Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL

Matti on kyllä tavallaan yllättänyt, mutta on alusta asti ollut kuin Napakympissä. Toisin sanoen puheet ja elet ei kohtaa ollenkaan. Mutta eipä Mirankaan kanssa alussa näytä helppoa ollut olevan - hän onneksi tajusi ja näki videoissa oman käytöksensä. Jos kuntosali ja jumpat ei kiinnosta yhteisenä harrastuksena, niin eikö Matin kerrottu harrastavan esittelyissä kanssa crossfittiä, joten sinne vaan. 

Luulisi, että Tuomaksenkin pitäisi olla jotekin pettynyt siitä, ettei hän saanut avioliitolta muuta kuin mukavan kesäkaverin. Ei tunnu paljoa rasittavan. 

Lähes puolet ketjun kommenteista on sellaisia, että jos oma lapseni kirjoittaisi tai sanoisi luokkakaveristaan jotain sellaista, laittaisin pelikoneen ja kännykän vähintään viikoksi kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Tuomas olisi saanut suoran ja avoimen kommunikaatioyhteyden helpommin esim. psykoterapiasta.

Noh. Tuskin hän nyt sellaista etsii. Psykoterapiasuhde on lähinnä yksisuuntaista, hyvä kommunikaatioyhteys vuorovaikutteista, annetaan ja vastaanotetaan, molemmat osapuolet mukana. Tuomashan on itse joutunut terapeutin rooliin Emman kanssa. Vastaanottamaan tämän kiukuttelua ja pikkutyttömäistä uhmaa (Emma myös jossain alkuvaiheessa painotti puolison tukea).  Raskasta varmaan - siitä huolimatta että päällisin puolin antaa vaikutelman suoruudesta. Oliko Tuomas vielä psykiatrinen sairaanhoitaja/lähihoitaja? Saa varmaan työssään tarpeeksi toteuttaa terapeutin roolia, tuskin sellaista enää parisuhteeltaan etsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuditilla ja Tommilla on sellainenkin radikaali arvopohjataustaero, että Juudit on kasvanut maailmassa jossa miehet haluavat itselleen hyvän vaimon loppuelämäkseen eli naisessa on tärkeää juurikin luonne ja hyvyys, kun taas Tommi on kasvanut maailmassa jossa naisessa on tärkeätä esim. seksikkyys ja se miten nainen vastaa miehen tarpeisiin, ja suhteen on tarkoituskin kestää niin kauan kuin siinä on kivaa.

Mikä tämä maailma siis on?

Länsimainen valtakulttuuri.

Mutta nimenomaan uskontohan on perinteisesti edustanut patriarkaalista valtaa, jonka mukaan naisen tehtävä parisuhteessa oli vastata miehen tarpeisiin.

Niinhän sinä uskot.

Uskonto ei siis olekaan ollut patriarkaalinen? Kerro lisää, kiinnostaa. En tiennytkään kristillisten piirien, varsinkaan herätysliikkeiden, olevan feministisiä. Mutta sehän on todella hienoa, jos ne ovatkin, ja jos mitään naisen asemaan liittyviä ongelmia ei niissä olekaan. Kaikki ovat siis valehdelleet tähän asti?

No yllättyisit, jos tietäisit, miten paljon elämästä nauttivia naisia näissä piireissä on. Naisia arvostetaan, vaikka ajatellaan, että naisilla ja miehillä on parisuhteessa ja seurakuntaelämässä hieman eri roolit.

Esim. Jenkkitutkimuksen mukaan seksiin tyytyväisimmät keski-ikäiset naiset löytyy niistä, jotka ovat (tylsästi) ensimmäisessä avioliitossaan. 

Mikä tutkimus? Kuulostaa todella luotettavalta tutkimukselta. Oliko siinä muuten otettu kantaa siihen, mihin tyytyväisyys perustui? Ja koskiko se vain kristittyjä, vai muitakin? Ja oliko kyseessä ensimmäinen suhde (kuten joillain herätysliikkeisiin kuuluvilla on, kun seurustellakaan ei saa muiden kuin tulevan puolison kanssa, eikä seksiä ainakaan sopisi harrastaa) vai saattoiko heillä olla kuitenkin aiempia seurusteluja ja avoliittoja? Eihän Suomessakaan kovin monella useita avioliittoja ole - itselläni ei yhtäkään, mutta muutama pitempi suhde minulla on kuitenkin ollut ja avoliitto.

Enkä ole missään vaiheessa väittänytkään, ettivätkö kristityt naiset voisi nauttia elämästä - sehän on ihan eri asia kuin se, että uskonto on patriarkaalisiin arvoihin perustuva järjestelmä. Kirjoitat, että naisilla ja miehillä on seurakunnassa ja parisuhteessa eri roolit - okei, kerrotko tarkemmin noista parisuhteen eri rooleista? Ja nyt jos verrataan länsimaiseen valtakulttuuriin, niin valtakulttuurissahan tuollaisia ylhäältäpäin tulevia ja tarkkaan määriteltyjä rooleja ei ole, joten nyt kaipaisin vähän tarkennusta siihen, että millä lailla on naisen kannalta parempi, jos tarkat roolit on, kuin että jos voi itse löytää oman tapansa olla?

Olen eri, mutta olen myös kuullut tästä tutkimuksesta, ainakin joku 5v vanha jo. Harmi ettei ole todisteita esittää...

Ex-missi Anne Pohtamo sanoi eräässä (vielä vanhemmassa) haastattelussa, että kun hän tuli uskoon, seksielämä parani ja se sai ihan uutta syvyyttä. Kuvasi asiaa niin, et ennen vain ruumiit yhtyi, nyt hän koki että sielut yhtyy myös.  Vaikka sama ukko =) Uskon itsekin uskovaisena, että seksi on meille eri, paljon syvempi asia kuin heille, jotka voivat helposti vaihtaa kumppania vaikka joka ilta. (toki on paljon ei-uskovaisiakin jotka eivät perusta irtosuhteista)

Niin, mies on perheen pää, ja nainen ruumis. Tämä käsitetään usein täysin väärin niin , että mies saisi alistaa. Mut jos mietit miten ruumis toimii: pää sanoo et hyppää uimaan, varvas kokeilee, liian kylmää, ei mennä, ja pää sanoo okei, ei mennä. Tai käsivarsi sanoo, et en halua rokotepiikkiä, pää sanoo et kyl se kannattaa, ni käsi sanoo, okei otetaan sit. NÄIN toimii hyvä avioliitto. 

Silti mies ja nainen voi olla vaikka mitä, toinen vaikka ministeri ja toinen koti-isä, mut miehellä on pää- ja lopullinen vastuu perheestään. Hänenhän tulee Raamatun mukaan vaikka antaa henkensä perheensä edestä, tosi kadehdittava homma siis olla perheen pää, eikö.

Kyllä minä ainakin olen meidän perheessä se pää. Ukko on muistamaton tohelo, joka kyselee aina asioita multa. Vaikea kuvitella häntä päänä, mieluummin näen hänet ruumiina.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että Tuomaksenkin pitäisi olla jotekin pettynyt siitä, ettei hän saanut avioliitolta muuta kuin mukavan kesäkaverin. Ei tunnu paljoa rasittavan. 

Minusta viimeisimmän jakson miesten yhteistapaamisessa Tuomaksen ilmeet kertoivat paljon. Pinnan alla kyti. Ehkä ei voi kameroiden edessä kaikkea pettymystään tuoda julki. Jos toikin, kenties suodatettu.

Jännä siinä Matin ja Miran terapiassa ainoastaan Mira näki omaa käytöstään. Eikö tosiaan voinut samalla Matinkin yrittää oivaltaa itsestään jotain? Esim. ympäripyöreää vastaukset ja se jatkuva ”vitsailu” Pirkkalasta asumisesta.

Ainoa syy miksi mies on mielletty perheen pääksi on se, että miehellä on hirveän iso ego. Eli aika halventava se ajatus, että täytyisi antaa miehen ymmärtää, että hän saa päättää kaikesta, koska ei pysty muuhun. Monessa Afrikan maassa vieläkin puhutaan ääneen se, että miehen on oltava perheen pää sillä miehellä on niin suuri ego. No jaa hirveän useinhan tämä pitää paikkansa...

Vierailija kirjoitti:

Lähes puolet ketjun kommenteista on sellaisia, että jos oma lapseni kirjoittaisi tai sanoisi luokkakaveristaan jotain sellaista, laittaisin pelikoneen ja kännykän vähintään viikoksi kiinni. 

Tämä. Osa kirjoittajista nuoria, myöhäisteinejä, mutta seassa paljon aikuisia naisia. Kuinkahan moni kirjoittaisi vastaavasti jos oma nimi olisi perässä ja tekstit näytettäisiin perheelle ja työtovereille? Näyttääkö some ihmisten todellisen luonteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko keskustella nämä uskontoasiat jossakin muualla? Ne eivät liity oleellisesti tähän keskusteluun. Uskonto on vain hyvin pieni sivujuonne ohjelmassa. Vakaumukset eivät ole tulleet edes ohjelmassa painavasti esille. Syynä varmasti se, että uskonto ei näyttele isoa roolia osallistujen parisuhteissa.

Juuditin elämässä iso juttu edelleen. Jokuhan oli löytänyt melko tuoreen haastattelun, jossa Juudit kertoi käyvänsä messussa.

Se nyt ei todista yhtään mitään. Musikaalisena ihmisenä Judith tykkää käydä kaikissa musiikkiin liittyvissä tapahtumissa.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi tällä jyrääjällä olevan kokemuksia perhe-elämästä aiemman suhteensa myötä. Eipä näytä ottaneensa opiksi juuri mitään. Karkeat pettymykset näkyvät teennäisen hymyn ja käkätyksen takana. Kaikille niitä tietenkin tulee, petetyksi tulemista, ja pulmia oman persoonansa kanssa . Käsittämätön näyttelijä hän on, ja kovapäinen. Syynsä on varmasti kaikkeen tapahtuneeseen, vaan ei ihan osaton hänkään kohtaloonsa . Peiliin katsominen on vaikeaa. Janne se vaan myhisee, onnellisen tietämättömänä kaikesta. Kohta on huomaamattaan isä kokelas. Se on päämäärä , ei tuossa iässä haeta seurustelukumppania kun peli on pelattu. Tekijää babylle haetaan. Kuka ikinä haluaa tuollaisen show’n ylläpitäjän.

Hämmentävää tämä Katin parjaus täällä. Uskomattomia luonnehdintoja ja johtopäätöksiä (siis noissa aiemmissakin kommenteissa).

Koetaanko Katin iloisuus, pursuilevaisuus ja spontaanius jotenkin uhkana? Kati versus Juudit. Kati paha - Juudit hyvä. Juudit nähdään lähes pyhänä - Katin naurukin ärsyttää (jopa raivostuttaa) ja ollaan jo pelastamassa Jannea syöjättären kynsistä.

Mielenkiintoinen psykologinen koe paitsi itse tämä ohjelmaformaatti, niin myös palstan (joista oletan enemmistön olevan naisia) kommentoijien asenteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että Tuomaksenkin pitäisi olla jotekin pettynyt siitä, ettei hän saanut avioliitolta muuta kuin mukavan kesäkaverin. Ei tunnu paljoa rasittavan. 

Minusta viimeisimmän jakson miesten yhteistapaamisessa Tuomaksen ilmeet kertoivat paljon. Pinnan alla kyti. Ehkä ei voi kameroiden edessä kaikkea pettymystään tuoda julki. Jos toikin, kenties suodatettu.

Näyttäisi kuin noissa pareissa kahdessa on miesten tunteille ja persoonille aika vähän tilaa: Emma dominoi herkkyydellään ja kiukullaan, Kati tuntuu vievän Jannelta mahdollisuuden vuorovaikutukseen, Jannen rooli on vain kuunnella ja ihailla. Erityisesti katin ja Jannen, jos jatkavat liittoaan, toivoisi löytävän tasapuolisemman tavan olla yhdessä. Tuo vaatisi Katilta tilan antamista, sen Marianna hänelle c more jaksossa sanoikin, ja Kati jäi asiaa pohtimaan (tosin pohtiminen ja oman käyttäytymisen muuttaminen on kaksi eri asiaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että Tuomaksenkin pitäisi olla jotekin pettynyt siitä, ettei hän saanut avioliitolta muuta kuin mukavan kesäkaverin. Ei tunnu paljoa rasittavan. 

Minusta viimeisimmän jakson miesten yhteistapaamisessa Tuomaksen ilmeet kertoivat paljon. Pinnan alla kyti. Ehkä ei voi kameroiden edessä kaikkea pettymystään tuoda julki. Jos toikin, kenties suodatettu.

Näyttäisi kuin noissa pareissa kahdessa on miesten tunteille ja persoonille aika vähän tilaa: Emma dominoi herkkyydellään ja kiukullaan, Kati tuntuu vievän Jannelta mahdollisuuden vuorovaikutukseen, Jannen rooli on vain kuunnella ja ihailla. Erityisesti katin ja Jannen, jos jatkavat liittoaan, toivoisi löytävän tasapuolisemman tavan olla yhdessä. Tuo vaatisi Katilta tilan antamista, sen Marianna hänelle c more jaksossa sanoikin, ja Kati jäi asiaa pohtimaan (tosin pohtiminen ja oman käyttäytymisen muuttaminen on kaksi eri asiaa).

Niin tosi huonot mätsit. Janne on hiljainen ja melko feminiininen varsinkin tavassaan kommunikoida. Ja nauttii läheisyydestä enemmän kuin Kati. Katille olis käynyt paljon paremmin joku huomattavasti menevämpi ja yleisestikin nopeampi tyyppi. Ei mikään sählä, mutta joku joka ottaa omaa aikaa esim harrastuksiin tms paljon. Ja sitten se aika mitä keretään viettämään yhdessä olisi intensiivisempää.

Jannelle joku huomattavasti pehmeämpi ja ihan kiltimpi ihminen kuin Kati. Joku avarakatseinen joka ymmärtää, että asioita voi tehdä monella tavalla eikä silti ole väärin.

Katissa mua ohuesti ärsyttää se kun jatkuvasti latelee ” hahaha ai taas sul on tilaisuus saada pusu hahaha”. Hän on vähän yksinkertainen mitä tulee hienotunteisuuteen.

Minulla oli joskus samanlainen kampaus kuin Emmalla. Kampaajalla täytyi käydä kyllä melko usein. Otsahiusten leikkaaminen oli tärkeämpää, jossa piti käydä useammin. Oli myös vaikea löytää kampaaja, joka tekisi hiukset juuri siihen malliin, leikkaisi tasaisesti ja myös otsahiukset huolellisesti täysin tasaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin vasta nyt tiistaina

telkkarista tulleen kokoontumisjakson. Siinä hämmensi se, että Katin mielestä Jannessa on parasta se, että hän tykkää Katista. Siihen Jannen parhaita puolia kuvaavaan piirrokseenkin oli saanut ympättyä itsensä sydämien kera. En tiedä oliko vitsi mutta hieman itserakasta touhua.

Ei Katin persoonasta nyt enää voi veikata väärin, sen verran on höyhenensä näyttänyt. Itsekkyyden huipentuma , minä, minusta, kaikki ja kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuditilla ja Tommilla on sellainenkin radikaali arvopohjataustaero, että Juudit on kasvanut maailmassa jossa miehet haluavat itselleen hyvän vaimon loppuelämäkseen eli naisessa on tärkeää juurikin luonne ja hyvyys, kun taas Tommi on kasvanut maailmassa jossa naisessa on tärkeätä esim. seksikkyys ja se miten nainen vastaa miehen tarpeisiin, ja suhteen on tarkoituskin kestää niin kauan kuin siinä on kivaa.

Mikä tämä maailma siis on?

Länsimainen valtakulttuuri.

Mutta nimenomaan uskontohan on perinteisesti edustanut patriarkaalista valtaa, jonka mukaan naisen tehtävä parisuhteessa oli vastata miehen tarpeisiin.

Niinhän sinä uskot.

Uskonto ei siis olekaan ollut patriarkaalinen? Kerro lisää, kiinnostaa. En tiennytkään kristillisten piirien, varsinkaan herätysliikkeiden, olevan feministisiä. Mutta sehän on todella hienoa, jos ne ovatkin, ja jos mitään naisen asemaan liittyviä ongelmia ei niissä olekaan. Kaikki ovat siis valehdelleet tähän asti?

No yllättyisit, jos tietäisit, miten paljon elämästä nauttivia naisia näissä piireissä on. Naisia arvostetaan, vaikka ajatellaan, että naisilla ja miehillä on parisuhteessa ja seurakuntaelämässä hieman eri roolit.

Esim. Jenkkitutkimuksen mukaan seksiin tyytyväisimmät keski-ikäiset naiset löytyy niistä, jotka ovat (tylsästi) ensimmäisessä avioliitossaan. 

Mikä tutkimus? Kuulostaa todella luotettavalta tutkimukselta. Oliko siinä muuten otettu kantaa siihen, mihin tyytyväisyys perustui? Ja koskiko se vain kristittyjä, vai muitakin? Ja oliko kyseessä ensimmäinen suhde (kuten joillain herätysliikkeisiin kuuluvilla on, kun seurustellakaan ei saa muiden kuin tulevan puolison kanssa, eikä seksiä ainakaan sopisi harrastaa) vai saattoiko heillä olla kuitenkin aiempia seurusteluja ja avoliittoja? Eihän Suomessakaan kovin monella useita avioliittoja ole - itselläni ei yhtäkään, mutta muutama pitempi suhde minulla on kuitenkin ollut ja avoliitto.

Enkä ole missään vaiheessa väittänytkään, ettivätkö kristityt naiset voisi nauttia elämästä - sehän on ihan eri asia kuin se, että uskonto on patriarkaalisiin arvoihin perustuva järjestelmä. Kirjoitat, että naisilla ja miehillä on seurakunnassa ja parisuhteessa eri roolit - okei, kerrotko tarkemmin noista parisuhteen eri rooleista? Ja nyt jos verrataan länsimaiseen valtakulttuuriin, niin valtakulttuurissahan tuollaisia ylhäältäpäin tulevia ja tarkkaan määriteltyjä rooleja ei ole, joten nyt kaipaisin vähän tarkennusta siihen, että millä lailla on naisen kannalta parempi, jos tarkat roolit on, kuin että jos voi itse löytää oman tapansa olla?

Olen eri, mutta olen myös kuullut tästä tutkimuksesta, ainakin joku 5v vanha jo. Harmi ettei ole todisteita esittää...

Ex-missi Anne Pohtamo sanoi eräässä (vielä vanhemmassa) haastattelussa, että kun hän tuli uskoon, seksielämä parani ja se sai ihan uutta syvyyttä. Kuvasi asiaa niin, et ennen vain ruumiit yhtyi, nyt hän koki että sielut yhtyy myös.  Vaikka sama ukko =) Uskon itsekin uskovaisena, että seksi on meille eri, paljon syvempi asia kuin heille, jotka voivat helposti vaihtaa kumppania vaikka joka ilta. (toki on paljon ei-uskovaisiakin jotka eivät perusta irtosuhteista)

Niin, mies on perheen pää, ja nainen ruumis. Tämä käsitetään usein täysin väärin niin , että mies saisi alistaa. Mut jos mietit miten ruumis toimii: pää sanoo et hyppää uimaan, varvas kokeilee, liian kylmää, ei mennä, ja pää sanoo okei, ei mennä. Tai käsivarsi sanoo, et en halua rokotepiikkiä, pää sanoo et kyl se kannattaa, ni käsi sanoo, okei otetaan sit. NÄIN toimii hyvä avioliitto. 

Silti mies ja nainen voi olla vaikka mitä, toinen vaikka ministeri ja toinen koti-isä, mut miehellä on pää- ja lopullinen vastuu perheestään. Hänenhän tulee Raamatun mukaan vaikka antaa henkensä perheensä edestä, tosi kadehdittava homma siis olla perheen pää, eikö.

Kyllä minä ainakin olen meidän perheessä se pää. Ukko on muistamaton tohelo, joka kyselee aina asioita multa. Vaikea kuvitella häntä päänä, mieluummin näen hänet ruumiina.

Näinhän se Suomessa menee 98% pareista. Mut ollaanko onnellisia?

Minusta kuulostaa siltä, että miehesi ei joko uskalla, osaa tai halua olla perheen pää. Jos hän ottaisi vastuuta enemmän, miltä se sinusta tuntuisi? Mitä jos roolit vaihtuisi? 

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi mies on mielletty perheen pääksi on se, että miehellä on hirveän iso ego. Eli aika halventava se ajatus, että täytyisi antaa miehen ymmärtää, että hän saa päättää kaikesta, koska ei pysty muuhun. Monessa Afrikan maassa vieläkin puhutaan ääneen se, että miehen on oltava perheen pää sillä miehellä on niin suuri ego. No jaa hirveän useinhan tämä pitää paikkansa...

No, tämä tulkilta ei taas ole Raamatusta. Siellä puhutaan kilvoittelusta toinen toistemme kunnioittamisessa ja rakastamisessa. Jopa niin, että mies on valmis antamaan henkensä vaimonsa puolesta. SE on raamatullista rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että Tuomaksenkin pitäisi olla jotekin pettynyt siitä, ettei hän saanut avioliitolta muuta kuin mukavan kesäkaverin. Ei tunnu paljoa rasittavan. 

Minusta viimeisimmän jakson miesten yhteistapaamisessa Tuomaksen ilmeet kertoivat paljon. Pinnan alla kyti. Ehkä ei voi kameroiden edessä kaikkea pettymystään tuoda julki. Jos toikin, kenties suodatettu.

Näyttäisi kuin noissa pareissa kahdessa on miesten tunteille ja persoonille aika vähän tilaa: Emma dominoi herkkyydellään ja kiukullaan, Kati tuntuu vievän Jannelta mahdollisuuden vuorovaikutukseen, Jannen rooli on vain kuunnella ja ihailla. Erityisesti katin ja Jannen, jos jatkavat liittoaan, toivoisi löytävän tasapuolisemman tavan olla yhdessä. Tuo vaatisi Katilta tilan antamista, sen Marianna hänelle c more jaksossa sanoikin, ja Kati jäi asiaa pohtimaan (tosin pohtiminen ja oman käyttäytymisen muuttaminen on kaksi eri asiaa).

Niin tosi huonot mätsit. Janne on hiljainen ja melko feminiininen varsinkin tavassaan kommunikoida. Ja nauttii läheisyydestä enemmän kuin Kati. Katille olis käynyt paljon paremmin joku huomattavasti menevämpi ja yleisestikin nopeampi tyyppi. Ei mikään sählä, mutta joku joka ottaa omaa aikaa esim harrastuksiin tms paljon. Ja sitten se aika mitä keretään viettämään yhdessä olisi intensiivisempää.

Jannelle joku huomattavasti pehmeämpi ja ihan kiltimpi ihminen kuin Kati. Joku avarakatseinen joka ymmärtää, että asioita voi tehdä monella tavalla eikä silti ole väärin.

Katissa mua ohuesti ärsyttää se kun jatkuvasti latelee ” hahaha ai taas sul on tilaisuus saada pusu hahaha”. Hän on vähän yksinkertainen mitä tulee hienotunteisuuteen.

Tuossa c more jaksossa osa pareista keskusteli ajatuksistaan Mariannan jälkeen. Mira tuntui hoksaavan käyttäytymisensä ongelmallisuuden, en ihan ole varma, että Kati tajusi. Miettivät Jannen kanssa pitääkö Katin muuttua. Ei persoonaa tarvitse muuttaa, voi olla eläväinen ja spontaani. Mutta käytöstään parisuhteessa voi kehittää: antaa tilaa toiselle, ottaa toinen huomioon, nähdä toisen tunteet niiden omien tunteiden lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekee pahaa katsoa noita. Toisen koko olemus kerjää rakkautta, kuin pieni lapsi silmät säihkyen ja odottaen ja toinen taas kuin vanha pappa, joka pihtaa uskovaisten pastilleja pussissaan, kerran viikossa ehkä yksi - suu makiaks! Ei tässä liian nopeasti edetä! En kestä oikeasti tuota Tommia. Enkä kestä Juuditiakaan. Missä ylpeys, nainen? Pikkusen särmää siihen olemukseen ja omaa tahtoa ja tappuraa. Ehkä lemmenliekkikin alkaisi siitä väpättää. Paitsi että en kyllä jaksaisi viritellä mitään lemmenliekkejä tuon Tommin, kuin sudenpennunkäsikirjaa parisuhteessa noudattavan partiopojan kanssa.

Muuten yhdyn ja oli hauska viesti :)

Mutta miten Juuditin pitäisi mielestäsi toimia? Millä tavalla pitäisi näyttää ylpeys? Kiukuttelemalla, raivoamalla vai mitä ihmettä? Ei minusta hellyyttä voi kiukuttelemalla saada, tai siinä menee ainakin mun ylpeyden raja!

Minusta Juudit käyttäytyy tosi aikuisesti, ylpeys on ihan tallella kyllä. Mitä väärää olla ystävällinen ja aikuinen? Outo ajatus.

Noinko mustavalkoiset vaihtoehdot annat? En missään sanonut, että Juuditin pitäisi kiukutella ja raivota. Tuo on ihan oma johtopäätöksesi ja ajatuksenjuoksusi kapeus.

Tottakai ystävällisyys ja "aikuisuus" ovat hyviä ominaisuuksia, niissä ei sinänsä vikaa. Noin yleensä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Voisin hyvin nähdä Juuditin hyvänä ystävänäni tai mukavana työkaverina. Nyt on kuitenkin kyseessä orastava parisuhde. Ja toki parisuhteessa on myös hyvä käyttäytyä aikuismaisesti. Minä en vain näe Juuditin käytöstä korostetun aikuismaisena, ystävällisenä toki, vaan jotenkin lapsekkaana ja naiivina. Hän kihertää ja kehrää saamatta siihen vastakaikua. Vastassa on tunnekylmä partneri, jonka kommunikointi on viileän muodollista ja mukamutkatonta. Yllättäen tipahtelevia tanssahteluja ja munavitsejä. Näiden väliajat esiinnytään suolapatsaana.

Miten Juuditin pitäsi toimia? Jos ei siis saa kiehnätä eikä raivota. Toki kukin tavallaan, mutta itse monen viikon tuloksettoman kiehnäämisen, kihertämisen ja kehräämisen jälkeen vain viilenisin. Antaisin potut pottuina. Olisin yhtä viilipytty kuin Tommi. Hyvin hyvin asiallinen, oikein korostetun sellainen. Puhuisin vain säästä, terveyshapankorpuista ja liikenneyhteyksistä. Olisin kohtelias, pitäisin myös kohteliasta fyysistä etäisyyttä kumppaniini - jos ohilukiessa vahingossa hipaisisin hihaansa, pyytäisin kuivan kohteliaasti vain anteeksi ja siirtyisin kauemmaksi. Pitäisin siis henkistä hajurakoa niin tehokkaasti kuin suinkin. Tommin lippulappusten tyyliin liimaisin Ensitreffit alttarilla -kalenterin jääkaappin oveen ja joka ilta ruksaisin kuluneen päivän yli ruksin. Laskisin puoliääneen päiviä finaaliin - eli eroon. Tyynyni alla voisi olla myös kampa, josta joka ilta napsaisin yhden piikin pois.

Tommi saattaisi olla hämmentynyt.

Mutta onpahan hän itsekin Juuditiakin hämmentänyt.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi mies on mielletty perheen pääksi on se, että miehellä on hirveän iso ego. Eli aika halventava se ajatus, että täytyisi antaa miehen ymmärtää, että hän saa päättää kaikesta, koska ei pysty muuhun. Monessa Afrikan maassa vieläkin puhutaan ääneen se, että miehen on oltava perheen pää sillä miehellä on niin suuri ego. No jaa hirveän useinhan tämä pitää paikkansa...

Kaikki minkä Jumala on tarkoittanut alunperin hyväksi ja hyvin toimivaksi, on vääristynyt synnin takia. Myös miehen ja naisen roolit. Jumala ei ole ikinä tarkoittanut, että perheen päänä oleminen olisi dominoimista ja epäempaattista käytöstä.