Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmahistorian onnistunein pari?

Oletko katsonut Maikkarin palvelusta uusimman jakson? Millään parilla ei ole ollut aikaisemmin samalla tavalla hauskaa ja avointa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että jatkaneista pareistakin hyvin moni on eronnut, osa lasten saamisen jälkeen.

Onnistumisprosentti on surkea.

Tuomaksella ja Emmalla sen sijaan on aito ja avoin meininki. Heillä on vilpittömästi hauskaa keskenään ja he puhuvat asioista suoraan.

Tuosta lähtökohdasta voi jotain syntyäkin, sellaista, joka kestää vuosikymmenet.

T: Käppänä-äijä

Pelkkä ystävyys ja avoimuus ei riitä. Tarvitaan myös rakkautta. Jonkinlaista romanttista liekkiä. Sitä en näiden kahden välillä nää.

Silloinhan se onkin juuri helppoa jos mies kuolee tai tulee ero, että kuitenkin tietää miten asioita hoidetaan. Ymmärtää miten paljon ja mitä kaikkea kumppani on toiminut ja tehnyt ja sitten osaa siirtää ne hommat joko itselleen tai ostaa palveluna.

Mutta aika vaikeaa ostaa palveluna sen repun pakkaamisen, juomapullon muistuttamisen tai tarpeeksi syömisen. Tai miten paljon pitää kulloinkin laittaa vaatetta pääll. Jne.

Tai sen ymmärtämisen, että auto pitää katsastaa, huoltaa tietyin aikavälein, tiedon,että pitää olla sitä öljyä tai pakkasnestettä saati osata tankata oikeata bensaa ja maksaa se kortilla automaattiin, palvelevia huoltoasemia on harvassa. Yllätyksenä tulee ehkä myös kaikki autoon liittyvät vakuutusmaksut ja autoveron ja niiden pakollisuus.

Jos esimerkiksi kaikki arkinen toiminta ja huolehtiminen on ollut toisen harteilla ja ei ole alunalkaenkaan niitä opetellut tai miettinyt mitä kaikkea se kumppani oikein hoitaa, niin aika monta vahinkoa ja sormi suussa-tilannetta saattaa tulla kun ne kantapään kautta opettelee aikuisena.

Ihan kaikissa asioissa, ei yksin se auto tai syöminen.

Tässähän on juuri se, josta kerroin, että ensin pitää luottaa ja osoittaa, että kumpikin pärjää tuli mitä tuli ja vasta sitten alkaa "passata" ja luovuttaa hommia toiselle.

Mutta kun se ei ole näin kaikilla ja silloin tulee vaikeuksia kun toinen poistuu kuviosta.

Eikö kaikista pareista ole aina näytetty jotain erimielisyyksiä? Ja nehän on ihan ymmärrettäviä, kun haetaan omaa paikkaa parisuhteessa. Saa nähdä saako Tommista ja Juuditista irti mitään ristiriitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme mieheni kanssa tehneet pitkiä ulkoiluja yhdessä yli vuosikymmenen ajan. Muistaako mieheni pakata vesipullon, jota tarvitsee? Ei. Tuleeko hänelle koskaan mieleen eväät? Ei. Ei vielä kertaakaan, sillä hän ei koskaan usko, että me ulkoilemme niin pitkään, että niille olisi tarve, vaikka puhutaan välillä pitkistä reiteistä. Ihmiset ovat erilaisia, eivätkä kaikki ajattele asioita eteenpäin muutaman tunnin päähän. Ei se tee heistä pätkääkään huonompia tai hankalampia ihmisiä, vain erilaisia. Siksi rinnalla voi kulkea puoliso, jolla on vuosien kokemus, että eväät, vesipullot ja ties mitä mukaan, oli niille puolison mukaan tarvetta tai ei, kun lähdön aika on.

Ei kai hän nyt niitä mieti, kun tietää sun hoitavan.

Kysymys: eikö saisi hoitaa, ja jos, niin miksi ei?

Minua puistattaa nykyajan tiukat raamit: sinä teet sinun leipäsi, minä teen minun, ja jos teet puolisollesikin, niin olet mennyt liian epäkypsän kanssa yhteen, jssap!

Tämä on ihan hirvittävän kapea ja ymmärtämätön näkemys minusta. 

Hoitamisesta tulee ongelma siinä kohtaa, kun hoidettava alkaa välttää vastuuta itsestään ja olettaa, että puoliso hoitaa. Ongelma paitsi puolisolle, myös sille hoidettavalle.

Omassa lähipiirissä oli tällainen pariskunta, jossa toinen osapuoli monta vuosikymmentä kestäneen suhteen aikana taantui monissa asioissa lähes lapsen tasolle, koska oli tottunut siihen, että kumppani hoitaa ja järjestää. Sattui käymään niin, että kumppani menehtyi. Lopputulos tämän jäljelle jääneen osalta oli katastrofi. Tätä vierestä seuranneena on itseäni alkanut kammottaa ajatus, että puoliso olisi niin riippuvainen minusta, ettei ymmärtäisi vaikka sitten ottaa sitä vesipulloa mukaan pitkälle metsäretkelle, ellen minä olisi muistuttamassa. Joskushan sellainenkin päivä saattaa syystä tai toisesta koittaa.

Niin tämä. Miehen isä on tästä hyvä esimerkki. Ero tuli, kun lapset olivat jo lentäneet pesästä. Appiukko ei sitten osannut itse edes perunoita keittää.

Minusta tuntuisi todella hölmöltä muistutella omaa puolisoani kuin lasta, että muistaahan nyt ottaa vesipullon mukaan.

Perunoiden keittotaidolla (ruuanteko taidolla)  ja  muistutuksesta toiselle, että muistaa ottaa vesipullon esim treeneihin, ei liene mitään tekemistä keskemään. Jostain asiasta muistuttaminen ihmiselle ei tee tästä täysin toistaitoista ihmistä, vaikka appiukkosi sitä olikin. 

Tämä vesipullosta muistutettu puoliso voi olla tosiasissa loistava kokki, mielettömän hyvä leipomaan ja kaiken lisäksi lähtee myöhemmin töihin, joten huolehtii lapset kouluun ja päiväkotiin. 

Ei voida tietää.

Mutta eiköhän jo jätetä tämä aihe ja siirrytä varsinaiseen aiheeseen. Muutama tunti vielä ja saadaan onneksi uutta materiaalia.

Juuditille sopisi oikeastaan paremmin joku tällänen tyypillinen kovis "bad boy" joka kuitenkin omaa myös rauhallisemman ja älykkään introspektiivisen puolen. Ja kyllä, niitäkin on olemassa.

Olisi parempi vastakohta hänen persoonalleen ja toisi myös enemmän huumoria suhteeseen - kaksi samankaltaista "tasa-arvo on minulle tärkeää" ihmistä ovat enemmänkin kavereita keskenään. Tämän kaltaista dynamiikkaa olen nähnyt työpaikoilla usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Olen se Matin tunteva ja jo ekoilla sivuilla sanoin, että Matti ei ole lapsi-ihminen ja on usein sanonut ettei niitä halua itse. Sanoin myös, että tämä tulee olemaan Miralle ja Matille se kompastuskivi. Matti on tähän asti ollut ihan ääneensanoen vela.

Varmasti on kompastuskivi. Onko Matti sitten puhunut asiantuntijoiden haastattelussa itseään vastaan? Outoa olisi parittaa vela naiselle, joka todella toivoo jälkikasvua ja mielellään jo vuoden sisään haluaisi olla raskaana.

Mielestäni on aika erikoinen ratkaisu hakeutua televisio-ohjelman kautta avioliittoon jos tarkoitus on lähinnä hankkiutua raskaaksi. Eihän lapselle isää kannata hankkia kuin sikaa säkissä.

PS enkä nyt viitannut mihinkään sellaiseen että Matti olisi sika.

No mutta aviomiehen voi paremmin hankkia kuin sian säkissä? Et ole ehkä tajunnut, mutta siitähän tässä ohjelmassa on kyse. Nämä ihmiset OVAT ottaneet sen riskin, et aviomies voi olla kuka tahansa! Jos olet ollut valmis ottamaan tämän riskin, niin etköhän myös sen, et se mies on sinun lapsiesi isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emma on tosi ihan ja voimaannuttava nainen! Hänenlaisiaan tarvitaan enemmän tähän maailmaan. Iloinen, söpösti erilainen kuin valtavirta, älykäs. Toivottavasti hän löytää oman arvoisensa kumppanin vielä. Älä anna periksi  Emma!

Taas joku Emman puolustaja. Ei hän nyt mikään uniikki helmi ole. Aika tavallinen nainen, jolla on vähän työstettävää itsensä kanssa.

Ei, vaan tuo viesti oli Emmaa ivaava :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmahistorian onnistunein pari?

Oletko katsonut Maikkarin palvelusta uusimman jakson? Millään parilla ei ole ollut aikaisemmin samalla tavalla hauskaa ja avointa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että jatkaneista pareistakin hyvin moni on eronnut, osa lasten saamisen jälkeen.

Onnistumisprosentti on surkea.

Tuomaksella ja Emmalla sen sijaan on aito ja avoin meininki. Heillä on vilpittömästi hauskaa keskenään ja he puhuvat asioista suoraan.

Tuosta lähtökohdasta voi jotain syntyäkin, sellaista, joka kestää vuosikymmenet.

T: Käppänä-äijä

Olen katsonut c-morelta uusimman jakson. Siinä on aika nihkeä tunnelma. Emma itkeskelee kameralle ja Tuomas on ollut jo luovuttamassa. Ei sinänsä yllättänyt itseäni, kun en ole mitään hyväntuulista hassuttelua nähnyt heidän kanssakäymisessään muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmahistorian onnistunein pari?

Oletko katsonut Maikkarin palvelusta uusimman jakson? Millään parilla ei ole ollut aikaisemmin samalla tavalla hauskaa ja avointa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että jatkaneista pareistakin hyvin moni on eronnut, osa lasten saamisen jälkeen.

Onnistumisprosentti on surkea.

Tuomaksella ja Emmalla sen sijaan on aito ja avoin meininki. Heillä on vilpittömästi hauskaa keskenään ja he puhuvat asioista suoraan.

Tuosta lähtökohdasta voi jotain syntyäkin, sellaista, joka kestää vuosikymmenet.

T: Käppänä-äijä

Olen katsonut c-morelta uusimman jakson. Siinä on aika nihkeä tunnelma. Emma itkeskelee kameralle ja Tuomas on ollut jo luovuttamassa. Ei sinänsä yllättänyt itseäni, kun en ole mitään hyväntuulista hassuttelua nähnyt heidän kanssakäymisessään muutenkaan.

Mitä merkitystä tuollaisilla itkeskelyillä on? Tämä on käsikirjoitettu ohjelma, johon etsitään draamaa. Itkeskelyn jälkeen käsikirjoituksessa on uusi alku.

Se, mikä on selvää, on Tuomaksen ja Emman välinen avoimuus ja kohtaaminen. Verrattuna esimerkiksi hipsutteleviin Juuditiin ja Tommiin, ero on huikea.

Siinä missä Juudit ja Tommi kulkevat todennäköisesti koko ohjelman läpi poroporvarillisesti ja sisäsiististi, Emma ja Tuomas antavat toisilleen aidosti itsestään. Se on mahdollisuus todelliseen yhteenkasvamiseen, jossa uskalletaan olla rehellisesti läsnä.

T: Käppänä-äijä

Käppänä-äijä, olen sun kanssa aivan samaa mieltä.

Näen asian samalla tavalla, ja aito kohtaaminen mahdollistaa myös aidoiksi kasvavat tunteet. Uskon myös, että leikkaushuoneen lattialle on meiltä piilotettu monta hyvää hetkeä, ja tarkoituksella rakennetaan tarinaa, jossa on ristiriitaa, jotta sitten voidaan lopussa "yllättää"

Vierailija kirjoitti:

Omat mielipiteet C-more matkalla 2/2

Spoiler

.

.

.

Tuomas ja Emma: Jakson alussa pientä eripuraa, oli liikaa konflikteja, mihin molemmat ns. halusi kai sanoa sen viimeisen sanan. Sekä Emma että Tuomas soittivat vuoropäivinä asiantuntijoille purkaakseen ajatuksiaan. Kuitenkin nämä selvitettyään, suhde näkyi paremmassa valossa. Arvostus molemmin puolin, Emma kehui vuolaasti miestään ja harmittelikin, että on kiukutellut alussa liikaakin omasta mielestään. Tuomas oli mielissään, kun tässä suhteessa saa puhua ja erimielisyydet puhutaan selväksi. Ihana pari mun mielestä. Heillä on huumoria, läheisyyttä ja sopivat toisilleen. Tuomas on ihana, Emma myös.

Kati ja Janne: Ei näkynyt paljoa enää silmiin katsomista ja huokailuja. Nyt alkoi jo olla ihan mielipiteitten kertomista selvästi ja Kati taitaa haluta, että Janne laittaisi vastaan enemmän. Ajatukseni ovat vähän kääntyneet päälaelleen, ensin luulin, että Kati on se ihastunut ja palavasti suhteen haluava. Nyt näen, että Janne on se. Katilla alkaa mennä jo hermot siihen, että Janne on koko ajan ja oli koko ajan lähellä ja halusi pussailla ja kosketella. Kati ei haluaisi ja sanoi sen, minkä Janne koki konfliktina. Kati ei kokenut sitä ollenkaan konfliktina. Mun silmiin Kati vähän ”kettuilee” Jannelle. Esim ensi viikon klipissä näkyi, kun ottivat juhannuskuvaa ja Kati vähän piikittelevään sävyyn sanoi, kun kaverit ottivat heistä juhannuskuvaa, et ”ei sit

mitään pusukuvaa vaikka tiiän et Janne olis nii halunnut” ja Janne näytti vähän sellaselta ehm. Mua ainaki ärsyttäis tollanen Jannena. Olen sitä mieltä, että liian erilaiset toisilleen.

Tommi ja Judit: Ei oikein näkynyt minkäänlaista fyysistä läheisyyttä,

vaikka puhuvat kyllä kauniisti toisilleen tms ja ainakin Judit arvostaa Tommia. Musta tuntuu, että jäävät ystäviksi enemmän.

Mira ja Matti: Mirasta tulee tunne, että on aika epävarma suhteesta, kun kyselee moneen otteeseen, että vieläkö mua jaksat ja kehtaatko näyttäytyä mun kanssa kaupungilla. Suhde edelleen aika ”vieraskorea”. Tavallaan kyllä heillä menee aina mukavasti ja rennon oloista meininkiä. Mira haluisi lapsia pian, Matti tuumaa, ettei niin väliä, vaikkei esim tulisikaan, mutta ei haittaa vaikka tuliskin. Mun silmissä Mira haluaa oikeasti jo suhteen ja olisi ihan valmis jo, mutta Matti vähän hannaa ja ei haluaisi millään luopua Pirkkalasta.

SPOILER

.

.

.

Samaa mieltä Katista ja Jannesta, että Katilla vaikuttaa olevan sellaista pientä piikkiä välillä Jannen suuntaan. Ja esim. sanoi Jannelle, että "sinua varmaan alkaa ärsyttää..." vaikka Kati itse on oikeasti se jonka pinnaa kiristää. Keljusti kääntää sen toisen harteille. Tästä ei hyvää seuraa. Aiemmin jo ennustin, että Kati on heistä se jota alkaa ärsyttää Jannen rauhallisuus, eikä hän itse näe omaa osuuttaan tilanteeseen. Ilmeni, että puhuu Jannen päälle jne. No, voihan olla että saavat homman silti toimimaan, mutta hyvä merkki ei ole koskaan se, että omat kipuilut kääntää päälaelleen toisen niskoille.

.

Tuomaksen ja Emman suhteen olen kyllä yhä vahvemmin sillä linjalla, että Tuomas on hyvin pitkämielinen, mutta hermo repeää Emman kanssa. Ehkei näkyvästi, mutta korvien välissä. Vaikea tuosta on ainakaan romanttista ja aidosti hyväntuulista yhdessä oloa vääntää. Alku on ilmeisesti ollut jatkuvaa kiukuttelua ja omituista väärin ymmärtämistä Emman puolelta. Liikaa sellaista niin ne hauskatkin yhdessä olemiset ja sanailut jäävät varjoon. En jaksaisi Tuomaksen sijassa.

.

Mira ja Matti parantaa juoksuaan, mutta edelleen näen Matin kehonkielessä ja sanoissa ristiriitaa. Voihan olla vain ujouttakin, mutta ihan ei ole synkassa.

.

Juudit ja Tommi, hmm. Oisko kuitenkin hieman enemmän vain kaverillista? Tosin Tommin "kova muna" -vitsi oli melko... yllättävä. :D  Juudit on ihana, valloittava, hurmaava persoona. Hän on minun lemppari.

.

.

.

Hämähäkki-mies kirjoitti:

Juuditille sopisi oikeastaan paremmin joku tällänen tyypillinen kovis "bad boy" joka kuitenkin omaa myös rauhallisemman ja älykkään introspektiivisen puolen. Ja kyllä, niitäkin on olemassa.

Olisi parempi vastakohta hänen persoonalleen ja toisi myös enemmän huumoria suhteeseen - kaksi samankaltaista "tasa-arvo on minulle tärkeää" ihmistä ovat enemmänkin kavereita keskenään. Tämän kaltaista dynamiikkaa olen nähnyt työpaikoilla usein.

Olen itse tuollainen Juudit-tyyppinen nainen ja minun kantani on, että ei missään nimessä mitään bad boy -häiskää. Rauhallisuus ja introspektiivisyys ovat näistä tyypeistä yhtä kaukana kuin päivä yöstä ja se huumorikin on useimmiten roastausta ja suoranaista negausta. Alussa toki jaksavat esittää tunteikasta ja romanttista mutta se kuori varisee äkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat mielipiteet C-more matkalla 2/2

Spoiler

.

.

.

Tuomas ja Emma: Jakson alussa pientä eripuraa, oli liikaa konflikteja, mihin molemmat ns. halusi kai sanoa sen viimeisen sanan. Sekä Emma että Tuomas soittivat vuoropäivinä asiantuntijoille purkaakseen ajatuksiaan. Kuitenkin nämä selvitettyään, suhde näkyi paremmassa valossa. Arvostus molemmin puolin, Emma kehui vuolaasti miestään ja harmittelikin, että on kiukutellut alussa liikaakin omasta mielestään. Tuomas oli mielissään, kun tässä suhteessa saa puhua ja erimielisyydet puhutaan selväksi. Ihana pari mun mielestä. Heillä on huumoria, läheisyyttä ja sopivat toisilleen. Tuomas on ihana, Emma myös.

Kati ja Janne: Ei näkynyt paljoa enää silmiin katsomista ja huokailuja. Nyt alkoi jo olla ihan mielipiteitten kertomista selvästi ja Kati taitaa haluta, että Janne laittaisi vastaan enemmän. Ajatukseni ovat vähän kääntyneet päälaelleen, ensin luulin, että Kati on se ihastunut ja palavasti suhteen haluava. Nyt näen, että Janne on se. Katilla alkaa mennä jo hermot siihen, että Janne on koko ajan ja oli koko ajan lähellä ja halusi pussailla ja kosketella. Kati ei haluaisi ja sanoi sen, minkä Janne koki konfliktina. Kati ei kokenut sitä ollenkaan konfliktina. Mun silmiin Kati vähän ”kettuilee” Jannelle. Esim ensi viikon klipissä näkyi, kun ottivat juhannuskuvaa ja Kati vähän piikittelevään sävyyn sanoi, kun kaverit ottivat heistä juhannuskuvaa, et ”ei sit

mitään pusukuvaa vaikka tiiän et Janne olis nii halunnut” ja Janne näytti vähän sellaselta ehm. Mua ainaki ärsyttäis tollanen Jannena. Olen sitä mieltä, että liian erilaiset toisilleen.

Tommi ja Judit: Ei oikein näkynyt minkäänlaista fyysistä läheisyyttä,

vaikka puhuvat kyllä kauniisti toisilleen tms ja ainakin Judit arvostaa Tommia. Musta tuntuu, että jäävät ystäviksi enemmän.

Mira ja Matti: Mirasta tulee tunne, että on aika epävarma suhteesta, kun kyselee moneen otteeseen, että vieläkö mua jaksat ja kehtaatko näyttäytyä mun kanssa kaupungilla. Suhde edelleen aika ”vieraskorea”. Tavallaan kyllä heillä menee aina mukavasti ja rennon oloista meininkiä. Mira haluisi lapsia pian, Matti tuumaa, ettei niin väliä, vaikkei esim tulisikaan, mutta ei haittaa vaikka tuliskin. Mun silmissä Mira haluaa oikeasti jo suhteen ja olisi ihan valmis jo, mutta Matti vähän hannaa ja ei haluaisi millään luopua Pirkkalasta.

SPOILER

.

.

.

Samaa mieltä Katista ja Jannesta, että Katilla vaikuttaa olevan sellaista pientä piikkiä välillä Jannen suuntaan. Ja esim. sanoi Jannelle, että "sinua varmaan alkaa ärsyttää..." vaikka Kati itse on oikeasti se jonka pinnaa kiristää. Keljusti kääntää sen toisen harteille. Tästä ei hyvää seuraa. Aiemmin jo ennustin, että Kati on heistä se jota alkaa ärsyttää Jannen rauhallisuus, eikä hän itse näe omaa osuuttaan tilanteeseen. Ilmeni, että puhuu Jannen päälle jne. No, voihan olla että saavat homman silti toimimaan, mutta hyvä merkki ei ole koskaan se, että omat kipuilut kääntää päälaelleen toisen niskoille.

.

Tuomaksen ja Emman suhteen olen kyllä yhä vahvemmin sillä linjalla, että Tuomas on hyvin pitkämielinen, mutta hermo repeää Emman kanssa. Ehkei näkyvästi, mutta korvien välissä. Vaikea tuosta on ainakaan romanttista ja aidosti hyväntuulista yhdessä oloa vääntää. Alku on ilmeisesti ollut jatkuvaa kiukuttelua ja omituista väärin ymmärtämistä Emman puolelta. Liikaa sellaista niin ne hauskatkin yhdessä olemiset ja sanailut jäävät varjoon. En jaksaisi Tuomaksen sijassa.

.

Mira ja Matti parantaa juoksuaan, mutta edelleen näen Matin kehonkielessä ja sanoissa ristiriitaa. Voihan olla vain ujouttakin, mutta ihan ei ole synkassa.

.

Juudit ja Tommi, hmm. Oisko kuitenkin hieman enemmän vain kaverillista? Tosin Tommin "kova muna" -vitsi oli melko... yllättävä. :D  Juudit on ihana, valloittava, hurmaava persoona. Hän on minun lemppari.

.

.

.

Minäkin hämmästyin aika tavalla sitä vitsiä kovasta munasta :D

Käppänä-äijä ja joku muu, mistä tiedätte, että Tuomas kestää tuon Emman aidosti itsensä antamisen ja avoimuuden.

Se voi Emmasta itsestään olla ja tuntua siltä, mutta on toiselle liikaa.

Tuomas on ehkä vain kohtelias ja hyvätapainen, mutta tuntee tilanteessa ihan muuta ja jopa uupuu.

Miten tiedätte, että Tuomas ei toivoisi hiukan rauhallisempaa ja paremmin ennalta ennakoitavissa olevaa kumppania.

Ettei koko ajan tarvisi olla antennit pitkällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos käännetään tämä hoitaminen toisinpäin, mies hoitaa kaikki raha-asiat ja suuremmat päätökset. Vaimo hyväksyy sen ja tottuu siihen, että laskut ulee maksetuksi, auto huolletuksi, talo pysyy kunnossa jollain mystisella tavalla. Ilman, että vaimon tulee miettiä miten ne asiat tapahtuu.

Kun sitten mies kuolee tai tulee ero niin vaimo on ihan ulkona, onhan ollut joskus juttuja ettei ole edes pankkitunnuksia tai osaa maksaa laskuja.

Onko tämä sitten hyvä juttu vai ei, sen saa jokainen itse päättää. Miksi ja miten on mahdollista, että joidenkin naisten mielestä miehet saavat oikein luvan kanssa ja innokkaasti puolustaen olla huolettomasti näitä, joille se vesipullo, retkieväät, ruoka-annos, villasukat ja riittävät ja puhtaat vaatteet, ehkä taskurahakin, vain mystisesti jostain ilmestyvät kun mies niitä tarvitsee.

Vielä sanoisin, että ei pidä sekoittaa normaalia molempiin suuntiin tapahtuvaa huolehtimista (johon nyt varmaan provosoiden ja tahallaan vedotaan) vinoutuneeseen ja vain toiseen suuntaan tapahtuvaan huolehtimiseen.

Kumpaakin ilmenee parisuhteissa ja ne ovat kaksi eri asiaa.

Tuo raha-asia ja päätöksen teko isoissa asioissa lienee nykyään normaalisti kummankin hallussa. Ennen mies ehkä hoiteli raha-asiat ja päätökset, ei enää, joten ne eivät koske nykyliittoja.

Autoja varmaa vieläkin harvempi nainen huoltaa, mutta ne voi miehen poistuttua hoitaa rahalla, mutta totuus on se, että kyllä ne enimmäkseen on niitä miesten hoitamia asioita. Mies hoitaa vaimon auton, että vaimolla on turvallista ajaa. 

Vaimo voi huolehtia miehen vesipullon ja mies vaimon auton. Se ei poista sitä tosiasiaa, että kumpikaan ei taannu lapsen tasolle, vaan kummikin osaa tehdä siinä autorempan ja vesipullosta huomauttelun  välissä ruokaa, siivota, hoitaa lapset  ja  harrastukset. 

Ei se, että toinen hoitaa liitossa jonkun pienen asia tarvitse merkitä sitä, että toinen taantuu lapseksi. Kaikkea kun ei vaan aina ehdi/muista tehdä itse. 

Alapeukkuja odottaessa.

En tiedä minkä ikäisiä nämä vastailevat ihmiset ovat, mutta ihmeteltävään moni puolustaa ns. vanhanaikaista parisuhdemallia.

Itse olen parisuhteessa ja olen melko vanha verraten tänne kirjoittaviin, luulen.

Meillä on molemmilla autot. Kyllä minä vien oman autoni huoltoon, katsastin, tankkasin, jopa ostin auton ihan itsekseni.

Ei mies siihen puutu, hoitaisi varmaan, mutta helpointa on tehdä asiat oman aikataulun mukaa eikä pyytää miestä.

Meillä on kyllä paljonkin hemmottelua, toisen huomioimista, passaustakin, mutta se kaikki liittyy siihen, että nimenomaan on vapaaehtoista ja kivaa, ei mikään työsarka tai velvollisuus.

Kyllä voin joskus kysyä otitko evästä riittävästi tms. Mutta luotan siihen ja tiesin, että mies kyllä osaa itsekin hoitaa reppunsa sisällön.

Minulle on tärkeä parisuhteessa, että kummallakin on luottamus toiseen, että pärjää ilman passaustakin. Sitten kyllä voimme passatakin, mutta se on ikäänkuin lisäarvo tai rakkauden osoitus sillointällöin.

Ja sellaiseksi sen kumpikin tajuaa, ei niin, että se olisi jommankumman varsinainen tehtävä tai rooli parisuhteessa.

Näin pitäisi olla ohjelmassakin mielestäni.

Ensin pitäisi luoda kummankin luottamus omaan pärjäämiseen.

Tuota vanhanaikaista perisuhde mallia ei kukaan enää hehkuta omassa liitossaan, vaan yleensä tarkoitetaan, että omat vanhemmat/isovanhemmat ovat olleet tuollaisessa liitossa ja he ovat pärjänneet hyvin. Se oli silloin sitä. Nykyään ei kukaan sitä varmasti kannata, eikä se nykyään enää onnistuisikaan. Elämä on muuttunut niin paljon entisistä ajoista. Kyllä nykyajan 60v (kuten itse olen)  naisihmiset itse tankkaavat autonsa, maksavat laskunsa, vievät auton huoltoon ja katsastukseen. Ja minä jopa yleensä teen kaikki pintaremontitkin meillä. 

Mutta ymmärrätkö, että jollekin se, että sanoo miehelleen, että muista vesipullo/ syö, on juurikin tuota sinun mainitsemaa hemmottelua/toisen huomioon ottamista?

Eikä se tarkoita sitä, että toinen olisi koko ajan toisen huolehdittavana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmahistorian onnistunein pari?

Oletko katsonut Maikkarin palvelusta uusimman jakson? Millään parilla ei ole ollut aikaisemmin samalla tavalla hauskaa ja avointa.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että jatkaneista pareistakin hyvin moni on eronnut, osa lasten saamisen jälkeen.

Onnistumisprosentti on surkea.

Tuomaksella ja Emmalla sen sijaan on aito ja avoin meininki. Heillä on vilpittömästi hauskaa keskenään ja he puhuvat asioista suoraan.

Tuosta lähtökohdasta voi jotain syntyäkin, sellaista, joka kestää vuosikymmenet.

T: Käppänä-äijä

Olen katsonut c-morelta uusimman jakson. Siinä on aika nihkeä tunnelma. Emma itkeskelee kameralle ja Tuomas on ollut jo luovuttamassa. Ei sinänsä yllättänyt itseäni, kun en ole mitään hyväntuulista hassuttelua nähnyt heidän kanssakäymisessään muutenkaan.

Mitä merkitystä tuollaisilla itkeskelyillä on? Tämä on käsikirjoitettu ohjelma, johon etsitään draamaa. Itkeskelyn jälkeen käsikirjoituksessa on uusi alku.

Se, mikä on selvää, on Tuomaksen ja Emman välinen avoimuus ja kohtaaminen. Verrattuna esimerkiksi hipsutteleviin Juuditiin ja Tommiin, ero on huikea.

Siinä missä Juudit ja Tommi kulkevat todennäköisesti koko ohjelman läpi poroporvarillisesti ja sisäsiististi, Emma ja Tuomas antavat toisilleen aidosti itsestään. Se on mahdollisuus todelliseen yhteenkasvamiseen, jossa uskalletaan olla rehellisesti läsnä.

T: Käppänä-äijä

Miksi kummassa keskenkasvuinen kiukuttelu on aitoa kommunikaatiota? Itse en näe siinä mitään huikeita avaimia onnistuneeseen parisuhteeseen. Päinvastoin. Ilman formaattia olisivat jo eri teillä. Nytkin varmaan jo kesken kauden.

Vierailija kirjoitti:

Käppänä-äijä ja joku muu, mistä tiedätte, että Tuomas kestää tuon Emman aidosti itsensä antamisen ja avoimuuden.

Eivätköhän kaikki ihmiset tee tulkintojaan omista kokemuksistaan käsin.

Olen jo reilusti keski-ikäinen ja kokenut sekä sisäsiistin että avoimen suhteen, jossa konfliktit, tarpeet ja tunteet tuodaan rehellisesti esiin.

Sisäsiistiä suhdetta voisi kuvailla myös kauhun tasapainoksi. Kun suhteen sisällöksi muodostuu pyrkimys hillittyyn kohteliaisuuteen ja ulkoiseen rauhaan, niin samaan aikaan piilotetaan valtavasti asioita, jotka syövät suhdetta sisältäpäin.

Sisäsiistissä suhteessa kumpikaan ei ole turvassa, koska pyrkimys sisäsiisteyteen piilottaa ristiriidat. Se on vähän kuin pomon ja alaisen suhde. Pomo julistaa, että minulle voit rehellisesti kertoa ongelmista, mutta samaan aikaan alainen pelaa itselleen asemaa työyhteisössä ja miettii, että mitäköhän pomolle sopii kertoa.

Tuollainen asennoituminen johtaa ulkoisuuteen ja etääntymiseen. 

T: Käppänä-äijä

SPOILERS

Pakko todeta, että Emman käytös on uskomattoman lapsellista. Hän on tiuskinut ja töksäytellyt miehelleen monta päivää ja silti odottaa toiselta täyttä sitoutumista ja kiintymystä. Hei haloo, ei suhdetta rakenneta noista palikoista, vaikka toinen olisi lähtenyt kuinka avoimin mielin mukaan "ihmiskokeeseen" ( en yhtään ihmettele Tuomaksen käyttämää termiä). Emma vaikutti alkuhaastatteluissa ennen naimisiinmenoa söpöltä, tyttömäiseltä ja boheemilta nuorelta naiselta. Jo häissä hän näytti olevansa epävarma ja töksäyttely alkoi. Sitten ihmettelee, kun toinen ei ole korviaan myöten ihastunut. Grow up, Emma...

spoiler.

.

.

Tuomas on ihan hilkulla heittää hanskat tiskiin uusimman cmore- jakson perusteella.

Se siitä hyväntuulisesta naljailusta. Eka viikko on kaikesta päätellen ollut täynnä kivikkoa.

.

.