Miksi kummi ei hoida IKINÄ kummilastaan?

Kummilla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa kummilastaan. Hän on lupautunut antamaan vain kristillisen kasvatuksen eli viemään vaikka sunnuntaina kirkkoon tms.

Kummi ei ole synonyymi hoitajalle. Ehkä hän todella voisi ja haluaisi olla kummilapsen kanssa, mutta ei halua kolmea muuta kaupanpäälle, niinkuin sinä näytät olettavan.

Minäkin olen saanut omat lapseni koululaisiksi. Ei voisi vähempää kiinnostaa vieraiden lasten hoitaminen! Kaikkein vähiten kummilapsem sisarusten ja jäin muuten just vuoden sapattivapaalle. Aattelin kuntoilla, nukkua ja lueskellä. En tod vahtia muiden lapsia!

Mulla on vähän samantapainen kokemus. Eli kummilapsi, jolla kaksi sisarusta. Silloin tällöin hoidin näitä kaikkia, mutta en enää. Nyt kun omat isompia niin todellakin vapaa-ajallani teen kaikkea muuta kuin hoidan toisten lapsia olipa kyseessä siten kummilapsi, kaverin lapsi tai siskon lapsi.

Toinen huomio minkä tein, jos pyysin kummilapsen äitiä lapsineen meille kahville, ei yleensä päässyt milloin minkäkin syyn takia, välimatkaa n.30km. Mutta jos kysyin lapsia hoitoon niin kummasti heti sopi tuoda. 

Meitä kyllä pyysi kylään,mutta näitäkin olen rajoittanut, ei niin huvita yksipuolisesti käydä kun tuota välimatkaakin on. 

Olemme kuitenkin hyvissä väleissä ja läheisiä ja tapaamme aina silin tällöin tai käymme kaksin jossain ilman lapsia. Mutta ei me kummitkaan tyhmiä olla, vastavuoroisuutta kaivataan

No eihän kummin tehtävä ole hoitaa kummilastaan!

miks pitäis!!! mulla 7 kummilasta ja en hoida ketään mielelläni IKINÄ! joskus "pakosta" ja säälistä jos tiedän ettei muita vahteja ole tarjolla. mulla 3 lasta, jo koululaisia. haluan oman rakkaan, harvinaisen vapaa-aikani käyttää muuhun kun toisten muksuihin. olen omieni kaa mieluummin!

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 16:42"]

ja lisäys vielä, että kummi kyllä muistaa lasta merkkipäivinä ja muutenkin pikku ylläreillä, ei ole siis välinpitämätön. En vain ymmärrä että miksi ei enää hoida kun ennen hoiti kolmea lastamme ja tämä4.on sentään hänen kummilapsi!

[/quote]

Oon huomannut, että tuollaisia ihmisiä on kuin ap. Ystävä hoiti kolmea lasta silloin tällöin. Ja sen sijaan, että ap vain olisi ollut kiitollinen saamastaan vapaaehtoisesta avusta, hän oletti saman jatkuvan vuosia ja vuosikymmeniä muuttumattomana. Ap kuvitteli saavuttaneensa jonkin ihmeellisen ystävän lapsenhoitoedun ja alkoi pitää tuota saavutettua etuutta itsestäänselvyytenä, vähintäänkin hänelle kuuluvana asiana.

Kun oikeasti tuollaisen asian jatkuvuudesta ei voi tehdä minkäänlaisia oletuksia. Jokainen lastenhoitokerta on ollut yksittäinen lahja ap:lle ja perheelle, eikä se ole velvoittanut ystävää mitenkään ikinä enää tekemään samaa palvelusta. Sillä ei ole mitään väliä miksi ystävä ei enää hoida lapsia. Sillä ei hänen alunperinkään olisi tarvinut niin tehdä.

meillä 4 lasta ja ikinä ei ole yhdenkään kummi heitä hoitanut. Eipä oo edes juolahtanut mieleenkään, että pitäis!

Mulla on neljä kummilasta enkä ole koskaan vahtinut ketään niistä vaikka aikaa olisikin. Tai no, sisarusten lapsia olen joskus vahtinut mutta muita kummilapsia en. Näissäkin tilanteissa on taidettu vetää sisaruskortti esiin :)
Olen itse lapseton.

Jospa kummi huomas, että neljän lapsen hoitaminen raskasta. Ja jospa hänelä on muuta tekemistä. Ehkä päivällä nauttii rauhasta, shoppailee, mitä vaan ja illat vie lapsia harrastuksiin, auttaa läksyissä, tekee kotitöitä. Ei hän ole sinua tai lapsiasi varte, vaan omaa elämää!

Kovasti olet ajatellut. Röyhkeää, sanoisin.

valitsitte kummin, koska hoiti teidän kolmea lasta? eli ajattelitte, että tästä saatte ilmaisen lastenhoitajan seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi aina noin kerran kuussa?? onneksi kummi tuli järkiinsä!

Mä olen työtön koululaisten äiti ja mulla on tässä kesän mittaan ollut alle kouluikäisiä kavereiden lapsia + 1 ekaluokkalainen hoidossa (ilmaiseksi, tietysti) ja niistä on niin paljon vaivaa itselleni (aikainen herätys, ruuanlaitot mun kustannuksella, siivoamiset, tiskit, seuranpito, leikitys, puistoilu, kotona nysvääminen ex tempore -reissujen sijaan jne - lista on loputon) sekä omille lapsilleni kun heidän oletetaan leikittävän jne näitä pieniä omien kaveriensa kanssa olemisen sijaan niin en tee tätä enää koskaan toiste.

"Jäi maaliskuussa työttömäksi ja ajattelin, että nyt lapset pääsee hänelle hoitoon ehkä kerran kuussa muutamaksi tunniksi omien kauppareissujen, syömään menon tms.ajaksi,mutta ei ole yhtään ehdottanut!"

Suunnittelit sitten työttömälle kummille sopivan työpanoksenkin teidän perheen hyväksi. Kerran kuussa toki joutaa hoitamaan koko katrasta, kun ei ole töitä ja lapsetkin jo koululaisia...

Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Joskus aiemmin hän on jaksanut (ja kiltteyttään tarjoutunut tähän) hoitaa kolmea lasta, mutta nykytilanne on eri. Nyt hän hoitaa kummin tehtävää muilla tavoilla.

Neljän lapsen hoitamisessa on aika kova työ. Jospa hän hoitaisi vain erikseen kummilasta?

Minulla vähän samantapaisia kokemuksia kuin aloittajalla mutta itse olen kummi... Minulla on kummilapsi jolla on useampi sisarus. Minua kaduttaa että edes ryhdyin kummiksi, olisi pitänyt harkita sitä pidempään. Lasten äiti on aina tuomassa kaikki lapsensa kylään ja joskus tyrkännyt vaikka kauppareissuilla jonkun lapsen minun kanssani kauppaan, että hän ja muut lapset voivat mennä eri liikkeeseen... Minua kun ei lastenhoito kiinnosta (en osaakaan) eikä varsinkaan sen kaikkein hankalimman tapauksen kohdalla, tuntuu ikävälle komentaa toisten lapsia. Nuo lapset yhdessä ovat rasittavia ja kotiini en heitä yhtäaikaa halua, sillä joka kaappi pitää olla aukomassa ja klähmimässä likaisilla käsillä joka esinettä yms.. Haluaisin joskus ottaa kummilapseni kylään joskus tai tehdä hänen kanssaan jotain, mutta tuntuu että aina on ne muutkin tulossa. Tuntuu myös että kun ostan kummilapselle lahjan, on ikävää jättää muut huomioimatta ja tuntuu että on ns. lahjanostovelvollisuus kaikille... Kummilasteni äidin kanssa myös on vaikea koskaan nähdä ettei lapset olisi mukana, jokainen lause keskeytyy lasten takia ja mistään ei voi enää jutella kun lapset vie kaiken huomion. Jotenkin harmi kyllä kaduttaa että ryhdyin kummiksi, ensin ajattelin että se on hienoa mutta kun lapset ovat nyt niin vieraantuneet ja muutenkin toiset rasittavampia, niin vähän harmittaa tämä tilanne... En usko että osaan olla enää hyvä kummitäti ja se harmittaa lapsen kannalta.

En ole koskaan hoitanut yhtäkään kummilastani, eivätkä lastemme kummit ole hoitaneet meidän lapsiamme.

Ihmettelen että kun hyvä ystäväsi jäi työttömäksi, sinä olet heti laskeskelemassa miten HÄN voisi nyt säästyneellä ajallaan sinua auttaa. Eikö yleensä reagoitaisi toisin päin? Voitko sinä auttaa häntä jotenkin työnsaannissa? Miten ylipäänsä edes kehtaat esittää, että työttömäksi ja siis aiempaa köyhemmäksi tippunut kaveri toimisi ilmaisena lastenhoitajanasi?

Niin ja se vielä, että tämä kummilapseni äiti tietää etten ole hyvä lasten kanssa, niin joskus sysää ne lapset jossain liikkeessä minulle ja häipyy itse toiseen liikkeeseen että "voi rauhassa katsella jotain", ja sitten kun se lapsi alkaa parkumaan täysillä ja minä en sitä saa lepyteltyä niin se on todella ärsyttävä ja nolo tilanne. Vielä kun on jotkut ihme rattaat joita en osaa käyttää ja ahtaat käytävät, niin jotenkin ärsytti se tilanne että minut sysätään johonkin julkiselle paikalla yksin vieraan lapsen kanssa. Tuo kyseinen äiti myös yhdessä laadukkaassa liikkeessä antoi toisen lapsen juosta miten sattuu ja toinen huusi ostoskärryissä niin että korvissa soi. Liikkeen henkilökunta ja asiakkaatkin katsoivat sitä menoa ja itsellä tuntui että kuulo lähtee, niin tämä äiti oli kuulemma jo niin tottunut ettei edes huomannut huutoa.. Itseäni hävetti olla hänen seurassaan, jos lapset olisivat olleet minun olisin lähtenyt heidän kanssaan jo autolle... Ärsyttää se lasten pakkotuputus aina yksin seuraani, juurikin aina vielä joku muu kuin kummilapseni.

t: 36

36, älä nyt ihmeessä enää ainakaan shoppailemaan lähde tuon porukan kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 16:40"]

Meillä on neljä lasta. Ennen kuopuksen (ystäväni kummilapsi) syntymää tämä ystävä hoiti aika useinkin lapsiamme muutaman tunnin ajan. Oli silloin kyllä itsekin kotiäitinä,joten aikaakin oli eri tavalla. Itse ehdotti noita hoitokeikkoja, mielellään hoiti.

Tämän takia päätimme pyytää ystävääni kuopuksemme kummiksi, ajateltiin että saadaan hyvä kummi. On hän muutenkin kyllä läheinen kaveri.

Mutta kas kummaa, yhden kerran on hoitanut lapsiamme kummilapsen syntymän jälkeen ja lapsi on kohtta 4v! En ole itsekään ehdottanut.

Sen ymmärrän kun hän teki lastenhoitotyötä, ettei vapaa-ajalla jaksanut lastenhoitoa, meilläkin kun on 4 lasta. Mutta nyt on työttömänä ja omat lapset jo koululaisia. Jäi maaliskuussa työttömäksi ja ajattelin, että nyt lapset pääsee hänelle hoitoon ehkä kerran kuussa muutamaksi tunniksi omien kauppareissujen, syömään menon tms.ajaksi,mutta ei ole yhtään ehdottanut! Mielestäni outoa. Mistä tämä muutos?

[/quote]

Koska lapsia on neljä eli kummilapsaen lisäksi kolme ei-kummilasta. Kummilapsi kummille kylään ja muille muut hoitajat.