Mielestäni tyttäremme tarvitsee sisaruksen, mies ei uskalla?

Tilanne on siis seuraavanlainen. Esikoinen sai alkunsa yllärinä. Mulla ja miehellä takana seurustelua kuitenkin neljä vuotta, oltiin puhuttu lapsista ja siitä että ehkä ei ikinä haluta lapsia / uskalleta niitä tehdä, onhan se ihan mieletön vastuu!

Esikoinen, kuten sanottua, on kuitenkin todella iloinen ylläri ollut, suht helppo lapsi vaikka tottakai on ollut rankkojakin aikoja. Nyt, tytön ollessa puolitoistavuotias, olen alkanut ajatella että olisi kivaa jos hällä olisi sisarus, aina leikkikaveri lähellä. + suvussamme paljon yksilapsisia perheitä ja aina nämä yksilapsiset eivät ole niitä kivoimpia leikkikavereita. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Olen yrittänyt selittää miehelle että loppujen lopuksi sisaruksessa on vain plussapuolia vaikka varmasti työmäärä ainakin alkuun on kaksinkertainen kahden lapsen kanssa. Mutta hän ei uskalla, kun pelkää nimenomaan niitä unettomia öitä, vastuuta, rahanmenoa jne. Ja ymmärrän häntä täysin mutta haluaisin ajatella asiaa myös tyttäremme kannalta. Olenko ihan hoopo kun haluan toisen lapsen näillä perusteilla? Miksi niitä sisaruksia yleensä tehdään? :D

Niin ja pitää vielä lisätä että olen pääasiassa yksin hoitanut jo tämän esikoisenkin (ja ei, en todellakaan tästä valita!), luulen että mies tietää että jos meille toinen lapsi tulee hänkin joutuu ottamaan lastenhoidossa enemmän vastuuta?