitaimmat tankkaavat ja möhkivät päivät pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Mutta kun siellä koulussa pitäisi vähän jotain uuttakin oppia. Muutenhan lahjakkaat lapset voisivat jäädä kotiin oppimaan ihan itsekseen, kuten he nytkin tekevät. Koulussa ei heille aikaa suoda. Opella on hädintuskin aikaa sanoa sivut mitä voi itsekseen tutkailla, kun pitää niiden tolvanoiden kanssa yrittää rämpiä päivä läpi.
Lahjakkaimmat lapset ovat koulussa aivan tuuliajolla nykyään. Ihan oman onnensa nojassa, kun kellään ei ole heille aikaa. Ei aikaa, eikä haluja ylöspäin eriyttämiseen, kun opettajilla menee kaikki paukut niiden jakojäännösten kanssa tuhertamiseen.
Siellä he hengaavat päivät pitkät koulussa oppimatta ohjatusti, opetetusti, mitään uutta.
Tässä kohtaa astuu esiin vanhemman vastuu. Peruskoulu opettaa nimensä mukaisesti perusasiat. Jos koulu on lapselle liian helppoa, hän tarvitsee siihen rinnalle harrastuksen. Suosittelen lämpimästi klassista musiikkia näille, joiden lapsi oppii ihan kaiken liian helposti.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Miksi ihmeessä lapsia sparrataan jo ennen kouluun menoa ja sitten ollaan pettyneitä, kun heidän lapsensa eivät yllättäen saa erityiskohtelua?
Meillä lapsi halusi lähinnä leikkiä ennen koulun alkua, kirjaimet ja numerot eivät vapaa-ajalla kiinnostaneet. Silti ka oli 9,8 kun peruskoulu päättyi.
Et näemmä ymmärrä, että älyllisesti valpas lapsi oppii nopeasti ja nuorena omia aikojaan esimerkiksi lukemaan, kunhan saa kirjan käteensä, ja lähistöllä on joku aikuinen kommentoimassa.
Se mitään sparraamista ole!
Ekalla luokalla sitten istuttiin haukottelemassa ja tuijottamassa ikkunasta ulos.
Onneksi tokalla luokalla sai lisätehtäviä.
Hitaille järjestettiin tukiopetusta.
Olen aloittanut kansakoulun 1950-luvun puolivälissä aika iäkkään opettajan luokassa. Yleisesti ottaen en pitänyt opettajasta, koska hänelläoli niin selkeät suosikit eikä hänen maailmankuvaansa sopinut avioton lapsi, ei varsinkaan, jos hän menestyi aivan hyvin eikä muutenkaan ollut surkea ja säälittävä. Mutta muutamassa asiassa opettaja oli aikaansa edellä. Äidinkielessä alkutunnista kaikkien piti osallistua kirjainten opetteluun, mutta kun sitten vielä lukutaidottomat alkoivat tavata ja tankata, niin me lukutaitoiset saimme hakea hyllystä luettavaa tai lukea oppikirjan lopussa olevia pitkia kertomuksia, että emme häiriköineet tuntia. Sama toistui myös laskennossa. Ensin yhdessä, sitten kukin omaan tahtiin. Olin nopea muissakin aineissa eikä opettaja tykännyt siitä. Käsitöissä olisin halunnut tehdä työt nopeasti valmiiksi, mutta meidät hyvät lukijat pantiin vuorotellen lukemaan ääneen jotain kirjaa. Niin ja vaikka osasimme lukea sujuvasti, kirjoittaa ja laske kouluun mennessämme, niin emme jämähtäneet sille tasolle, vaan kukin kehittyi edellytystensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.
Jos jäävät lukutaidossaan siihen missä ovat niin se on suurelta osin koulun syy. Itse ainakin jouduin kärsimään kun opettaja ei antanut mulle mitään järkevää luettavaa siksi aikaa kun muut änkkäsivät aakkosia.
En saanut lukea omaa kirjaa, "ettei toisille tule paha mieli".
Se että osasin lukea tuntui olevan suoraan stanasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Siksi että kuten aina, lahjakkaat saavat kärsiä, nämä oikeat erityislapset, joilla on erityisen hyvä taipumus oppia.
Yläkoulussa on varmaan nykyään hirveää.
Yläasteella oli suunnaton helpotus olla matikan ja kielten tunneilla missä ei tarvinnut kärsiä häiriköistä.
He kun tahkosivat perusasioita omissa suppeissa ryhmissään.Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.Se on kyllä merkillistä, kuinka 80-luvulla yläasteella ollut voi tietää, että ”koulussa on varmaan nykyään hirveää”.
Minä väitän, että objektiivisesti katsottuna silloin oli paljon hirveämpää.
Kuule ihan uutisia seuraamalla, opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa juttelemalla.
Hämmästyttävää, eikös olekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Mutta kun siellä koulussa pitäisi vähän jotain uuttakin oppia. Muutenhan lahjakkaat lapset voisivat jäädä kotiin oppimaan ihan itsekseen, kuten he nytkin tekevät. Koulussa ei heille aikaa suoda. Opella on hädintuskin aikaa sanoa sivut mitä voi itsekseen tutkailla, kun pitää niiden tolvanoiden kanssa yrittää rämpiä päivä läpi.
Lahjakkaimmat lapset ovat koulussa aivan tuuliajolla nykyään. Ihan oman onnensa nojassa, kun kellään ei ole heille aikaa. Ei aikaa, eikä haluja ylöspäin eriyttämiseen, kun opettajilla menee kaikki paukut niiden jakojäännösten kanssa tuhertamiseen.
Siellä he hengaavat päivät pitkät koulussa oppimatta ohjatusti, opetetusti, mitään uutta.Tässä kohtaa astuu esiin vanhemman vastuu. Peruskoulu opettaa nimensä mukaisesti perusasiat. Jos koulu on lapselle liian helppoa, hän tarvitsee siihen rinnalle harrastuksen. Suosittelen lämpimästi klassista musiikkia näille, joiden lapsi oppii ihan kaiken liian helposti.
-eri.
No kun peruskoulu ei opeta perusasioita jos se ei huomioi lasten erilaista oppimista ja vaihtelevia tasoja ja kykyjä. Tylsistyneenä haukotteleva ei opi mitään tai ei ainakaan läheskään kykynsä mukaan sitä oppimäärää milä on ihan lakiin ja asetuksiin kirjattu peruskoulun sisällöksi. Ehdotuksesi on typerä ja naurettava. Harrastuksilla ei korvata koulua. Ne ovat kokonaan erillisiä ja erilaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut kansakoulun 1950-luvun puolivälissä aika iäkkään opettajan luokassa. Yleisesti ottaen en pitänyt opettajasta, koska hänelläoli niin selkeät suosikit eikä hänen maailmankuvaansa sopinut avioton lapsi, ei varsinkaan, jos hän menestyi aivan hyvin eikä muutenkaan ollut surkea ja säälittävä. Mutta muutamassa asiassa opettaja oli aikaansa edellä. Äidinkielessä alkutunnista kaikkien piti osallistua kirjainten opetteluun, mutta kun sitten vielä lukutaidottomat alkoivat tavata ja tankata, niin me lukutaitoiset saimme hakea hyllystä luettavaa tai lukea oppikirjan lopussa olevia pitkia kertomuksia, että emme häiriköineet tuntia. Sama toistui myös laskennossa. Ensin yhdessä, sitten kukin omaan tahtiin. Olin nopea muissakin aineissa eikä opettaja tykännyt siitä. Käsitöissä olisin halunnut tehdä työt nopeasti valmiiksi, mutta meidät hyvät lukijat pantiin vuorotellen lukemaan ääneen jotain kirjaa. Niin ja vaikka osasimme lukea sujuvasti, kirjoittaa ja laske kouluun mennessämme, niin emme jämähtäneet sille tasolle, vaan kukin kehittyi edellytystensä mukaan.
Minä aloitin peruskouluni 1980-luvulla ikälopun kansakoulunopettajan johdolla, ja hän toimi ihan samoin. Eli kyllä tällainen ylöspäin eriyttäminen ja lasten vahvuuksien hyödyntäminen on ollut aina tuttua ainakin hyville opettajille. Veikkaisin, että erityisesti entisaikoina, kun samalla luokalla saattoi olla jopa 1-6-vuosiluokkien oppilaita.
Nykyaikana haetaan vähän samoja asioita esimerkiksi ilmiöjaksoilla, joilla isommat ja pienemmät oppilaat tekevät yhdessä ryhmätöitä, kukin vahvuuksiaan hyödyntäen.
Koska se vaikuttaa olevan hyvin kaukana siitä todellisuudesta, jonka omien lahjakkaiden alakouluikäisten lasteni kautta näen.