Jos omaehtoista opiskeluoikeutta ei voi saada yliopisto-opintoihin, miksi siitä ei ole mitään ilmoitusta TE-toimiston sivuilla?
TE-toimiston sivuilla kyllä mainitaan, että omaehtoisen opiskeluoikeuden voi saada ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Silti TE-toimisto hylkää hakemuksia, jotka on haettu yliopisto-opintoihin. Mielestäni harhaanjohtavaa tietoa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä keksi perustetta, miksi minulta pitäisi leikata yli 300 euroa kuukaudessa jos päätän hankkia akateemisen tutkinnon.
Työttömyysturva 560e -> Opintotuki 250e.
Työttömänä saa 560 euroa, huolimatta onko aktiivinen vai ei, mutta aktiivinen opiskelija saa 250 euroa ja hänen aktiivisuutta seurataan eli 250 euroa voidaan leikata pois.
Ihmettelen suuresti, että tasa-arvon maassa voi olla näin.
Työttömyysetuudella opiskellessa se seuranta on paljon tiukempaa, ja työttömyysetuudella voi opiskella max 24 kk. (jos ei ole ihan just muuttunut se)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä keksi perustetta, miksi minulta pitäisi leikata yli 300 euroa kuukaudessa jos päätän hankkia akateemisen tutkinnon.
Työttömyysturva 560e -> Opintotuki 250e.
Työttömänä saa 560 euroa, huolimatta onko aktiivinen vai ei, mutta aktiivinen opiskelija saa 250 euroa ja hänen aktiivisuutta seurataan eli 250 euroa voidaan leikata pois.
Ihmettelen suuresti, että tasa-arvon maassa voi olla näin.
ja minä taas en keksi perustetta, miksi opiskelijan pitäisi saada työttömyyskorvausta. Juu, onhan opintotuki ihan surkea, mutta en ymmärrä miksi opiskelija laskettaisiin työttömäksi eikä opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kovastihan yliopistot kasvattivat esimerkiksi avoimen linjojen paikkamääriä koronalomautettujen vuoksi, eli he saavat opiskella työttömyysetuudella. Ilmeisesti tämä etuus ei koske muita työttömiä, saatika pitkäaikaistyöttömiä?
Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa sitä, että olet täysipäiväinen tutkinto-opiskelija oppilaitoksen kirjoilla, ja saat samaan aikaan työttömyysetuutta. Tällöin opintojen etenemiseen on joku minimi opintopistemäärä/kk. Siihen tarvitaan aina TE-toimiston hyväksyntä. Moni tekee keskeneräiseksi jääneen tutki ntonsa valmiiksi tällä systeemillä.
Opiskelua voi "harrastaa" sivutoimisesti työttömyysaikana, eikä se vaikuta työttömyysetuuteen, jos opintopisteet/kk ei ylitä tiettyä maksimia. Ideana on se, että opiskelu on niin pienimuotoista, että voisit tehdä sen lisäksi täyttä työpäivää/-viikkoa. Avoimen opinnot ovat juuri tähän sopivia. Tähän ei tarvita TE-toimiston suostumusta, vaan pelkkä oma ilmoitus riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisi vähintään reilua saada tietää millä edellytyksillä tuota myönnetään mutta se olisi työkkäriltä liikaa vaadittu...
Tai olisiko kerrankin niin, että vika ei ole työkkärissä vaan sitä tietoa ei osata etsiä? Täällähän tuo selkeästi lukee: https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/…
Eli "Voit saada työttömyysetuutta opiskelun ajalta, jos olet koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla". Koulutustarve plus työllistävä tutkinto siis, niin mahdollisuuksia on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisi vähintään reilua saada tietää millä edellytyksillä tuota myönnetään mutta se olisi työkkäriltä liikaa vaadittu...
Tai olisiko kerrankin niin, että vika ei ole työkkärissä vaan sitä tietoa ei osata etsiä? Täällähän tuo selkeästi lukee: https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/…
Eli "Voit saada työttömyysetuutta opiskelun ajalta, jos olet koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla". Koulutustarve plus työllistävä tutkinto siis, niin mahdollisuuksia on!
Vaan enpä saanut, koska kyseessä ensimmäinen korkeakoulututkintoni. -eri
Laki ei sitä estä. Kyse on viraston omista käytönnöistä, jotka ei perustu lakiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska TE-toimisto kehittelee sääntöjä oman mielensä mukaan. Paska lafka, jonne menee töihin vain älykääpiöt.
Ilmeisesti et ole vielä "ansainnut" "kanta-asiakkuutta". Kun itse ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi, minulle kerrottiin jo heti lähdössä, kuinka kauan pitää olla heidän asiakkaanaan, ennen kuin on oikeus palveluihin. Jotain saa "jo" oltuaan puoli vuotta työttömänä työnhakijana, mutta täyden palvelun saa vasta monen vuoden asiakkuuden jälkeen.
Opiskelun pitää olla sellaista, joka parantaa sinun työllistymismahdollisuuksia. Ja sinun omalla mielipiteelläsi ei tässä asiassa ole mitään tekemistä. Virkailija voi tehdä päätöksen ihan oman mielensä mukaan.
Esim. Jos olet kerrankin suostunut kuntouttavaan työtoimintaan, tai edes vakavasti harkinnut sitä, sinulle ei sen jälkeen tarjota enää mitään muuta "palvelua" TE-toimistosta. Ei auta, vaikka olisit sen jälkeen ollut ihan oikeissa palkkatöissäkin.
Oon ollut 2x kuntouttavassa, nyt opiskelen omaehtoisesti amkissa polkuopiskelijana.
Uusiin yliopisto-opintoihin ei myönnetä, koska et saa niitä mitenkään suoritettua 2 vuodessa. Mutta jos jäänyt työllistävän alan opinnot kesken tai tarvitset jonkun täydennyksen, joka parantaisi työllistymistä, niin voidaan myöntää. Opiskelkaa nuorena ne korkeakoulututkinnot, niin ei tarvitse ruikuttaa yhteiskunnan erityisetujen perään!
Vierailija kirjoitti:
Laki ei sitä estä. Kyse on viraston omista käytönnöistä, jotka ei perustu lakiin.
Minkä takia sitten joillakin TE-toimistoilla on oikeus rikkoa tätä lakia?
Vierailija kirjoitti:
Uusiin yliopisto-opintoihin ei myönnetä, koska et saa niitä mitenkään suoritettua 2 vuodessa. Mutta jos jäänyt työllistävän alan opinnot kesken tai tarvitset jonkun täydennyksen, joka parantaisi työllistymistä, niin voidaan myöntää. Opiskelkaa nuorena ne korkeakoulututkinnot, niin ei tarvitse ruikuttaa yhteiskunnan erityisetujen perään!
Tää on hassua, koska laissa ei sanota mitään tähän viittaavaa. Laissa sanotaan, että korkeakouluopintoja voidaan tukea. Nämä säännökset ovat joidenkin TE-toimistojen ihan omia sovelluksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovastihan yliopistot kasvattivat esimerkiksi avoimen linjojen paikkamääriä koronalomautettujen vuoksi, eli he saavat opiskella työttömyysetuudella. Ilmeisesti tämä etuus ei koske muita työttömiä, saatika pitkäaikaistyöttömiä?
Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa sitä, että olet täysipäiväinen tutkinto-opiskelija oppilaitoksen kirjoilla, ja saat samaan aikaan työttömyysetuutta. Tällöin opintojen etenemiseen on joku minimi opintopistemäärä/kk. Siihen tarvitaan aina TE-toimiston hyväksyntä. Moni tekee keskeneräiseksi jääneen tutki ntonsa valmiiksi tällä systeemillä.
Opiskelua voi "harrastaa" sivutoimisesti työttömyysaikana, eikä se vaikuta työttömyysetuuteen, jos opintopisteet/kk ei ylitä tiettyä maksimia. Ideana on se, että opiskelu on niin pienimuotoista, että voisit tehdä sen lisäksi täyttä työpäivää/-viikkoa. Avoimen opinnot ovat juuri tähän sopivia. Tähän ei tarvita TE-toimiston suostumusta, vaan pelkkä oma ilmoitus riittää.
Tietääkseni ei ole määritelty montako opintopistettä saa suorittaa, vaan virkamies arvioi tapauskohtaisesti, estääkö avoimessa opiskelu kokopäivätyön. Muutenhan avoin olisi kätevä keino kiertää työttömyysajan opiskelurajoitukset. Tosin jos jättää kertomatta avoimessa opiskelemisesta, niin en tiedä saako TE-toimisto tietää siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laki ei sitä estä. Kyse on viraston omista käytönnöistä, jotka ei perustu lakiin.
Minkä takia sitten joillakin TE-toimistoilla on oikeus rikkoa tätä lakia?
Eihän ne mitään lakia riko, kun ei ole olemassa lakia, joka sanoisi että kaikkien työttömien pitää saada opiskella omaehtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laki ei sitä estä. Kyse on viraston omista käytönnöistä, jotka ei perustu lakiin.
Minkä takia sitten joillakin TE-toimistoilla on oikeus rikkoa tätä lakia?
Eihän ne mitään lakia riko, kun ei ole olemassa lakia, joka sanoisi että kaikkien työttömien pitää saada opiskella omaehtoisesti.
Perusteet evätä joiltakin omaehtoisen opiskelun oikeus korkeakouluopintoihin on väärin; laissa nimenomaan sanotaan, että korkeakouluopintoihin voi saada omaehtoisen opiskelun tuen.
Ilmeisesti tapauskohtaisesti voi saada. Kuulosti sellaiselta byrokratia viidakolta, että lopputulos ei ole varma ennen kuin päätös tulee.
Toisaalta Suomessa on opintolainat ja opintotuet, miksi jonkun pitäisi saada opiskella ilmaiseksi ilman omaa panostusta?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tapauskohtaisesti voi saada. Kuulosti sellaiselta byrokratia viidakolta, että lopputulos ei ole varma ennen kuin päätös tulee.
Toisaalta Suomessa on opintolainat ja opintotuet, miksi jonkun pitäisi saada opiskella ilmaiseksi ilman omaa panostusta?
Jep, on hyvin kiinni sitä alueestakin missä asut. Helsingissä ovat tiukempia kuin esimerkiksi Joensuussa, jossa korkeakouluopintoihin myönnetään tukea tosi helposti. Tässähän on selvä epätasa-arvo hakijoiden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tapauskohtaisesti voi saada. Kuulosti sellaiselta byrokratia viidakolta, että lopputulos ei ole varma ennen kuin päätös tulee.
Toisaalta Suomessa on opintolainat ja opintotuet, miksi jonkun pitäisi saada opiskella ilmaiseksi ilman omaa panostusta?
Joillakin voi olla esimerkiksi tuet kokonaan loppu. Voi olla, ettei entistä koulutusta pysty hyödyntämään enää jonkin syyn takia, vaikkapa sairauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laki ei sitä estä. Kyse on viraston omista käytönnöistä, jotka ei perustu lakiin.
Minkä takia sitten joillakin TE-toimistoilla on oikeus rikkoa tätä lakia?
Eihän ne mitään lakia riko, kun ei ole olemassa lakia, joka sanoisi että kaikkien työttömien pitää saada opiskella omaehtoisesti.
Perusteet evätä joiltakin omaehtoisen opiskelun oikeus korkeakouluopintoihin on väärin; laissa nimenomaan sanotaan, että korkeakouluopintoihin voi saada omaehtoisen opiskelun tuen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916#L6P2
Ihan samat ehdothan tässä laissa on kuin mitä työkkärin sivuillakin sanotaan, eli työkkärillä on oikeus olla tukematta omaehtoista opiskelua jos ehdot ei täyty.
Työvoimahallinon ensisijaijainen tavoite on vähentää työttömien määrää. Kun henkilö aloittaa opinnot omaehtoisella, hän ei enää hae työtä. Tämän vuoksi tarkkaan harkitaan kenelle oikeus annetaan. Henkilön työllistyminen on sitä epätodennäköisempää mitä pitempään hän on ollut työskentelemättä. Jos myönnettäisiin oikeus uusiin yliopisto-opintoihin, jotka henkilö jättäisi kesken 3 vuoden rahoituksen loputtua, työllistyminen ei edistyisi mitenkään, päinvastoin kun työttömyyttä olisi ollut pitempään. Jos henkilöllä ei ollut vara aloittaa opintoja opintotuella, niin miten hänellä olisi vara viedä ne loppuun?
Kun asiaa selvitin aikanaan, sanottiin TE-toimistosta, että ylemmän korkeakoulututkinnon katsotaan kestävän niin kauan, ettei 24 kk mitenkään riitä ja sitten niitä tutkintoja jää kesken kun rahoitus loppuu.
Laskennallisesti siis viisi vuotta, eli 3 vuotta pitäis rahoittaa itse. Perus-AMK -tutkinto on 3,5 vuotta, eli itse rahoitettavaa jäisi vain 1,5 vuotta ja moni saa tehtyä nopeammin.
Tämä oli ihan todellinen vastaus TE-toimistosta. Ja tosiaan TE-toimiston pitää katsoa ala työllistäväksi. Esim. varmaankin sosiaalityöntekijän ja lääkärin opintoihin voisi sen puolesta melkoisen varmasti saada, jos ei tuota opintojen kestoa katsottaisi.
Hain sitten sosionomi AMK-opintoihin ja työllistyin opiskeltuani 4 kuukautta - en ihan tutkintoa vastaavaan hommaan, mutta arvokasta työkokemusta uudelta alalta. Oli yllättävää, koska olin hakenut samantyyppisiä hommia, mutta ei mitään toivoa ilman sosiaalialan opiskelijan statusta. Ei edes päiväkotiin. 18-vuotias loppuvaiheen lähihoitajaopiskelija ok, kolmen lapsen äiti ei.