Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ensimmäiset luokat pitäisi jakaa tason mukaan. Ne, jotka osaavat lukea, pääsisivät yhdelle tasolle, muut toiselle
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Eikö se lapsi voi kotona lukea lehtiä ja kirjoja? Tai mennä ihan itse vapaa-ajalla uimaan? Jos jossakin asiassa en koulussa saanut mielestäni tarpeeksi tietoa tai opetusta, hankin sen vapaa-ajalla kenenkään painostamatta.
Mutta kun siellä koulussa pitäisi vähän jotain uuttakin oppia. Muutenhan lahjakkaat lapset voisivat jäädä kotiin oppimaan ihan itsekseen, kuten he nytkin tekevät. Koulussa ei heille aikaa suoda. Opella on hädintuskin aikaa sanoa sivut mitä voi itsekseen tutkailla, kun pitää niiden tolvanoiden kanssa yrittää rämpiä päivä läpi.
Lahjakkaimmat lapset ovat koulussa aivan tuuliajolla nykyään. Ihan oman onnensa nojassa, kun kellään ei ole heille aikaa. Ei aikaa, eikä haluja ylöspäin eriyttämiseen, kun opettajilla menee kaikki paukut niiden jakojäännösten kanssa tuhertamiseen.
Siellä he hengaavat päivät pitkät koulussa oppimatta ohjatusti, opetetusti, mitään uutta.Tässä kohtaa astuu esiin vanhemman vastuu. Peruskoulu opettaa nimensä mukaisesti perusasiat. Jos koulu on lapselle liian helppoa, hän tarvitsee siihen rinnalle harrastuksen. Suosittelen lämpimästi klassista musiikkia näille, joiden lapsi oppii ihan kaiken liian helposti.
-eri.No kun peruskoulu ei opeta perusasioita jos se ei huomioi lasten erilaista oppimista ja vaihtelevia tasoja ja kykyjä. Tylsistyneenä haukotteleva ei opi mitään tai ei ainakaan läheskään kykynsä mukaan sitä oppimäärää milä on ihan lakiin ja asetuksiin kirjattu peruskoulun sisällöksi. Ehdotuksesi on typerä ja naurettava. Harrastuksilla ei korvata koulua. Ne ovat kokonaan erillisiä ja erilaisia asioita.
Minun lapseni taso ja kyvyt on huomioitu kyllä oikein hyvin. On saanut omat materiaalit sekä lukemisessa että matematiikassa. Mutta toisaalta en ole missään vaiheessa odottanut, että hän saisi vielä yksityisopetustakin aiheista, jotka eivät hänen vuosiluokkansa opetussuunnitelmaan kuulu.
Välillä kun luen näitä kommentteja, ymmärrän hyvin opettajia, jotka sanovat että lasten kanssa tulee kyllä toimeen, mutta aikuisten kanssa tekee tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasioista ei saa puhua? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.
Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee. Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Siksi että kuten aina, lahjakkaat saavat kärsiä, nämä oikeat erityislapset, joilla on erityisen hyvä taipumus oppia.
Yläkoulussa on varmaan nykyään hirveää.
Yläasteella oli suunnaton helpotus olla matikan ja kielten tunneilla missä ei tarvinnut kärsiä häiriköistä.
He kun tahkosivat perusasioita omissa suppeissa ryhmissään.Ja ehdottomasti tarkkikset ja apukoulut takaisin! Nyt kun meillä on ongelmamateriaalia kouluissa enemmän kuin
koskaan.Se on kyllä merkillistä, kuinka 80-luvulla yläasteella ollut voi tietää, että ”koulussa on varmaan nykyään hirveää”.
Minä väitän, että objektiivisesti katsottuna silloin oli paljon hirveämpää.
Kuule ihan uutisia seuraamalla, opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa juttelemalla.
Hämmästyttävää, eikös olekin?
Uutisia seuratessasi olet varmaankin huomannut, mitä nuorten alkoholinkäytölle, kouluviihtyvyydelle ja itsem*rhille on tapahtunut niistä kouluajoistasi tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.Jos jäävät lukutaidossaan siihen missä ovat niin se on suurelta osin koulun syy. Itse ainakin jouduin kärsimään kun opettaja ei antanut mulle mitään järkevää luettavaa siksi aikaa kun muut änkkäsivät aakkosia.
En saanut lukea omaa kirjaa, "ettei toisille tule paha mieli".
Se että osasin lukea tuntui olevan suoraan stanasta.
Kiellettinkö sinua lukemasta kotona? Ei viety kirjastoon?
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Miksi ihmeessä lapsia sparrataan jo ennen kouluun menoa ja sitten ollaan pettyneitä, kun heidän lapsensa eivät yllättäen saa erityiskohtelua?
Meillä lapsi halusi lähinnä leikkiä ennen koulun alkua, kirjaimet ja numerot eivät vapaa-ajalla kiinnostaneet. Silti ka oli 9,8 kun peruskoulu päättyi.
Tätä samaa ihmettelen! En ole opettanut lapsiani lukemaan ennen koulua. Jos joku heistä olisi sitä oikein hinkunut, niin tottakai silloin. Aakkoset osasivat, ja oman nimensä kirjoittaa, ja se oli ihan riittävästi. En nähnyt mitä lisäarvoa viisivuotias olisi saanut elämäänsä osaamalla lukea. Minulla kyllä oli aikaa lukea lapsilleni, ja vielä silloinkin, kun jo osasivat itse lukea. Hyvin useinhan kuulee kuinka vanhemmat iloitsevat kuinka eskari lukee omat iltasatunsa ja siinä samalla pikkusisaruksellekin.
Ja niin, tuo tänä keväänä ensimmäisen numerotodistuksen saaneen vasta koulussa lukemaan oppineen esikoiseni keskiarvo oli täysi kymppi. Poikakin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.
”Haluan veroilleni vastinetta”. Ja taas saatiin yksi vakioruksi uhriutumisbingoon. Yhteiskunta ei ole palveluautomaatti. Ihan oikeasti tässä maksetaan veroja me muutkin, ja kyllä pystymme lisäksi järjestämään virikkeitä lahjakkaille lapsillemme.
Ihminen, joka ei jaksa tai viitsi panostaa edes omaan lapseensa, ei muuten anna lainkaan kuvaa itsestään yhteiskunnan kantavana voimana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Miksi ihmeessä lapsia sparrataan jo ennen kouluun menoa ja sitten ollaan pettyneitä, kun heidän lapsensa eivät yllättäen saa erityiskohtelua?
Meillä lapsi halusi lähinnä leikkiä ennen koulun alkua, kirjaimet ja numerot eivät vapaa-ajalla kiinnostaneet. Silti ka oli 9,8 kun peruskoulu päättyi.Tätä samaa ihmettelen! En ole opettanut lapsiani lukemaan ennen koulua. Jos joku heistä olisi sitä oikein hinkunut, niin tottakai silloin. Aakkoset osasivat, ja oman nimensä kirjoittaa, ja se oli ihan riittävästi. En nähnyt mitä lisäarvoa viisivuotias olisi saanut elämäänsä osaamalla lukea. Minulla kyllä oli aikaa lukea lapsilleni, ja vielä silloinkin, kun jo osasivat itse lukea. Hyvin useinhan kuulee kuinka vanhemmat iloitsevat kuinka eskari lukee omat iltasatunsa ja siinä samalla pikkusisaruksellekin.
Ja niin, tuo tänä keväänä ensimmäisen numerotodistuksen saaneen vasta koulussa lukemaan oppineen esikoiseni keskiarvo oli täysi kymppi. Poikakin vielä.
Minäkään en tajua tätä lapsen sparraamista koulua varten. Kaikki kolme lastani olen kasvattanut saman metodin mukaan, silti kaksi oppi lukemaan koulussa, yksi jo ennen eskaria. Ketään en opettanut, kannustin mutta en yrittänyt houkutella tai maanitella harjoittelemaan.
Vanhimman ekasta luokasta on jo yli 10 vuotta ja siellä hän oli syksyn heikoimmassa ryhmässä lukutaidossa, keväällä toiseksi parhaimmassa ja toisella luokalla parhaassa. Luokka oli siis lukutaidon mukaan jaettu neljään ryhmään (ei osaa lukea, osaa tavuja, osaa lauseita, lukee sujuvasti). Näihin samoihin ryhmiin on jaettu myös kaksi pikkuveljeä, joista toinen aloitti heti siellä ykkösryhmässä ja toinen siinä nelosryhmässä. Toisella luokalla kaikki kolme ovat olleet siinä sujuvan lukemisen ryhmässä.
Minusta koulu ottaa hienosti huomioon erilaiset taidot. En puhuisi lahjakkaista ekaluokan lukutaitoisen suhteen, sillä lukutaito on niin kuin kävelemään oppiminen tai kuivaksi opettelu eli lähtee liikkeelle siitä lapsesta ja sen oppii, kun lapsen motivaatio on riittävä (jos ei ole erityisvaikeuksia). Opin itse lukemaan ekaluokalla lokakuussa niin kuin kaikki luokkatoverinikin 80-luvulla, ja ihan äidinkielen opettajaksi olen päässyt, vaikkei lahjoja lukemiseen ollut vielä 7-vuotiaana. Vanhin poikani kirjoitti äidinkielestä L:n, hän oppi lukemaan sujuvasti vasta toisella luokalla. Huonoin äidinkielen numero on sillä, joka oppi lukemaan jo 5-vuotiaana. Häntä on aina vaivannut laiskuus eli kaiken pitäisi oppia harjoittelematta, ja hän lukee myös tällä hetkellä perheessämme vähiten.
Ekaluokan tarkoitus ei ole oppia lukemaan (pelkästään) vaan oppia oppimaan. Osa kotona opetetuista ei opi tätä ihan siksi, että opettelu on ollut heille helppoa eikä siihen ole tarvinnut nähdä vaivaa. Oppitunneilla ei ponnistella vaan pelleillään, puuhaillaan muuta, eikä pyydetä opettajalta lisätehtäviä, koska tärkeintä on vain olla valmis ennen muita. Eräs lahjakkain opettamani poika omasi erittäin hyvän opiskelumotivaation ja kunnioitan hänen vanhempiaan tästä. En tiedä, minkä ikäisenä hän oppi lukemaan, mutta äidinkielen tunneillani hän pyrki jatkuvasti parempaan ja halusi aina tietää parhaimmastakin aineesta, miten sen voisi tehdä paremmin. Juuri tuo on ekaluokan tavoite:jokainen ponnistelee tasollaan parhaaseen mahdolliseen suoritukseen eikä vain yritä olla se nopein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.”Haluan veroilleni vastinetta”. Ja taas saatiin yksi vakioruksi uhriutumisbingoon. Yhteiskunta ei ole palveluautomaatti. Ihan oikeasti tässä maksetaan veroja me muutkin, ja kyllä pystymme lisäksi järjestämään virikkeitä lahjakkaille lapsillemme.
Ihminen, joka ei jaksa tai viitsi panostaa edes omaan lapseensa, ei muuten anna lainkaan kuvaa itsestään yhteiskunnan kantavana voimana.
No milläs panostat lapseesi koulupäivän aikana? Virikkeitä kuuden tunnin koulupäivän ajaksi? Kyllä se nyt kuule on niin, että koulun pitää ne virikkeet tarjota lahjakkaillekin koulupäivien ratoksi.
Mitä olisi pitänyt aikanaan antaa mukaan virikkeiksi, kun oppi itsekseen lukemaan nelivuotiaana ja esikoulun vasukeskustelussa toivoi oppivansa eskarissa kertotaulut kokonaan? Yhteenlaskuhan sujui päässälaskuna jo lukualueella 0-50 000.
Kyllä siinä uhriutuu, kun oma lapsi on saanut olla oman onnensa nojassa koulupäivien ajan, kun aikaa ja huomiota ei ole riittänyt hitaampien oppilaiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.”Haluan veroilleni vastinetta”. Ja taas saatiin yksi vakioruksi uhriutumisbingoon. Yhteiskunta ei ole palveluautomaatti. Ihan oikeasti tässä maksetaan veroja me muutkin, ja kyllä pystymme lisäksi järjestämään virikkeitä lahjakkaille lapsillemme.
Ihminen, joka ei jaksa tai viitsi panostaa edes omaan lapseensa, ei muuten anna lainkaan kuvaa itsestään yhteiskunnan kantavana voimana.
No milläs panostat lapseesi koulupäivän aikana? Virikkeitä kuuden tunnin koulupäivän ajaksi? Kyllä se nyt kuule on niin, että koulun pitää ne virikkeet tarjota lahjakkaillekin koulupäivien ratoksi.
Mitä olisi pitänyt aikanaan antaa mukaan virikkeiksi, kun oppi itsekseen lukemaan nelivuotiaana ja esikoulun vasukeskustelussa toivoi oppivansa eskarissa kertotaulut kokonaan? Yhteenlaskuhan sujui päässälaskuna jo lukualueella 0-50 000.
Kyllä siinä uhriutuu, kun oma lapsi on saanut olla oman onnensa nojassa koulupäivien ajan, kun aikaa ja huomiota ei ole riittänyt hitaampien oppilaiden takia.
No näin itsekin 4-vuotiaana lukemaan oppineena ja myös melko taitavana laskijana voin sanoa, että jollakin kumman tavalla kestin kuusi tuntia päivässä ilman opettajien erityishuomiota. Ja silti jäi koulusta sellainen kokemus, että olen ihan hyvä.
Olisiko ollut rakastavien vanhempien ansiota, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.”Haluan veroilleni vastinetta”. Ja taas saatiin yksi vakioruksi uhriutumisbingoon. Yhteiskunta ei ole palveluautomaatti. Ihan oikeasti tässä maksetaan veroja me muutkin, ja kyllä pystymme lisäksi järjestämään virikkeitä lahjakkaille lapsillemme.
Ihminen, joka ei jaksa tai viitsi panostaa edes omaan lapseensa, ei muuten anna lainkaan kuvaa itsestään yhteiskunnan kantavana voimana.
No milläs panostat lapseesi koulupäivän aikana? Virikkeitä kuuden tunnin koulupäivän ajaksi? Kyllä se nyt kuule on niin, että koulun pitää ne virikkeet tarjota lahjakkaillekin koulupäivien ratoksi.
Mitä olisi pitänyt aikanaan antaa mukaan virikkeiksi, kun oppi itsekseen lukemaan nelivuotiaana ja esikoulun vasukeskustelussa toivoi oppivansa eskarissa kertotaulut kokonaan? Yhteenlaskuhan sujui päässälaskuna jo lukualueella 0-50 000.
Kyllä siinä uhriutuu, kun oma lapsi on saanut olla oman onnensa nojassa koulupäivien ajan, kun aikaa ja huomiota ei ole riittänyt hitaampien oppilaiden takia.
Voihan niitä luokkia käsittääkseni jättää välistäkin, jos lapsi on poikkeuksellisen lahjakas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.
T. Ope.
Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.
Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.
Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.
Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.
He saivat opetusta.Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.
Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!
Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.
Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.
Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?Miksi ihmeessä lapsia sparrataan jo ennen kouluun menoa ja sitten ollaan pettyneitä, kun heidän lapsensa eivät yllättäen saa erityiskohtelua?
Meillä lapsi halusi lähinnä leikkiä ennen koulun alkua, kirjaimet ja numerot eivät vapaa-ajalla kiinnostaneet. Silti ka oli 9,8 kun peruskoulu päättyi.Tätä samaa ihmettelen! En ole opettanut lapsiani lukemaan ennen koulua. Jos joku heistä olisi sitä oikein hinkunut, niin tottakai silloin. Aakkoset osasivat, ja oman nimensä kirjoittaa, ja se oli ihan riittävästi. En nähnyt mitä lisäarvoa viisivuotias olisi saanut elämäänsä osaamalla lukea. Minulla kyllä oli aikaa lukea lapsilleni, ja vielä silloinkin, kun jo osasivat itse lukea. Hyvin useinhan kuulee kuinka vanhemmat iloitsevat kuinka eskari lukee omat iltasatunsa ja siinä samalla pikkusisaruksellekin.
Ja niin, tuo tänä keväänä ensimmäisen numerotodistuksen saaneen vasta koulussa lukemaan oppineen esikoiseni keskiarvo oli täysi kymppi. Poikakin vielä.
Vai että oikein usein kuulee, eipä taida kuulla. Lapset oppii lukemaan niissä perheissä, joissa lapsille luetaan. Omani (poika) oppi viisi vuotiaana ihan itse. Alkoi vain lukea, ilman mitään sparraamista. Kirjaimista oli toki ollut kiinnostunut ja sitä tuettiin, mutta mitään ei ole opetettu. Ilmeisesti olisi pitänyt kieltää oppimasta :). Nyt luetaan yhdessä niitä satuja. Lapsi tosin vain yksittäisiä lauseita. Jos omaa tuttavapiiriä ajattelen, niin ei tule mieleen yhtään lasta, joka ei olisi osannut lukea (ainakin lyhyitä sanoja) ennen koulua. Oikeasti luulin, että kaikki norminykylapset osaa, mutta ilmeisesti olin väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä etuoikeutettujen uhriutuminen on jotenkin päivän sana. Koko ajan joku heteromies jossakin ulisee, miten homoilla ja naisilla on kaikki paremmin. Ja erikoislahjakkaan Nico-Petterin äiti tai isä raivoaa av:llä miten oppimishäiriöistä kärsivä ”tolvana” sai taas huomiota opettajalta enemmän kuin erikoislahjakas Nico-Petteri.
Mutta ei käy mitenkään ajatus, että vanhempi itse hankkisi Nico-Petterille tekemistä, haastavan harrastuksen tai vaikka ottaisi hänet kotiopetukseen. Ei kun sen huomion pitää olla open huomiota.
Tekemistä koulupäivän ajaksi? Tai harrastuksen koulupäivän ajaksi.
Kun maksan veroja, haluan niille vastinetta. Kuten maksuttoman peruskoulutuksen lapselleni. Jos otan hänet kotiopetukseen, pitää minun ostaa omalla kustannuksellani myös kaikki opetukseen tarvittava materiaali. Myöskään todistusta hän ei saa, jos valvovan opettajan kanssa ei järjestetä kokeita arvioinnin suorittamiseksi.
Ja miksi hitossa lahjakkaat lapset eivät olisi oikeutettuja opettajan huomioon, kuten ne tolvanat, joiden mukana raahaamiseen kuluu 90% koulun ja opettajien resursseista?
Lahjakkaat tuovat tulevaisuudessa verotuloja kunnille, joilla näistä tolvanoista yritetään pitää vimmatusti huolta lahjakkaampien kustannuksella.”Haluan veroilleni vastinetta”. Ja taas saatiin yksi vakioruksi uhriutumisbingoon. Yhteiskunta ei ole palveluautomaatti. Ihan oikeasti tässä maksetaan veroja me muutkin, ja kyllä pystymme lisäksi järjestämään virikkeitä lahjakkaille lapsillemme.
Ihminen, joka ei jaksa tai viitsi panostaa edes omaan lapseensa, ei muuten anna lainkaan kuvaa itsestään yhteiskunnan kantavana voimana.
No milläs panostat lapseesi koulupäivän aikana? Virikkeitä kuuden tunnin koulupäivän ajaksi? Kyllä se nyt kuule on niin, että koulun pitää ne virikkeet tarjota lahjakkaillekin koulupäivien ratoksi.
Mitä olisi pitänyt aikanaan antaa mukaan virikkeiksi, kun oppi itsekseen lukemaan nelivuotiaana ja esikoulun vasukeskustelussa toivoi oppivansa eskarissa kertotaulut kokonaan? Yhteenlaskuhan sujui päässälaskuna jo lukualueella 0-50 000.
Kyllä siinä uhriutuu, kun oma lapsi on saanut olla oman onnensa nojassa koulupäivien ajan, kun aikaa ja huomiota ei ole riittänyt hitaampien oppilaiden takia.
Voihan niitä luokkia käsittääkseni jättää välistäkin, jos lapsi on poikkeuksellisen lahjakas?
Lapsia ei voi muuttaa vanhemmaksi kuin mitä hän on. Isot ikäerot kostautuvat viimeistään yläkoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierestä seurannut kirjoitti:
Kun itse menin kouluun 70-luvun lopussa, vaahdottiin, ettei lasta kannata opettaa lukemaan vaan se kannattaa jättää koulun tehtäväksi, ettei lapsi turhaudu. Minä ja moni muu kuitenkin osasi lukea ja saimme lukea sillä aikaa, kun osa vasta opetteli.
Siskoni on itse ala-asteen opettaja ja päätti yhden lapsensa kohdalla, että kyllä lukutaidon koulussa oppii. Tyttö ei vain oppinut lukemaan ja paljastui, että sillä on paha lukivika. Kyllä on siskoni itseään soimannut sen jälkeen.
Millä tavoin lukihäiriö olisi parantanut sillä, että äiti olisi opettanut lukemaan?
Se olisi tullut tietoon aiemmin ja siihen olisi osattu varautua.
Jaa, kyllä meillä on ollut ja on lapsilla tasoryhmät. Ekalla lukemisessa (kolme ryhmää) ja myöhemmin myös matematiikassa (kaksi ryhmää). Näillä tasoilla jokainen edistyy omaa tahtiaan ja tietyt tavoitteet saavutettuaan pääsee seuraavalle tasolle.
Kouluun mennessä lukutaidottomat ensimmäiseltä tasolta aloittaneet lapseni ovat aloittaneet ykkösen kevätlukukauden kolmannella tasolla. Ei hirveitä vaadi ottaa kiinni noita alussa edistyneempiä, jos mitään ongelmia ei ole.