Mihin ihan aikuisten oikeasti tarvitaan pakkoruotsia?

2 minuuttia, jotka muuttavat käsityksesi pakkoruotsista

Normaalit kansalaiset ei tarvitse sitä missään. Työasioissa ruotsalaiset puhuvat yleensä englantia.

Suomenkieliset poliittiset puolueet tarvitsevat pakkoruotsia RKP:n saamiseksi hallituskumppaniksi. Tämä on aivan älytön tilanne, mutta totta. Pakkoruotsi säilyy tasan niin kauan, kuin suomenkieliset puolueet haluavat sen jatkuvan. RKP ei yksin sitä asiaa pysty päättämään. Kukaan ei ihmettele sitä, että nykyisessä vasemmistohallituksessa on yksi Suomen oikeistolaisimmista puolueista. RKP on perinteisesti erittäin paljon oikealla, paljon enemmän kuin esim. kokoomus. Ja silti se on nyt hallituksessa. Miksi?

Syynä on se, että RKP saadaan lisäpuolueeksi varsin edulliseen hintaan. Luvataan ainoastaan, että pakkoruotsi säilyy, jos RKP suostuu kaikkeen muuhun hallituksen linjaan. Ja kyllähän RKP taipuu mihin vaan, kunhan vain pakkoruotsi pysyy.

Lopuksi huomautus: Se 5%:n vähemmistö ei ole ruotsikielisiä, vaan pääosin kaksikielisiä. Todellisia ruotsinkielisiä on Suomessa alle prosentti!

No jos vaikka haluaa seurata nettiuutisia eri pohjoismaista. Tai tutkia Ruotsin vallan aikaista Suomen historiaa. Matkailla länsirannikolla.

Jos nuijitaan kaikki suomenruotsalaiset mäskiksi päästään pakkoruotsin opiskelusta. Kuka on mukana?

Vierailija kirjoitti:

No jos vaikka haluaa seurata nettiuutisia eri pohjoismaista. Tai tutkia Ruotsin vallan aikaista Suomen historiaa. Matkailla länsirannikolla.

Länsirannikolla puhutaan suomea.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien on osattava ruotsia, jotta he osaisivat tarjota terveydenhuoltopalveluja ruotsiksi.

Ok, eli minunkin IT-nörtin pitää osata sitten ruotsia. Aikuisten oikeasti en ole ikinä sitä tarvinnut työssäni, ruotslaistenkin kanssa puhutaan englantia.

Vierailija kirjoitti:

No jos vaikka haluaa seurata nettiuutisia eri pohjoismaista. Tai tutkia Ruotsin vallan aikaista Suomen historiaa. Matkailla länsirannikolla.

Onneksi vapaaehtoinen ruotsi halukkaille ei auttaisi tähän.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinopettajien työllisyyden ylläpitoon.

He voisivat sitten opettaa jotain hyödyllistä kieltä.

Pidetään alamaiset ruodussa.Ei siihen mitään muuta syytä ole.

Tätä myös miettinyt, mutta syitä on monia: Suomen historia, yleissivistys, kielialueemme... ellei em. syitä joutuisimme/ saisimme puhua esim. venäjää tai muita indoeurooppalaisis kieliä.

Tätä myös aina ihmetellyt: miksi Suomi on kaksikielinen eikä kolmikielinen? Siis miksi saamen kielet eivät virallisia? Saamelaiset ovat kuitenkin alkuperäisiä asukkaita ja edelleen osa suomalaista kulttuuria?

Ei yhtään mihinkään. Muuta kuin suomenkielisten kyykyttämiseen. Kansakunta hyötyisi paljon enemmän siitä, jos kielipohja olisi laajempia, Mutta sehän ei käy rikaille ruotsinsuomalaisille.

En ole ikinä tarvinnut, mutta nyt tuli tilanne vastaan. Aloin tekemään sukututkimusta ja 1800-luvulta taaksepäin lähes kaikki arkistomateriaali on ruotsiksi. Kun tuntee sanojen muotoja edes vähän, on helpompi tulkita tekstiä ja iskeä kääntäjään. Mutta siis ei ikinä ole mitään muuta hyötyä ollut😅 ja niitä itkuisia ruotsin sanakokeisiin opiskeluja ja tuskanhikeä kokeissa... Taito ei ehkä maksa itseään koskaan takaisin

Kumpi on helpompaa ja realistisempaa: enemmistö muunnetaan vähemmistön takia vai vähemmistö muuttuu enemmistön takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi FAQ

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?

V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?

V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?

V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?

V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?

V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.

Kylläpäs sieltä tulikin melkonen kasa p*skaa :D

Niin käy kun on sekä vatsa että pää sekaisin...

Vierailija kirjoitti:

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen takia julkiset palvelut pitää tarjota myös ruotsiksi. Tästä taas seuraa että moniin virkoihin pitää olla ruotsinkielentaitoinen.

 Jos siis ruotsin pakollinen opiskelu lopetettaisiin, ruotsia opiskelematon ihminen sulkisi monta virkaa itseltään pois jo valmiiksi. Tämä lisäisi eriarvoisuutta kun fiksut ja koulutetut vanhemmat tajuaisivat valita lapsilleen edelleen sen ruotsin ja muut lapset jättäisivät tyhmyyksissään sen pois opinnoista muka turhana.

Ja tuo "kaksikielisyys" muka edellyttää sitä, että joka ikisen suomalaisen täytyy osata ruotsia väkipakolla - vaikka sitten heikosti ja vaikkei koskaan aio palvelijaksi ruottalaisille saati virkailijaksi tälle järjettömyydelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos vaikka haluaa seurata nettiuutisia eri pohjoismaista. Tai tutkia Ruotsin vallan aikaista Suomen historiaa. Matkailla länsirannikolla.

Länsirannikolla puhutaan suomea.

Teoriassa. 

Asun länsirannikolla ja suomen kielen osaaminen on kyllä todella heikolla tasolla paikoitellen. Asiakaspalvelu suomeksi on hyvin nihkeää ja hyvä ettei jotkut nuoremmat työntekijät purskahda itkuun jos pitää suomea puhua. 

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi FAQ

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?

V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?

V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?

V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?

V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?

V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.

Tällaista tekstiä syntyy, kun ideologia ja ylimielisyys kohtaa tarpeen selitellä.

Melko säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Jos nuijitaan kaikki suomenruotsalaiset mäskiksi päästään pakkoruotsin opiskelusta. Kuka on mukana?

Emmä tule, Benkku ja Mats on sen verran hyviä tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen takia julkiset palvelut pitää tarjota myös ruotsiksi. Tästä taas seuraa että moniin virkoihin pitää olla ruotsinkielentaitoinen.

 Jos siis ruotsin pakollinen opiskelu lopetettaisiin, ruotsia opiskelematon ihminen sulkisi monta virkaa itseltään pois jo valmiiksi. Tämä lisäisi eriarvoisuutta kun fiksut ja koulutetut vanhemmat tajuaisivat valita lapsilleen edelleen sen ruotsin ja muut lapset jättäisivät tyhmyyksissään sen pois opinnoista muka turhana.

Itselläni on sen verran kompetenssia tarjottavana ettei edes tarvitse harkuta sellaista asiaa kuin "hakea virkaa". Joten ihan vapaaehtoisesti olisin jäänyt mielelläni altavastaajan asemaan, jo 13v ikäisenä tiesin mitä haluan duuneiltani ja kas, näin viiskybäisenä on kiva huomata että jokseenkin niin on käynyt - eikä päivääkään "virassa"....

Mä muutin ruotsiin reilu 20v sitten valmistuttuani sairaanhoitajaksi. Näinä vuosina mun työssä käyttämäni kieli on ollut 90% ruotsi. Siihen päälle 5% suomi ja 5% englanti.

Mä en tietty tiedä kuinka paljon mun kouluruotsille on seläntakana naureskeltu, mutta ihan ekasta viikosta lähtien olen käyttänyt ruotsia niin vapaa-ajalla kuin töissä. Ei mulle päin naamaa ole kukaan irvistellyt tai vaihtanut kieltä englanniksi kun on huomannut mun olevan suomalainen. Lähinnä olen saanut kehuja siitä että olen alusta asti osannut ruotsia ja päälle kuullut ihmettelyä siitä kun täällä asuu suomalaisia jotka vuosikymmenien jälkeenkin omaavat niin heikon kielitaidon että tarvitsevat tulkin asioiden hoitoon.

Mä en mielestäni ollut mitenkään loistava kielissä koulussa, ihan tavallisia 8-9 sain todistukseen niin englannista kuin ruotsistakin. En osannut ruotsia vihata ja siksi kai opin sitä siinä kuin englantiakin vaikka ajatus ruotsiin muuttamisesta syntyi vasta opiskeluaikana. Luin siis ruotsia koulussa ihan aineena muiden joukossa. Enkä kyllä osannut muistakaan kouluaineista silloin niin kyseenalaistaa missä määrin tulen mitäkin tarvitsemaan elämässäni. En koe siis ruotsintuntien olleen pois muusta oppimisesta ja jos nyt pitäisi sanoa niin mun elämässä ruotsi on ollut tärkeämpi kieli kuin englanti. Siitä huolimatta että pidän myös englantia hyvin tärkeänä.