Laihat, jotka kalastelevat kehuja (hyi kun mä oon lihava)
Eli onko täällä muita kenenkä tuttavapiirissä on todella laihoja ihmisiä, ketkä sovittavat koon 36 vaatteita ja voivottelevat kun "oon niin läski, taas oon lihonnut ainakin 100g ja JOUDUN ostamaan näitä 36:n vaatteita".
Miksi laihat kerjäävät jatkuvasti kehuja omasta laihuudestaan? Luulevatko he, ettei ihmiset tajua heidän kerjäävän kehuja?
Kommentit (49)
toki kaikenpainoisilla ja muotoisilla saa olla ahdistusta ja saa valittaa, mutta oli kyse mistä aheesta vaan niin muut ihmiset voi ottaa huomioon. eli laihan läskeistävalittajan ei ole pakko huomioida seurassaan olevaa ylipainoista, mutta se olisi ihan kohteliasta. ihan kuin rikkaan "ei voitu ostaa kuin Audi" valittajan ei ole pakko miettiä sanojaan pienituloisen seurassa mutta se olisi vaan fiksua jos ei halua vaikuttaa moukalta.
itse olen laihtunut n. 20kg viimeisen vuoden aikana, ja tiedän että kaverillani oli se myös tavoitteena mutta hän ei ole onnistunut, joten en käy ilakoimaan pudotuksestani hänen kuullen vaikka oltaisiinkin vaatekaupassa ja repeäisin sisäisesti onnesta kun M-koko mahtuu taas. sitä kutsutaan muiden huomioimiseksi.
tiedän kyllä noita kehujenkerjääjiä myös... onneksi nykyään vähemmän, multa niitä ei kerjättyjä kehuja muutenkaan tipu. mutta ne pari nykyistä hoikkaa kaveria jotka joskus kauhistelevat 1 kg painonnousuaan, ovat kyllä ihan aidosti harmissaan, joten mua ei varsinaisesti vituta heidän kauhistelunsa kunhan sitä ei tarvitse kuunnella kovin usein. mutta kyllä sitä toivoisi että hoikat/rikkaat/fiksut jne. miettisivät mitä sanovat niiden kuullen, jotka mahdollisesti ovat jääneet paitsi samasta, omasta syystä tai muuten vaan.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2013 klo 22:13"]
toki kaikenpainoisilla ja muotoisilla saa olla ahdistusta ja saa valittaa, mutta oli kyse mistä aheesta vaan niin muut ihmiset voi ottaa huomioon. eli laihan läskeistävalittajan ei ole pakko huomioida seurassaan olevaa ylipainoista, mutta se olisi ihan kohteliasta. ihan kuin rikkaan "ei voitu ostaa kuin Audi" valittajan ei ole pakko miettiä sanojaan pienituloisen seurassa mutta se olisi vaan fiksua jos ei halua vaikuttaa moukalta.
itse olen laihtunut n. 20kg viimeisen vuoden aikana, ja tiedän että kaverillani oli se myös tavoitteena mutta hän ei ole onnistunut, joten en käy ilakoimaan pudotuksestani hänen kuullen vaikka oltaisiinkin vaatekaupassa ja repeäisin sisäisesti onnesta kun M-koko mahtuu taas. sitä kutsutaan muiden huomioimiseksi.
tiedän kyllä noita kehujenkerjääjiä myös... onneksi nykyään vähemmän, multa niitä ei kerjättyjä kehuja muutenkaan tipu. mutta ne pari nykyistä hoikkaa kaveria jotka joskus kauhistelevat 1 kg painonnousuaan, ovat kyllä ihan aidosti harmissaan, joten mua ei varsinaisesti vituta heidän kauhistelunsa kunhan sitä ei tarvitse kuunnella kovin usein. mutta kyllä sitä toivoisi että hoikat/rikkaat/fiksut jne. miettisivät mitä sanovat niiden kuullen, jotka mahdollisesti ovat jääneet paitsi samasta, omasta syystä tai muuten vaan.
[/quote]
Mutta kun se laihuus on monen mielestä niin rumaa, niin miksi lihavia kohtaan pitää olla hienotunteisia? ;)
Joo se on kyllä aika noloa kieltämättä ;) Ja olen itsekin hoikka. Paras oli eräs luiseva akka, joka "itki" kovaan ääneen vatsamakkaroitaan (oli oikeasti vakavasti alipainoinen) porukassa jossa oli: minä juuri synnyttäneenä, yksi pyöreämpi naisihminen ja yksi normaalikokoinen vanhus, jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Oikeasthan se oli aika surullista, mutta tämä tyyppi on muutenkin niin ärsyttävä ja tyhmä etten jaksa sääliä (tai kuunnella näitä sairata juttuja, koska sitähän ne on).
[quote author="Vierailija" time="19.07.2013 klo 21:45"]
Itse kun joudun kohtaamaan näitä kehujen kalasteluja katson parhaimmaksi olla sanomatta heidän kommentteihinsa juuta tai jaata.
Kukaan ei ole onneksi alkanut minulta tivaamaan vastausta jos alkaisi niin sanoisin että jaa, tuntuuko siltä (että olet lihonnut tms) kantaanottamatonta.
[/quote]
mullapa on tällainen kaveri. raivostuttavaa. 166/n.50 ja aina löytyy jotain läskiä, sellua, pömpötystä, younameit sieltä sun täältä. Rupeanpa käyttämään tätä tästä lähin:
[quote author="Vierailija" time="19.07.2013 klo 21:10"]
Kun se itsensä läskiksi vinkuminen alkaa, kaivan suklaapatukan laukusta ja tokaisen: "onneksi mulla ei oo tota ongelmaa!".
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2013 klo 13:15"]
Mua ärsyttää yli kaiken tuollaiset päivittäin työpaikalla tai harrastusryhmässä painoaan ja kroppaansa ääneen analysoivat. Siksi tokaisenkin nykyään "kauhee ku mä oon taas lihonu" ja "kauhee ku mä oon läski" -kommenttien perään että et ole läski tai et ole lihonut, olet vain ärsyttävä painoneurootikko. Voitaisko keskustella jostain muusta ku sun perseestä, kiitos. Saman totean myös ystäville, jotka vähän turhan paljon jauhavat painostaan.
Ei ole nimittäin harvassa ne kerrat, kun jonkun työpaikan kahvion järkevän taukokeskustelun lomaan on joku bimbo tunkenut läskikommenttinsa. Ne on oikeastaan aika koomisia tilanteita, aasinsillat ovat aika upeita. Tässä yksi esimerkki. Keskustellaan Turkin ja Syyrian tilanteista, kauhistellaan sitä, kuinka muutama tuttu ja yksi työntekijä ovat kohta Turkkiin matkustamassa, mellakka-alueelle, että kuinkahan heidän käy, onko turvallista, peruvatko lomansa, miten paikalliset pärjäävät jne. Sitten seuraava kommentti tähän keskusteluun yhden läskineurootikon suusta: "ei kyl tulis mieleenkään lähteä nyt bikinilomalle mihikään Turkkiin tai muuallekaan, kun tää mun perse on taas levinny. Ja taas mä menin ottamaan pullan kahvin kanssa, hyi mua!"
Niinpä. Ei ne kuolevat turkkilaiset tai vaarassa olevat turistit hirvitä, vaan leidin persläskit!
[/quote]
Purskautin teet näppäimistölle lukiessani tätä! :D Kyseessä oikeasti aikuinen ja täyspäinen ihminen? Siis tuo bikinilomailija.
Tuo omien läskien ääneen kauhistelu kertoo kyllä teinin tasolle jääneestä psyykestä....
Olen pieni ja lyhyt, 160cm ja 50kg. Olen painanut joskus 70kg, jonka laihdutin aikoinani pois. Sen jälkeen olen ollut tarkka painostani. Ja kyllä tässä varressa jo yksikin kilo näkyy, lyhyt kun olen. Ja todellakin saataan ääneen sanoa, jos vaikka ruoan jälkeen on turvonnut olo, että voivoi kun housut kiristävät. Jos joku tästä loukkaantuu, ei voi mitään.
En muutenkaan ymmärrä, miksi Suomessa täytyy aina niin varoa muiden loukkaamista. Ollaanko me jotenkin omaan napaa tuijottelijoita, että aina verrataan toisten sanomisia itseemme? Jos joku mulle valittaa lihomisestaan, katson sitä objektiivisesti hänen silmillään. En omaan kroppaani verraten. Sama pätee asiassa kuin asiassa.
Niin no mikä on kenenkin mielestä hoikka? Esim. mä olen omasta mielestäni lihava ja jonkun mua laihemman mielestä myös.
Mutta jonkun mua vielä lihavemman mielestä en sitten ole läski vaan turhasta valittaja? Pitäiskö mittanauhan kanssa kulkea ja mitata kaverit ennen kuin voi alkaa puhumaan omista läskeistään? Ettei avan vahingossakaan puhuisin sellasen ihmisen kuullen joka on pari senttiä lihavempi kuin mä?
Huoh, kyllä on heikoissa kantimissa joillain itsetunto... Itseäni ei ainakaan hetkauta yhtään, jos joku minua laihempi suree lihomistaan ja viimeiseksi tulisi mieleen, että joku kerjää kehuja. Ihan sama jos joku minua pieninenäisempi sanoisi, ettei tykkää nenästään. Pitäisikö siis vetää herneet nenään vai kuvitella, että se ihminen kerjää kehuja ;)
Osa teistä vaan ylitulkitsee. Jos koette, että toinen on teitä paremman näköinen jossain suhteessa, hän on leuhka ja vittuilee!