Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL
Alkaa vasta syyskuussa. Miten maltan odottaa?? Muita jotka haluaisivat jo tietoa pareista?
Toivotaan, että tällä kaudella ei tapahdu mitään kamalan hullua vaan parit ovat aikuismaisesti käyttäytyviä ja fiksuja. Toivoahan aina saa, vai mitä?
Kommentit (18026)
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
En vain tiedä, mutta minä esimerkiksi kysyin, että ovatko nämä ulkonäön merkitystä korostavat ihmiset itse vakiintuneessa parisuhteessa, enkä saanut yhtään vastausta. Muita kommentteja on kyllä sen jälkeen tullut aiheeseen liittyen. Jos jollakulla tämä ulkonäköön panostaminen toimisi raketin lailla, niin eiköhän olisi tullut tuohon huutelemaan, että ”Juu 20 vuotta takana, ja joka päivä kumpikin puunaa peilin edessä 2 tuntia”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
En vain tiedä, mutta minä esimerkiksi kysyin, että ovatko nämä ulkonäön merkitystä korostavat ihmiset itse vakiintuneessa parisuhteessa, enkä saanut yhtään vastausta. Muita kommentteja on kyllä sen jälkeen tullut aiheeseen liittyen. Jos jollakulla tämä ulkonäköön panostaminen toimisi raketin lailla, niin eiköhän olisi tullut tuohon huutelemaan, että ”Juu 20 vuotta takana, ja joka päivä kumpikin puunaa peilin edessä 2 tuntia”
Ei tuosta mitään voi päätellä. Kukaan ei ehkä vain viitsinyt tuohon vastata. Kirjoitit näin: "Ja eniten ihmettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät." Monta virhepäätelmää: et voi tietää, ovatko kommentoijat sinkkuja, etkä voi tietää, ovatko he epätoivoisia. Ei kannattaisi kommentoida näin huolimattomasti. Vie vain keskustelua aivan hakoteille. Selvää provosointia.
Mirasta ja Matista oli juttu viihdeuutisissa. Kannattaa lukaista. Siitä selviää, että mitä mieltä olivat toisistaan hääpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
En vain tiedä, mutta minä esimerkiksi kysyin, että ovatko nämä ulkonäön merkitystä korostavat ihmiset itse vakiintuneessa parisuhteessa, enkä saanut yhtään vastausta. Muita kommentteja on kyllä sen jälkeen tullut aiheeseen liittyen. Jos jollakulla tämä ulkonäköön panostaminen toimisi raketin lailla, niin eiköhän olisi tullut tuohon huutelemaan, että ”Juu 20 vuotta takana, ja joka päivä kumpikin puunaa peilin edessä 2 tuntia”
Ei tuosta mitään voi päätellä. Kukaan ei ehkä vain viitsinyt tuohon vastata. Kirjoitit näin: "Ja eniten ihmettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät." Monta virhepäätelmää: et voi tietää, ovatko kommentoijat sinkkuja, etkä voi tietää, ovatko he epätoivoisia. Ei kannattaisi kommentoida näin huolimattomasti. Vie vain keskustelua aivan hakoteille. Selvää provosointia.
Niputit nyt kaksi eri kommentoijaa yhteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Joku toinen sinulle jo vastasikin, ja juuri kuten itsekin ajattelen. Mutta ilmoittaudun ulkonäköä korostavaksi, pitkässä parisuhteessa olevaksi esimerkkitapaukseksi. En ole neuroottisen tarkka vaikkapa kumppanin vaatetuksesta, mutta lihominen, sekä oma että hänen, vaatii jo sopeutumista. En vaan voi sille mitään, että vyötärömakkarat laskevat kumppanin vetovoimaa, vaikka luonne on täyttä kultaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
En vain tiedä, mutta minä esimerkiksi kysyin, että ovatko nämä ulkonäön merkitystä korostavat ihmiset itse vakiintuneessa parisuhteessa, enkä saanut yhtään vastausta. Muita kommentteja on kyllä sen jälkeen tullut aiheeseen liittyen. Jos jollakulla tämä ulkonäköön panostaminen toimisi raketin lailla, niin eiköhän olisi tullut tuohon huutelemaan, että ”Juu 20 vuotta takana, ja joka päivä kumpikin puunaa peilin edessä 2 tuntia”
Ei voi taas enempää hakoteillä olla. Eihän ole kyse siitä, että joka päivä puunataan parisuhteessa AINA kaksi tuntia. Vaan tilanteen mukaan.
Ensin kun ollaan tutustumisen alkumetreillä niin mennään tapaamiseen siistinä ja on edes hiukan panostettu ulkonäköön. Ei lähdetä kesken remontin tai autonkorjauksen työhaalareissa tai navetasta lypsyvaatteilla. Tai niissä muikkuverkkareissa.
Kun tutustuminen etenee niin tietenkin ollaan kotona ja muuallakin ihan olovaatteissa tai työvaatteissa, miten milloinkin. MUTTA osataan (tajutaan) myös laittaa parempaa päälle ja puunata naamaa tai hiuksia kun on sellainen paikka.
En minä ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa joka kaikissa tilanteissa kulkee samoissa, lököttävissä housuissa ja vaatteissa, tukka rasvaisena likaisissa lenkkareissa. En tosin sellaisenkaan joka kaiken aikaa kulkee puku päällä ja kravatti kaulassa.
Kyse on tilannetajusta ja sosiaalisesta älystä.
Joskus puunataan ja joskus ollaan vaan niinkuin ollaan.
Tämä minulla, olen sitten parisuhteessa tai seurustelen.
Sinkkuudella tai parisuhteella ei ole tässä asiassa merkitystä.
Ja vielä, miehen ulkonäöllä ei ole sinällään merkitystä, mutta siinä pitää olla joku piirre joka minua vetää puoleensa ja johon tykästyn. Jos se puuttuu, niin kokemuksesta tiedän, että juttu ei etene.
Muista ominaisuuksista puhumattakaan, mutta nyt kun puhutaan ulkonäön ja kokonaisolemuksen merkityksestä en tässä siihen mene.
Hahaa, vai että vain epätoivoiset sinkut täällä huutelee 🤣
Ehkä kukaan ei vain halunnut vastata kommentoijan tyhmää kysymykseen! Eiköhän täällä kirjoittele hyvinkin erilaiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta tuota kommenttia jossa mainitaan että Matti osallistui aiemmin Napakymppiin ja "mikähän mahtaa olla kaverin sitoutumisen taso tähän avioliittoon". Ihan kuin olisin kuullut tämän aiemminkin :D. Josko tälläkertaa Napakymppiin osallistumisesta ei nousisi niin hirveä haloo. (Viimeksi tosin oli enemmän Heidin kuin palstalaisten vika).
Ei siitä tarvitse kai mitään haloota tehdä. Itselleni vain tuli heti mieleen, että Matille deittiohjelmaan osallistuminen ei siis ole mikään valtava kynnys sinänsä. Kyllä siinä käy mielessä, että onko ajatellut: ”Kokeillaan nyt tämäkin alta pois.”
Siis uskooko joku ihan oikeasti, että napakympistä etsitään elämänkumppania?
Siinä ohjelmassa taitaa kaikilla olla mielessä vain se matka. Toki bonusta jos matkaseura on mukava.
Näitä kahta ohjelmaa ei mielestäni voi verrata toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin luulen että Emman haukkuminen johtuu enemmänkin hänen luonteestaan kuin ulkonäöstä. Ulkonäköhän on ihan tavallinen, ei mitenkään ruma. Mutta tuo töksähtelevä käytös jotenkin rumensi myös ulkonäön. Toivottavasti uusissa jaksoissa luonne näyttäytyisi paremmin, uskon että hääpäivänä jännitti (luonnollisestikin) niin paljon ettei pystynyt olemaan oma itsensä.
Vasta nyt, kun katsoin hääjakson toisen kerran, kiinnitin huomioni siihen, miten Emma ja Tuomas puhuivat ikäänkuin eri kieltä. Ainakin parissa kohti Emma kysyi Tuomakselta jotain, jota T. ei ymmärtänyt. Tuomas teki vastakysymyksen tyyliin "mitä tarkoitat" ja "kuinka niin" (en nyt muista sanatarkasti). Tämä kielisi siitä, että heidän ajatuksensa liikkuvat eri "atmosfääreissä" ja väärinkäsityksiä saattaa jatkossa tulla enemmänkin keskinäisessä kommunikaatiossa.
Minä taas käsitin, että Tuomas vastasi kohteliaisuuttaan kysymyksillä. Muistaakseni Emma kysyi esim. olenko jotain (tms.) liikaa. Mitä tuohonkin pitäisi vastata. Oli järkevää kysyä, mitä tarkoitat, vaikka varmaan T. ymmärsi oikein hyvin, mitä E. ajoi takaa.
Savo-Karjalaisten yleinen tapa, vastata kysymykseen kysymyksellä. Hyvin tyypillistä, että kun joku kysyy vaikka että mitäpä olit mieltä siitä ja siitä, niin toinen vastaa kysymällä "mitennii?" tai vaikka "mitenhän tuo ois?". :D Siinä sitten hetki kuulostellaan toisen ajatusta tai kysymyksen tarkoitusta, ennen kuin annetaan varsinainen vastaus. Halutaan ikään kuin tietää "miksi" toinen esitti kysymyksen. Tai sitten se on ihan vaan tuumaustauko, ei siinä sen kummempaa syytä.
Eli en usko että tuosta voi vielä päätellä heidän olevan ihan eri aaltopituudella.
Olen itse savolainen, joka on asunut kymmeniä vuosia Joensuussa. Kirjoitin itse tuosta eri aaltopituuksilla olemisista ja tilanne ei ollut kuvaamasi. Se oli sellainen, että T. ei todellakaan ymmärtänyt, mitä Emma höpötti. Sen voi päätellä Tuomaksen hämmentyneestä ja vaivautuneesta ilmeestä, kehonkielestä jne.
Vierailija kirjoitti:
Matti tulee mulla ainakin Tinderissä vastaan. Olikos täällä jo se huhu, että ovat eronneet..? Eli ilmeisesti totta. :(
SPOILER
Ihan oikeastiko muka osallistujat saisi ohjelman ollessa kesken mennä Tinderiin ja muualle etsimään seuraa ihan avoimesti? Muuten on niin tiukkaa salassapitosopimusten osalta, niin vaikea kuvitella tuon olevan ok. Eikä tuo "piilotteluaika" kestä kuin max. n. 5 kk eli ihan hyvin voisi sinkkuna hiihdellä tuon ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta tuota kommenttia jossa mainitaan että Matti osallistui aiemmin Napakymppiin ja "mikähän mahtaa olla kaverin sitoutumisen taso tähän avioliittoon". Ihan kuin olisin kuullut tämän aiemminkin :D. Josko tälläkertaa Napakymppiin osallistumisesta ei nousisi niin hirveä haloo. (Viimeksi tosin oli enemmän Heidin kuin palstalaisten vika).
Ei siitä tarvitse kai mitään haloota tehdä. Itselleni vain tuli heti mieleen, että Matille deittiohjelmaan osallistuminen ei siis ole mikään valtava kynnys sinänsä. Kyllä siinä käy mielessä, että onko ajatellut: ”Kokeillaan nyt tämäkin alta pois.”
Siis uskooko joku ihan oikeasti, että napakympistä etsitään elämänkumppania?
Siinä ohjelmassa taitaa kaikilla olla mielessä vain se matka. Toki bonusta jos matkaseura on mukava.
Näitä kahta ohjelmaa ei mielestäni voi verrata toisiinsa.
Missasit kommenttini pointin, tai ehkä et halunnutkaan ymmärtää. Joku voi haluta osallistua Ensitreffeihin siitäkin huolimatta, että kyseessä on tv-ohjelma, koska haluaa niin valtavan kovasti löytää sen elämänkumppanin. Henkilö voi olla jopa introvertti, mutta motivaatio löytää kumppani on kovin suuri. Matista tiedämme ainakin jo sen, että hänen kynnyksensä osallistua tv-ohjelmaan lienee pienempi kuin jonkun toisen osallistujan.
Vierailija kirjoitti:
Matti tulee mulla ainakin Tinderissä vastaan. Olikos täällä jo se huhu, että ovat eronneet..? Eli ilmeisesti totta. :(
SPOILER ALERT
.
.
.
.
.
Jos tämä pitää paikkansa, niin on Matti saattanut "pelata" tietoisesti alusta asti sen kuvan kanssa, jonka itsestään antaa. Siis jos on jo heti alusta tiennyt, ettei M sytytä. Kehui silti M:n ulkonäköä ja luonnetta hääjaksossa jne. Täytyy silti sanoa, että jos on jaksanut esittää koko kauden samalla linjalla (saadakseen siis itselleen "mainosaikaa" ja tavoittaen potentiaalisia naisia tämän kautta), niin täytyy nostaa hattua suoritukselle. Eihän se reilua M:lle ole, mutta ovelasti pelattu. Paljon fiksumpaa tuollainen on kuin mentaliteetti "en ois huomannu tota naista tosielämässä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti tulee mulla ainakin Tinderissä vastaan. Olikos täällä jo se huhu, että ovat eronneet..? Eli ilmeisesti totta. :(
SPOILER
Ihan oikeastiko muka osallistujat saisi ohjelman ollessa kesken mennä Tinderiin ja muualle etsimään seuraa ihan avoimesti? Muuten on niin tiukkaa salassapitosopimusten osalta, niin vaikea kuvitella tuon olevan ok. Eikä tuo "piilotteluaika" kestä kuin max. n. 5 kk eli ihan hyvin voisi sinkkuna hiihdellä tuon ajan.
Eikös aiemmilla kausilla eronneista osa ilmoittanut jo kauden lopussa "missä he ovat nyt" -haastatteluissa, että ovat jo löytäneet itselleen uuden kumppanin jokin aika sitten ja seurustelevat nyt... Eli osa on varmasti tapaillut livenä, bongannut netistä jonkun...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin luulen että Emman haukkuminen johtuu enemmänkin hänen luonteestaan kuin ulkonäöstä. Ulkonäköhän on ihan tavallinen, ei mitenkään ruma. Mutta tuo töksähtelevä käytös jotenkin rumensi myös ulkonäön. Toivottavasti uusissa jaksoissa luonne näyttäytyisi paremmin, uskon että hääpäivänä jännitti (luonnollisestikin) niin paljon ettei pystynyt olemaan oma itsensä.
Vasta nyt, kun katsoin hääjakson toisen kerran, kiinnitin huomioni siihen, miten Emma ja Tuomas puhuivat ikäänkuin eri kieltä. Ainakin parissa kohti Emma kysyi Tuomakselta jotain, jota T. ei ymmärtänyt. Tuomas teki vastakysymyksen tyyliin "mitä tarkoitat" ja "kuinka niin" (en nyt muista sanatarkasti). Tämä kielisi siitä, että heidän ajatuksensa liikkuvat eri "atmosfääreissä" ja väärinkäsityksiä saattaa jatkossa tulla enemmänkin keskinäisessä kommunikaatiossa.
Minä taas käsitin, että Tuomas vastasi kohteliaisuuttaan kysymyksillä. Muistaakseni Emma kysyi esim. olenko jotain (tms.) liikaa. Mitä tuohonkin pitäisi vastata. Oli järkevää kysyä, mitä tarkoitat, vaikka varmaan T. ymmärsi oikein hyvin, mitä E. ajoi takaa.
Savo-Karjalaisten yleinen tapa, vastata kysymykseen kysymyksellä. Hyvin tyypillistä, että kun joku kysyy vaikka että mitäpä olit mieltä siitä ja siitä, niin toinen vastaa kysymällä "mitennii?" tai vaikka "mitenhän tuo ois?". :D Siinä sitten hetki kuulostellaan toisen ajatusta tai kysymyksen tarkoitusta, ennen kuin annetaan varsinainen vastaus. Halutaan ikään kuin tietää "miksi" toinen esitti kysymyksen. Tai sitten se on ihan vaan tuumaustauko, ei siinä sen kummempaa syytä.
Eli en usko että tuosta voi vielä päätellä heidän olevan ihan eri aaltopituudella.
Olen itse savolainen, joka on asunut kymmeniä vuosia Joensuussa. Kirjoitin itse tuosta eri aaltopituuksilla olemisista ja tilanne ei ollut kuvaamasi. Se oli sellainen, että T. ei todellakaan ymmärtänyt, mitä Emma höpötti. Sen voi päätellä Tuomaksen hämmentyneestä ja vaivautuneesta ilmeestä, kehonkielestä jne.
Just noista Tuomaksen eleistä voi päätellä myös, että hänen oli vaikea vastata. Eihän Emma tehnyt mitään vaikeaselkoisia kysymyksiä, tosin hieman hankalia kyllä. Ja niinpä Tuomas turvautui kysymyksiin itse.
Emman kysymyksistä tulee ajatus siitä, että hän on luottavainen Tuomaksen suhteen, jotenkin ajatus samassa veneessä olemisesta, vaikka onkin juuri tavattu. Hakee ymmärrystä ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.
Tämä. Ja eniten ihemettelen, että ulkonäköä ja pukeutumista korostavat eniten palstalla sinkut, kumppania epätoivoisesti etsivät. Jos se sievä ulkonäkö ja koristautuminen ei heillä itselläänkään ole auttanut miksi ajattelevat sen auttavan näitä ohjelman parejakaan? Ne Tinderit on hartaasti läpikäyty, tämän formaatin tarkoituksena on juuri katsoa ulkonäön taakse ihmistä, opetella tuntemaan toinen ilman suoraa tyrmäystä nenän tai kilojen perusteella. Ilkeys ei paljon älyä tai taitoja ihmiseltä vaadi kuten täälläkin opittu, kyky kuunnella aidosti toista, halu oppia ymmärtämään toista ja etsiä yhteistä, se paljon vaativampaa. Kaikki eivät siihen kykene.
Tämä kommentti huvitti. Eihän tämä kommentoija voi mitenkään tietää, onko jonkun kommentin takana sinkku vai parisuhteessa oleva.
En vain tiedä, mutta minä esimerkiksi kysyin, että ovatko nämä ulkonäön merkitystä korostavat ihmiset itse vakiintuneessa parisuhteessa, enkä saanut yhtään vastausta. Muita kommentteja on kyllä sen jälkeen tullut aiheeseen liittyen. Jos jollakulla tämä ulkonäköön panostaminen toimisi raketin lailla, niin eiköhän olisi tullut tuohon huutelemaan, että ”Juu 20 vuotta takana, ja joka päivä kumpikin puunaa peilin edessä 2 tuntia”
Ei voi taas enempää hakoteillä olla. Eihän ole kyse siitä, että joka päivä puunataan parisuhteessa AINA kaksi tuntia. Vaan tilanteen mukaan.
Ensin kun ollaan tutustumisen alkumetreillä niin mennään tapaamiseen siistinä ja on edes hiukan panostettu ulkonäköön. Ei lähdetä kesken remontin tai autonkorjauksen työhaalareissa tai navetasta lypsyvaatteilla. Tai niissä muikkuverkkareissa.
Kun tutustuminen etenee niin tietenkin ollaan kotona ja muuallakin ihan olovaatteissa tai työvaatteissa, miten milloinkin. MUTTA osataan (tajutaan) myös laittaa parempaa päälle ja puunata naamaa tai hiuksia kun on sellainen paikka.En minä ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa joka kaikissa tilanteissa kulkee samoissa, lököttävissä housuissa ja vaatteissa, tukka rasvaisena likaisissa lenkkareissa. En tosin sellaisenkaan joka kaiken aikaa kulkee puku päällä ja kravatti kaulassa.
Kyse on tilannetajusta ja sosiaalisesta älystä.
Joskus puunataan ja joskus ollaan vaan niinkuin ollaan.
Tämä minulla, olen sitten parisuhteessa tai seurustelen.
Sinkkuudella tai parisuhteella ei ole tässä asiassa merkitystä.Ja vielä, miehen ulkonäöllä ei ole sinällään merkitystä, mutta siinä pitää olla joku piirre joka minua vetää puoleensa ja johon tykästyn. Jos se puuttuu, niin kokemuksesta tiedän, että juttu ei etene.
Muista ominaisuuksista puhumattakaan, mutta nyt kun puhutaan ulkonäön ja kokonaisolemuksen merkityksestä en tässä siihen mene.
Oi sinä tilannetajun ja tyylipukeutumisen Kaarina Suonperäkakkonen, jutun etenemisen esteistä sinulla tuntuu olevan paljon kokemusta - mutta onko oikeasti usean vuosikymmenen kestävästä parisuhteesta? Kun tässä ohjelmaformaatissa kai ollaan sellaista etsimässä? Ehkä se ei olekaan niin paljon ulkonäöstä ja tyylistä kiinni kun haluat ymmärtää, vaikuttaisiko siihen hieman myös luonne - esimerkiksi jospa tyylin sijaan mies voi kyllästyä naisen härkäpäiseen haluun olla aina oikeassa ja päättää muiden puolestakin mikä heille hyväksi?
Ohiksena
Kannattaako huonosta alkoholisti perheestä(jota koko suku säälien halveksii) kotoisin olevan
lähteä unelmahäät formaattiin.
Millä suvun puutuminen häistä selitetään uteliaille katsojille?
VOIKO kirjoitti:
Ohiksena
Kannattaako huonosta alkoholisti perheestä(jota koko suku säälien halveksii) kotoisin olevan
lähteä unelmahäät formaattiin.
Millä suvun puutuminen häistä selitetään uteliaille katsojille?
Kerrotaan että MIRVA -UNELMAN isä makaa pskat housussa ja äiti myy itseään kylillä, ei niitä kehtaa ottaa häihin...
Minulla äiti kotona opetti, että toisten ulkonäköä ei saa arvostella, eikä silmiinpistäviin ulkonäön yksityiskohtiin kiinnitetä huomiota. Pikkulapset tätä nolostuttavasti harrastaa: "äiti miksi tuolla sedällä on niin iso nenä?", mutta kun vanhempi kärsivällisesti kasvattaa, niin lapsi oppii. Se on eräänlaista sydämen sivistystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään.
Harva nykyäänkään päin näköä täräyttelee näitä "mielipiteitään", mutta netissä sen koetaan jostain syystä olevan jokamiehenoikeus ja suoranainen kansalaisvelvollisuus. "Kyllä mulla on oikeus mun mielipiteeseen". Tämä on käsittämätön ilmiö. Miksi luettu loukkaus tuntuisi vähemmän pahalta kuin sanallisesti kuultu? Miksi palstalaisten pitää saada tietää anonyymin kirjoittelijan negatiivinen mielipide jonkun tavallisen ihmisen ulkonäöstä?
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jokainen syntyy sellaiseksi kuin sattuu syntymään. Kun itsellä on huono hetki, palaan usein muistelemaan lehtijuttua afrikkalaisesta teinistä, jonka kasvu tuntemattomasta syystä pysähtyi jo vauvaiän jälkeen ja hän eli lyhyen elämänsä pesuvadissa, käytännössä pelkkänä päänä. Tuon ihmiskohtalon (tai minkä tahansa muun vastaavan) esittelyn voisi sisällyttää peruskoulun pakolliseen oppimäärään.
Jokainen voi joka hetki päättää, levittääkö pahaa mieltä vai hyvää mieltä. Teenkö tai sanonko asioita, joiden takia joku toinen pahastuu, suree ja ehkä itkee itsensä uneen. Kukaan ohjelman esiintyjä ei ole mukana kuullakseen arvioita ulkonäöstään, vaan löytääkseen puolison. Ohjelmaan osallistuminen ei ole mikä suostumus tai oikeutus altistaa itsensä törkeälle arvostelulle - sen tekee ihan jokainen matalaluonteinen p askiainen itse.