Loma loppu, töihin paluu ahdistaa!!!

Onnea teille, joilla on edes ollut lomaa. Itse en voinut pitää yhtään. T. yrittäjä

Ei ahdistaisi, jos olisi kiva työilmapiiri. Ammatti on juuri se omani, mutta työkaverit tekevät kiusaa, minkä ehtivät. Tätä on jatkunut jo kolme vuotta, ja joka kerta lomaltapaluu on se helveteistä helvetein. 

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju näköjään. Vieläköhän ap:ta ahdistaa samalla tavalla, 5 vuoden jälkeen? Onhan se lomalta paluu joka vuosi samanlaista. 

Aion viettää jäljellä olevat lomapäivät täydellisessä tylsyydessä, niin aika tuntuu pidemmältä ja töiden tekeminen sitten toivottavasti mielekkäämmältä. :)

En ole ap, mutta minulla lomaltapaluu on vaikeutunut joka vuosi. Tällä kertaa näin painajaisia töistä vielä viimeiselläkin lomaviikolla siinä missä muutamia vuosia sitten lomalla ehti elpyä ja oli lopulta kiva mennä takaisin ja nähdä taas työkaverit.

Just kun on alkanut nähdä unta muistakin asioista, eikä pelkästään työpaikasta ja niistä ympyröistä siellä, niin loma alkaakin olla lopussa :( Voisinko kenties olla stressaantunut??

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muakin ahdistaisi opettajana, kun en ylipäätään voi sietää teinejä/lapsia. Siksi vähän ihmetyttää, miksi olisin moiseen ammattiin ylipäätään hakeutunut.

Minä rakastin ennen työtäni, mutta nykyään osa teineistä on hankalia ja vanhemmat vielä hankalampia. En enää siis jaksais millään vääntää selvistä asioista. Varmaan ikä vaikuttaa myös. Harmittaa ehkä eniten se, että kutsumusammatistani on tullut ahdistuksen aihe.

*** kirjoitti:

Työhön en haluaisi palata. Palkka ok, mikään muu ei. Työkaverit, avokonttori, huonot työvälineet, olemattomat etenemis/urakiertomahdollisuudet, yrityskulttuuri...

Olen yrittänyt hankkia uutta työtä jo kaksi vuotta, tuloksetta.

Heh, meitä taitaa olla useampikin täällä samasta työpaikasta. Aivan kuin minun tilanne.

Päiväkodissa töissä ja tosiaan jo ensimmäisenä päivänä alkoi ottaa päähän liian pienet tilat ja liian täyteen tungettu ryhmä, aivan liikaa lapsia ja kaikenlisäksi työntekijöitä sairaana. 

Minua ahdistaa, koska tunnen itseni hyvin tahmeaksi ja kykenemättömäksi. Kevät oli kauhea ja loma lapsen kanssa ei ollut riittävän palauttava. Kuusivuotias ainokainen on hyvin aktiivinen ja tarvitsee seuraa ja huolenpitoa vielä paljon. Lisäksi olen nukkunut huonosti lähes koko loman ajan. Huomenna pitäisi aloittaa työt ja mietin, miten saan hitaat aivoni taas käyntiin. Pää ei toimi ja ajatteleminen vaatii pinnistelyjä. Ei jaksaisi. Tuntuu, että tarvisin lomaa, niin että saisin vain olla pari päivää yksin hiljaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju näköjään. Vieläköhän ap:ta ahdistaa samalla tavalla, 5 vuoden jälkeen? Onhan se lomalta paluu joka vuosi samanlaista. 

Eli olisiko pitänyt avata taas uusi ketju samasta asiasta että olisi vauva-etiketin mukaista????

Teen töitä 60-80h viikko ja sivuduunia päälle! Työ on parasta mitä elämässä on! Työ = elämä! Kiitos!

En pidä koskaan lomaa. Lomat rahana! Pomo kiittää. Voin paremmin kuin koskaan!

Noh, mua ahdistaa. Alkaa loma vasta parin viikon päästä ja on alle kaksi viikkoa. Joten mua ahdistaa jo palu lomalta, vaikken ole vielä edes päässyt lomalle. Huoh... löytäispä vapaamman työn.

Lomalta on mukava päästä töihin virkeänä. Koko aika saa taas oppia uusia asioita, joten mielenkiinto pysyy vireillä.

T: Henkilökohtainen avustaja, lähihoitaja, mies.

Vierailija kirjoitti:

Lomalta on mukava päästä töihin virkeänä. Koko aika saa taas oppia uusia asioita, joten mielenkiinto pysyy vireillä.

T: Henkilökohtainen avustaja, lähihoitaja, mies.

Ehkä olisit voinut vielä mainita homouden?

Vierailija kirjoitti:

Onnea teille, joilla on edes ollut lomaa. Itse en voinut pitää yhtään. T. yrittäjä

ALV-yrittäjä tässä

Mä en pitänyt edes yhtä vapaapäivää

Kun ei pidä tolkuttoman pitkää lomaa, paluu töihin ei ahdista.

*

Olen ollut töissä samassa yrityksessä pian 11 vuotta enkä ole pitänyt kesälomaa putkeen kuin max. hiukan yli 2 viikkoa (n. 17-18 vrk).

*

Siksipä, kun lomani loppui viikko sitten, on ihan kiva odotella seuraavaa pätkää, joka alkaa tämän viikon perjantaina. ; )

*

Kerran olin 5 viikkoa "lomalla", mutta se oli sairausloma murtuneen käden takia.

Tarvitsen ihan kaikissa työtehtävissä käsiäni, joten mitään korvaavaa työtä en voinut tehdä.

Se oli aika puuduttava viisiviikkoinen... vielä keskellä talvea, totta kai.

Ekat kaksi viikkoa "nautin" kivuista huolimatta, mutta sitten meni kyllä ihan tylsyyden puolelle.

Minä olen talvihullu ja nautin kun kesäloma loppuu, saa mennä töihin ja kohta taas talsia räntäsateessa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 09:27"]

Samat fiilikset!! Just miehen kans ihmeteltiin lottomiljonäärejä, jotka jatkavat töissä vaikka eivät tarvitsisi. Miksi lotata jos ei mikään muutu?? En ikupäivänä menisi enää töihin jos voittaisin pääpotin lotossa!

Jos voittaisin lotossa miljoonia, jatkaisin töissä käyntiä. Miten minä muuten saisin päiväni kulumaan?

Moni asia silti muuttuisi: meillä olisi varaa ostaa oma asunto ja valita autokin muun kuin kukkaron mukaan. Lapset pääsisivät matkustelemaan ja saisivat paljon sellaista, mihin nyt ei ole varaa.

Jaksan ihmetellä aikuisia ihmisiä jotka ei osaa päättää omasta elämästään vaan tarvitsevat jonkun muun (lue:pomon) tekemään ajankäyttöpäätöksiä. Toiset on vain ulkoapäin ohjautuvia eli tarvitsevat johtajaa. Minulla olisi varmasti sata asiaa listalla jos saisin itse päättää päiväjärjestyksestäni, eikä yksikään niistä olisi pomolle mieluisia tehtäviä (tai voisi olla se ensimmäinen 1. irtisanoudu).

Ihanaa päästä takaisin töihin. Kivat työkaverit, ilmastoidut tilat, ei juuri mitään tekemistä eli voi keskittyä omiin hommiin, hyvää ruokaa puoli-ilmaiseksi ravintolasta. Alkais jo!

Vierailija kirjoitti:

Mua ei niinkään ahdista oma töihin meno, vaan lasten koulun alku. Taas samat aamupatistelut, läksyjentekopatistelut ym. huolehtimiset alkaa...

Älä patista. Älä huolehdi. Sano niille että nyt hoitavat hommansa itse tai elämä opettaa. Apua saa pyytämällä, mutta passaus loppui nyt. Kai lapsilla isä on? Huolehtikoon hän, jos kykenee.