Lue keskustelun säännöt.
en jaksa enää tavata joitakin lapsellisia ystäviä
20.07.2013 |
Minulla on siis useampia ystäviä, joilla vuoden kahden ikäisiä lapsia. Nyt on kuitenkin niin, että osaa näistä ei enää jaksa tavata.
En tiedä, onko vika lapsissa vai vanhemmissa vai molemmissa. Mutta on sellaisia, että ensinnäkään niitä ei saa hetkeksikään minnekään ilman lasta, vaikka lapsilla on isätkin. Ja kun lapset on mukana, niin niiden kanssa pyöritään ja häärätään ihan koko ajan. Yhtään mitään aikuisten juttuja ei pysty puhumaan, kun huomio ja puheet on ihan koko ajan niissä lapsissa. Vaikka lapsi istuu rattaissa, niin tuijotetaan sitä, miten se nyt sitten syö, mitä se sanoo, mitä se katsoo jne. Ihan koko ajan.
Miten tämä voi olla tämmöistä? On minulla muitakin ystäviä, joilla on lapsia. Ne lapset voi jättää muutamaksi tunniksi isän kanssa kotiin. Ja jos ne lapset on mukana kaupungilla, niin ne on nimenomaan vain mukana. Kyllä niistä huolehditaan, mutta ei joka halvatun hetki tuijoteta ja hypistellä ja leikitetä.
Miten nuo lapsetkaan kehittyy tervejärkisiksi, kun meno on koko ajan tuollaista?!
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:32"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:47"]
Ei ole pakko koko ajan viihdyttää lasta. Ihan olen nähnyt lapsia, jotka istuu pitkiä aikoja tyytyväisenä rattaissaan, tutkii jotain pehmokirjaa tms. Mutta totta kai jos lapsi on tottunut siihen, että äiti pelleilee tauotta hänelle jotain, niin olo tuntuu äkkiä tyhjältä ja naama vääntyy parkuun, jos näin ei olekaan.
[/quot
lapset ovat erilaisia!!! Jos mun lapsi ei tutki pehmokirjaa tuntikausia niin se ei merkkaa, että olen opettanut hänet siihen viihdyttämällä liikaa.
[/quote]
No meinaa se kuitenkin sitä, ettet ole yrittänytkään opettaa häntä olemaan rauhassa itsekseen edes sitä viittä minuuttia.
[/quote]
no ei tarkoita, pyh ku oot hölömö.:D
[/quote]
Jaa, että oikein hölmöksi haukutaan, kun ei itse keksi mitään järkevää vasta-argumenttia. Hui.
[/quote]
Jos väität siellä, että siihen ettei lapsi viihdy yksinään ei kertakaikkiaan ole koskaan, ikinä mitään muuta syytä (lapsen persoona, aktiivisuus, ADHD, Cp-vamma) kuin ÄIDIN tekemä virhe (=liika viihdytys), niin en usko että minun sinulle kannattaa argumentteja keksiä. Tokkopa niitäkään ymmärtäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:32"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 17:47"]
Ei ole pakko koko ajan viihdyttää lasta. Ihan olen nähnyt lapsia, jotka istuu pitkiä aikoja tyytyväisenä rattaissaan, tutkii jotain pehmokirjaa tms. Mutta totta kai jos lapsi on tottunut siihen, että äiti pelleilee tauotta hänelle jotain, niin olo tuntuu äkkiä tyhjältä ja naama vääntyy parkuun, jos näin ei olekaan.
[/quot
lapset ovat erilaisia!!! Jos mun lapsi ei tutki pehmokirjaa tuntikausia niin se ei merkkaa, että olen opettanut hänet siihen viihdyttämällä liikaa.
[/quote]
No meinaa se kuitenkin sitä, ettet ole yrittänytkään opettaa häntä olemaan rauhassa itsekseen edes sitä viittä minuuttia.
[/quote]
no ei tarkoita, pyh ku oot hölömö.:D
[/quote]
Jaa, että oikein hölmöksi haukutaan, kun ei itse keksi mitään järkevää vasta-argumenttia. Hui.
[/quote]
Jos väität siellä, että siihen ettei lapsi viihdy yksinään ei kertakaikkiaan ole koskaan, ikinä mitään muuta syytä (lapsen persoona, aktiivisuus, ADHD, Cp-vamma) kuin ÄIDIN tekemä virhe (=liika viihdytys), niin en usko että minun sinulle kannattaa argumentteja keksiä. Tokkopa niitäkään ymmärtäisit.
[/quote]
Vammaiskortti vedettiin esiin? Tietysti jotkut vammaiset on eri asia ja niitä varmaam pitääkin koko ajan tarkkailla. Mutta tavallinen terve lapsi on asia erikseen. Voi olla vilkkaampikin, mutta ei ole normaali, jos ei opi vanhempien opastuksellakaan olemaan viittä minuuttia rattaissaan paikallaan ilman herkeämätöntä leikitystä.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 22:45"]
Kannattaisiko puhua kaverista, eikä ystävistä jos asenne on se, että pikkulapsi aikana (Siis parin vuoden sisällä )ysävyyden voisi tuosta vain hävitä ? Jos tapaamiset eivät tilapaäisesti voi yhtyettä pitää hetkittäin vaikka joulkorttisuhteena/ tekstari silloi tällöin.
Ystävyys on ihmissuhde joka kestää välimatkan ja ajan. Vai meinaatko, että jos ystävä lähtisi parin vuoden ulkomaan komennukselle ei hän voisi olla ytäväsi enää seiltä palattuaan?
Olet missannut koko viestin pääasian.
Jos minä en saa ystävältäni enää vaivalla sovittujen lyhyiden tapaamisten aikana edes katsekontaktia enkä yhtään järkevää lausetta, kun todellakin ihan koko aika kuluu lasta tuijotellessa, leikittäessä ja taputellessa, niin hän on sitten entinen ystävä.
Minusta ihminen edelleenkin tarvitsee ystäviä, vaikka olisikin lapsia. Lapsilla tulee jonain päivänä tosiaan omat ystävät, koulu ja lopulta kotikin, ja silloin aika on mennyt jo meidän ystävyytemme ohi. Olen vain surullinen, koska loppujen lopuksi tämä on menetys meille kaikille. Myös sille lapselle.
[/quote]
[/quote]
Kyllä ystävyys voi tosiaan loppua, jos yhteyttä ei pidetä esim. ulkomailta tai sitten osoitetaan joka eleellä, ettei sillä toisella ole enää mitään väliä.
Kannattaisiko puhua kaverista, eikä ystävistä jos asenne on se, että pikkulapsi aikana (Siis parin vuoden sisällä )ysävyyden voisi tuosta vain hävitä ? Jos tapaamiset eivät tilapaäisesti voi yhtyettä pitää hetkittäin vaikka joulkorttisuhteena/ tekstari silloi tällöin.
Ystävyys on ihmissuhde joka kestää välimatkan ja ajan. Vai meinaatko, että jos ystävä lähtisi parin vuoden ulkomaan komennukselle ei hän voisi olla ytäväsi enää seiltä palattuaan?
Olet missannut koko viestin pääasian.
Jos minä en saa ystävältäni enää vaivalla sovittujen lyhyiden tapaamisten aikana edes katsekontaktia enkä yhtään järkevää lausetta, kun todellakin ihan koko aika kuluu lasta tuijotellessa, leikittäessä ja taputellessa, niin hän on sitten entinen ystävä.
Minusta ihminen edelleenkin tarvitsee ystäviä, vaikka olisikin lapsia. Lapsilla tulee jonain päivänä tosiaan omat ystävät, koulu ja lopulta kotikin, ja silloin aika on mennyt jo meidän ystävyytemme ohi. Olen vain surullinen, koska loppujen lopuksi tämä on menetys meille kaikille. Myös sille lapselle.
[/quote]