Voisitteko kertoa että miten niiden yyhoiden ajatuksenjuoksu menee, jotka seuraa hakiessaan kertovat että "en hae lapsille isää"?

Vierailija kirjoitti:

Mä tulkitsen ton niin, että on tarkoitus jo etukäeen rauhoitella mahdollista treffiseuraa että haussa ei ole lapsia hoitava mies vaan puoliso. Siis että miehen ei odoteta osallistuvan lasten elatukseen ja hoitoon ainakaan samalla panoksella kuin mitä isältä odotetaan.

Jos tuollaista on tarve niin kovasti yrittää vakuutella niin hyvin todennäköisesti mies joutuu kuitenkin niitä limapalloja elättämään.

Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että en halua perustuu uusperhettä enkä halua muuttaa yhteen. Lisäksi haluan, että suhteemme on nimenomaan kahden aikuisen suhde - näemme paljon juuri silloin, kun lapset ovat isänsä luona. Joskus myös niillä viikoilla, kun lapset ovat minulla, eli toki uusi kumppani on tavannut lapset ja tuntee heidät, ja voidaan viettää aikaa myös niin.

En usko, että haluan muuttaa yhteen edes silloin, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Minusta on mukava asua itsekseni. Joskin sitä voi katsoa sitten, kun asia on ajankohtaista.

Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi viettää aikaa kun lapsi ei ole kotona. Tähän sopisi esimerkiksi työlleen omistautuva, yksin viihtyvä, taiteilija tms. jolla on siis vahvasti oma elämä eikä tarvitse naisen kanssa perhearkea vaan yhdessäoloa toisinaan. Kuitenkaan en ole sellainen, joka haluaisi uusia yhden illan juttuja koko ajan ja muutenkin kuin seksin merkeissä olisi kiva olla jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on jo isä, joten miksi sitä pitäisi hakea.

Jos mies ja nainen vakavasti seurustelevat, niin miten siinä voi olla joutumatta isäpuolen rooliin?

Kohteleeko mies lapsia kuin ilmaa? kuulostaapa terveeltä

Mitäs siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi yhteenmuutto??

Oletko kotia vailla vai miksi olet muuttamassa yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Teit niin tai näin niin aina kaikki on väärin.

No mitä jos etsisit sellaisen ihmisen joka ajattelee asioista kuten sinä? Ihmisillä on erilaisia toiveita parisuhteelta. Ei kaikki toisella kierroksella olevat todellakaan enää halua yhteistä kotia kenenkään toisen kanssa. Se on jo koettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on jo isä, joten miksi sitä pitäisi hakea.

Jos mies ja nainen vakavasti seurustelevat, niin miten siinä voi olla joutumatta isäpuolen rooliin?

Kohteleeko mies lapsia kuin ilmaa? kuulostaapa terveeltä

Mitäs siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi yhteenmuutto??

Oletko kotia vailla vai miksi olet muuttamassa yhteen?

Tuleeko sinulle nyt yllätyksenä jos kerron että usein vakavasti seurustelevat mies ja nainen usein muuttavat yhteen asumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on jo isä, joten miksi sitä pitäisi hakea.

Jos mies ja nainen vakavasti seurustelevat, niin miten siinä voi olla joutumatta isäpuolen rooliin?

Kohteleeko mies lapsia kuin ilmaa? kuulostaapa terveeltä

Mitäs siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi yhteenmuutto??

Oletko kotia vailla vai miksi olet muuttamassa yhteen?

Tuleeko sinulle nyt yllätyksenä jos kerron että usein vakavasti seurustelevat mies ja nainen usein muuttavat yhteen asumaan?

Ei se ole mikään automaatio, eikä se todellakaan ole automaatio silloin jos toisella tai molemmilla on lapsia. Oletteko te tosi nuoria vai miten tämä on teille niin erikoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on jo isä, joten miksi sitä pitäisi hakea.

Jos mies ja nainen vakavasti seurustelevat, niin miten siinä voi olla joutumatta isäpuolen rooliin?

Kohteleeko mies lapsia kuin ilmaa? kuulostaapa terveeltä

Mitäs siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi yhteenmuutto??

Oletko kotia vailla vai miksi olet muuttamassa yhteen?

Tuleeko sinulle nyt yllätyksenä jos kerron että usein vakavasti seurustelevat mies ja nainen usein muuttavat yhteen asumaan?

Niin, ja kaikki eivät muuta. En ole tuo, jolle vastasit, mutta onhan niitä lukuisia syitä, miksi ei muuteta yhteen - esim. jos asutaan töiden vuoksi eri paikkakunnilla, tai sitten toinen vaan haluaa asua maalla ja toinen kaupungissa, tai sitten toisella on lapsia eikä haluta uusperhekuvioita. Tai sitten vaan siksi, että tarvitaan ja halutaan myös omaa aikaa, ja välillä halutaan olla myös itsekseen.

mulle on päivänselvää ettei minusta tule isää eikä isäpuolta toisille lapsille. itsellä kolme ja naisellani on yksi lapsi, ei asuta yhdessä. Kokonaisella porukalla tehdään kyllä asioita, jokainen on tasavertainen, niin säännöissä kuin muissakin asioissa. mun nuorin ja naiseni lapsi ovat parhaita kavereita keskenään. En ymmärrä ollenkaan isäpuoli kutsumanimeä...

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi viettää aikaa kun lapsi ei ole kotona. Tähän sopisi esimerkiksi työlleen omistautuva, yksin viihtyvä, taiteilija tms. jolla on siis vahvasti oma elämä eikä tarvitse naisen kanssa perhearkea vaan yhdessäoloa toisinaan. Kuitenkaan en ole sellainen, joka haluaisi uusia yhden illan juttuja koko ajan ja muutenkin kuin seksin merkeissä olisi kiva olla jonkun kanssa.

Niin eli sinä saat rusinat pullasta, kivaa kevyttä mutta sitoutunutta hauskanpitoa silloin kun lapsi ei ole paikalla? Varmaan odotat tältä toiselta myös sitä että hän odottaa uskollisena sinua yksin niillä viikoilla kun lapsi on sinulla ja haluat olla pelkkä äitirooli? Mitä ihmettä kukaan lapseton tai oikeaa parisuhdetta haluava voisi saada tällaisesta? Suosittelen ennemmin avointa suhdetta ettet tuhlaa jonkun toisen vuosia elämästä tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että en halua perustuu uusperhettä enkä halua muuttaa yhteen. Lisäksi haluan, että suhteemme on nimenomaan kahden aikuisen suhde - näemme paljon juuri silloin, kun lapset ovat isänsä luona. Joskus myös niillä viikoilla, kun lapset ovat minulla, eli toki uusi kumppani on tavannut lapset ja tuntee heidät, ja voidaan viettää aikaa myös niin.

En usko, että haluan muuttaa yhteen edes silloin, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Minusta on mukava asua itsekseni. Joskin sitä voi katsoa sitten, kun asia on ajankohtaista.

Kahden aikuisen suhde on sitä että ollaan yhdessä ja todennäköisesti muutetaan yhteen. Kahden jämä yyhoon suhde voikin sitten olla tällainen kevyt tapailu semmoset kymmenen vuotta kun odotellaan että lapset lähtee pesästä. Pliis te kaikki vain lapsianne varten elävät älkää tuhlatko omaa tai lapsettomien, oikeaa suhdetta haluavien aikaa. Olkaa sitten yksin tai kaltaistenne kanssa siihen asti että olette valmiita johonkin vakavampaan kuin deittailemaan joka toinen viikko silloin tällöin. Eli kertokaa se siinä tinderi profiilissa heti, niin kukaan ei mene vahingossakaan ihastumaan teihin jos ei ymmärrä mitä vähäistä on tarjolla oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi viettää aikaa kun lapsi ei ole kotona. Tähän sopisi esimerkiksi työlleen omistautuva, yksin viihtyvä, taiteilija tms. jolla on siis vahvasti oma elämä eikä tarvitse naisen kanssa perhearkea vaan yhdessäoloa toisinaan. Kuitenkaan en ole sellainen, joka haluaisi uusia yhden illan juttuja koko ajan ja muutenkin kuin seksin merkeissä olisi kiva olla jonkun kanssa.

Niin eli sinä saat rusinat pullasta, kivaa kevyttä mutta sitoutunutta hauskanpitoa silloin kun lapsi ei ole paikalla? Varmaan odotat tältä toiselta myös sitä että hän odottaa uskollisena sinua yksin niillä viikoilla kun lapsi on sinulla ja haluat olla pelkkä äitirooli? Mitä ihmettä kukaan lapseton tai oikeaa parisuhdetta haluava voisi saada tällaisesta? Suosittelen ennemmin avointa suhdetta ettet tuhlaa jonkun toisen vuosia elämästä tuollaiseen.

Ja minä taas luulen että etenkin monelle miehelle sopii enemmän kuin hyvin tuollainen suhde. Että ihan vapaasti saa olla itsekseen osan viikosta ja pois kuvioista silloin kun nainen toteuttaa äitiystarpeitaan. Ja sit taas sen aikaa kun on naisen kanssa niin eletään kuin lapseton pari eikä naisen puolelta tule mitään paineita lisääntymiseen. Moni mies ei halua lapsia, ja moni mies haluaa sen lisäksi suhteen missä saa tehdä paljon omia juttuja ja harrastaa. Sellaiselle eronnut äiti on varmaan aika sopiva pari ja valinnanvaraakin on hurjasti enemmän kuin itsenäisiä vela-naisia; joka olisi se toinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi viettää aikaa kun lapsi ei ole kotona. Tähän sopisi esimerkiksi työlleen omistautuva, yksin viihtyvä, taiteilija tms. jolla on siis vahvasti oma elämä eikä tarvitse naisen kanssa perhearkea vaan yhdessäoloa toisinaan. Kuitenkaan en ole sellainen, joka haluaisi uusia yhden illan juttuja koko ajan ja muutenkin kuin seksin merkeissä olisi kiva olla jonkun kanssa.

Niin eli sinä saat rusinat pullasta, kivaa kevyttä mutta sitoutunutta hauskanpitoa silloin kun lapsi ei ole paikalla? Varmaan odotat tältä toiselta myös sitä että hän odottaa uskollisena sinua yksin niillä viikoilla kun lapsi on sinulla ja haluat olla pelkkä äitirooli? Mitä ihmettä kukaan lapseton tai oikeaa parisuhdetta haluava voisi saada tällaisesta? Suosittelen ennemmin avointa suhdetta ettet tuhlaa jonkun toisen vuosia elämästä tuollaiseen.

Itse olen elänyt tällaisessa rusinat pullasta -suhteessa jo viitisen vuotta ja kyllä se on kuule rusinat pullasta myös suhteen toiselle osapuolelle. Hän on hyvin työorientoitunut (vela-mies) ja tekee pitkää päivää silloin kun voi. Hänelle sopii erinomaisesti se, että minullakin on oma elämä ja oma arki, jonka pyörittämiseen hänen ei tarvitse osallistua. Toki jaamme kuulumisia päivittäin, mutta kun olemme yhdessä, se on aina laadukasta parisuhdeaikaa aikuisten kesken - ja suhde on ihan oikea parisuhde, vaikka sinä sitä vähätteletkin. Oma arvaukseni on, että tällaiset suhteet lisääntyy radikaalisti lähivuosina.

Se on varainhankintaa.

Se tarkoittaa sitä, että miehellä on vastuuta lapsista, joutuu taloudellisesti auttamaan naista ja lapsia joko suorasti tai epäsuorasti, joutuu sietämään lapsia, mutta hänellä ei ole oikeuksia lasten suhteen - ei saa käskeä, määrätä eikä päättää mistään. Pahin mahdollinen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Se tarkoittaa sitä, että miehellä on vastuuta lapsista, joutuu taloudellisesti auttamaan naista ja lapsia joko suorasti tai epäsuorasti, joutuu sietämään lapsia, mutta hänellä ei ole oikeuksia lasten suhteen - ei saa käskeä, määrätä eikä päättää mistään. Pahin mahdollinen tilanne.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sellaisen kumppanin, jonka kanssa voi viettää aikaa kun lapsi ei ole kotona. Tähän sopisi esimerkiksi työlleen omistautuva, yksin viihtyvä, taiteilija tms. jolla on siis vahvasti oma elämä eikä tarvitse naisen kanssa perhearkea vaan yhdessäoloa toisinaan. Kuitenkaan en ole sellainen, joka haluaisi uusia yhden illan juttuja koko ajan ja muutenkin kuin seksin merkeissä olisi kiva olla jonkun kanssa.

Niin eli sinä saat rusinat pullasta, kivaa kevyttä mutta sitoutunutta hauskanpitoa silloin kun lapsi ei ole paikalla? Varmaan odotat tältä toiselta myös sitä että hän odottaa uskollisena sinua yksin niillä viikoilla kun lapsi on sinulla ja haluat olla pelkkä äitirooli? Mitä ihmettä kukaan lapseton tai oikeaa parisuhdetta haluava voisi saada tällaisesta? Suosittelen ennemmin avointa suhdetta ettet tuhlaa jonkun toisen vuosia elämästä tuollaiseen.

Itse olen elänyt tällaisessa rusinat pullasta -suhteessa jo viitisen vuotta ja kyllä se on kuule rusinat pullasta myös suhteen toiselle osapuolelle. Hän on hyvin työorientoitunut (vela-mies) ja tekee pitkää päivää silloin kun voi. Hänelle sopii erinomaisesti se, että minullakin on oma elämä ja oma arki, jonka pyörittämiseen hänen ei tarvitse osallistua. Toki jaamme kuulumisia päivittäin, mutta kun olemme yhdessä, se on aina laadukasta parisuhdeaikaa aikuisten kesken - ja suhde on ihan oikea parisuhde, vaikka sinä sitä vähätteletkin. Oma arvaukseni on, että tällaiset suhteet lisääntyy radikaalisti lähivuosina.

Totta kyllä vaikuttaa siltä että sovitte toisillenne, se on hienoa. Vela ja työorientoitunut sopii tuohon diiliin varmasti. Minkäänlaista perhe-elämää haluavaa ihmistä tuo ei tietenkään tyydyttäisi.

Esimerkiksi itse haluan elää ns vakavassa parisuhteessa kahden ihmisen perheenä, siis että arki on enimmäkseen yhteistä eikä vain käydä treffeillä silloin tällöin. Mutta se on tietenkin mun näkemys enkä osaa samastua kun mulla ei tuota lapsi arkea ole enkä ole työn suhteen intohimoinen.

Mielenkiinnosta, jos tuo siis teillä molemmille toimii ja kun koette olevanne oikeassa parisuhteessa eikä tapailusuhteessa, kuinka usein tapaatte ihan livenä? Useimmiten yön yli treffejä vai enimmäkseen kahvittelua kun lapsi on harrastamassa tms?

Itse olen yh ja minulla on miesystävä, mutta ei tulisi mieleenkään pitää häntä isäpuolena. En pidä kenenkään yh:n puolisoa isäpuolena, vaan äidin puolisona. Isäpuoli - nimitys tulee kyseeseen, jos oikea isä on kuollut ja perheeseen tulee uusi mies. Samoin äitipuolen kanssa.

Yh-äipän kanssa seurustelemalla saa ison osan lasten haitoista, mutta ei juuri mitään hyötyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tulkitsen ton niin, että on tarkoitus jo etukäeen rauhoitella mahdollista treffiseuraa että haussa ei ole lapsia hoitava mies vaan puoliso. Siis että miehen ei odoteta osallistuvan lasten elatukseen ja hoitoon ainakaan samalla panoksella kuin mitä isältä odotetaan.

Jos tuollaista on tarve niin kovasti yrittää vakuutella niin hyvin todennäköisesti mies joutuu kuitenkin niitä limapalloja elättämään.

Ei ehkä suoraan, mutta välillisesti. Jos ja kun naisen kaikki rahat kuluvat lapsiin, niin hänellä ei ole varaa mihinkään muuhun. Ei treffeihin, ei lomailuun, ei harrastuksiin, ei mihinkään mieheen liittyvään. Mies joutuu maksamaan kaiken, mikä liittyy hänen ja naisen väliseen suhteeseen.