Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Olen todella älykäs ja komea. Maailman havainnointi on välillä hankalaa, koska valtava penikseni peittää näkökentän.

Keskityn yleensä vaatimattomuuteen, ettei muille tulisi alemmuuskompleksia.

Ihmettelen miten ihminen, yksi Afrikan viidestä ihmisapinasta kuvittelee tekevänsä omia päätöksiään, vaikka selvästi toimii kuten muutkin apinat sosiaalisen arvoaseman, hyödykkeiden ja seksin tavoittelun ohjaamalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää, että maailma ei ole ympärillä niin kuin yleisesti luullaan. Vaan maailma on oman pään sisällä. Kaikkeen pystyy vaikuttamaan, kunhan ymmärtää ajan kulkua, sekä miten siihen voi itse vaikuttaa pelkällä ennakoinnilla ja observoinnilla. Asiat tapahtuu yleensä niin kuin niiden haluaa tapahtuvan.

Mikään ei ole siellä missä kuvittelee tai näkee sen olevan.

Kerrotko lisää. Itse olen kiinnostunut mielen voimasta kvanttitasolla ja tuo kuulosti mielenkiintoiselta.

Konkreettisin esimerkki tästä ohjauksesta, ennakko-odotus + observointi on vaikkapa plasebo-lääkkeet. Kun sinulle kerrotaan lääkkeestä (on lääkärin kertomus ja tutkimustyö lääkkeen vaikutuksesta = ennakko-odotus). Tämän jälkeen observoit saavasi lääkkeen sairauteen (on lääkkeen ottaminen fyysisesti), hassusti maailma ympärillä muuttuu vaikka todellisuudessa sait vain palasen sokeria. Paranet sokerin voimalla, jos siis uskoit lääkkeen auttavan.

Monet ymmärtää observoinnin voiman. Mutta unohtuu tuo, että ensin pitää olla suunta mihin observoida. Eli se ennakko-odotus on se vaihe, missä päätät suunnan. Eli tavallaan päätät haluatko "kissan" olevan elossa vai kuollut, ennen kuin "katsot laatikkoon".

Kiitos! Mielenkiintoista. Tavallaan sama asia mihin minä uskon mutta eri lähestymistapa

Sanotaan näin, että elokuva "Matrix" tiivisti asian hyvin.

Se lusikkakohtaus. "Et voi taivuttaa lusikkaa, se on mahdotonta. Sinun pitää ymmärtää totuus. Ei ole mitään lusikkaa".

Oli pakko alkaa tutustumaan tähän. Harvoin törmään asioihin, jotka haastaa ajattelemaan. Tässä ainakin yksi hyvä kirjoitus, jos aihe kiinnostaa muitakin.

https://medium.com/@arielviera/why-there-is-no-spoon-a-reflection-on-th…

Okei. Laitetaan lisää pähkinää. Kuvitellaan nyt, että sinä näet unta. Oot nähnyt vastaavia unia jo moneen kertaan. Olet esimerkiksi ollut oven takana ja avannut oven. Olet ollut jonkin muurin takana, etkä ole päässyt läpi. Istut jossain penkillä. Kävelet jossain. Ihan sama mitä ajattelet nyt, koska kyse on "materiasta".

Yleinen uskomus on, että uni on tavallaan simulaatio, aivojen tekemää kolmiulotteista kuvaa jossa "elät" kuin eräänlaisessa virtuaalitodellisuudessa. Kukaan ei tiedä tietysti miksi. Mutta kaikki ketkä on käyttänyt VR-laseja tietävät ettei se ole noin yksinkertaista. Virtuaalitodellisuudessa et voi istua minkään päällä ja mikään seinä ei estä sinua kävelemästä läpi. Olet vain "käytävässä" niin kauan kun astelet tiukasti käytävän suuntaisesti.

Mutta mikä sinua estää siinä unessa kävelemästä seinän läpi? Mikä on se "este". Miksi et voi ovea avaamatta vain kävellä siitä läpi. Tai minkä päällä yleensä kävelet. Tai juokset. Tai istut? Miten sielä "virtuaalitodellisuudessa" voi olla "fyysiseksi luokiteltuja" asioita ;)?

Miten sielä voi olla "materiaa" on se kysymys? Esteitä.

Kyllähän jotkut myös putoavat unissaan :)

Pitää paikkansa. Mutta jotta "putoat" pitää myös seistä jonkin "reunalla" ennen sitä ja silloinhan sinä "astut materian päältä tyhjään". Miten sitä materiaa voi olla unessa? Siis mitä on ne kaikki esineet jota siis virtuaalitodellisuus-verrainnollisesti et vain NÄE, vaan pystyt myös käyttämään siten kuin ne esineet "tässäkin todellisuudessa" toimii. Kuten vaikka ovenkahvaa vääntämällä ovi aukeaa. Mutta mikä on se ovenkahva. Virtuaalitodellisuudessa sun käsi menee vain siitä kahvan ja ehkä ovenkin läpi. Jos uni on vain kolmiulotteinen renderöinti, miten se voisi renderöidä "esteitä ja toimivia esineitä". Fyysisiä objekteja.

Okei jos uni toimii noin, mitä tämä on missä me nyt ollaan?

p.s. jos putoat unessa ja kuolet, mitä tapahtuu? ;)

Ihan helppo aihe, keksin vastauksen n. parissa sekunnissa. Siis. Unihan on aivojemme tuottama näkymä/maailma. Koska hermoverkkomme ovat saaneet toistuvia kokemuksia kosketuksesta, ilmiöistä ja vuorovaikutuksesta reaalimaailman kanssa, toisintavat aivomme näitä "automatisoituneita" kokemuksia unessa. Myös lihasmuisti näyttelee osaa interaktiossa kuvitteellisen "materian" kanssa. Eli kun olet käyttänyt oven kahvaa lukemattomia kertoja, noudattavat aivot muistista siihen tarttumista seuraavia tapahtumia, vaikka fyysistä kahvaa ei olisikaan. Sama ilmiö kuin joku haamusärky ja "voisin melkein tuntea..." eli pystyt kuvittelemaan jonkun skenaarion lähes todentuntuisesti.

Olen kuollut unessa useita kertoja ja se onkin hauska juttu. Psyyke menee vähän hämilleen kun hyvästelee tunnepuolella maailman, antaa periksi ja hyväksyy kohtalonsa. Mutta sitten herääkin ihan kuin ei mitään. Ja on äimänkäkenä, että onkin hengissä. Raskas kokemus emotionaalisesti. Joskus olen myös jäänyt unessa tarkkailemaan henkenä tapahtumien kulkua kuoleman jälkeen. Tämä on tietenkin vain mieleni oletuksia siitä, mitä tapahtuisi kun kuolee, eikä välttämättä vastaa todellisuutta. Abstraktia ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää, että maailma ei ole ympärillä niin kuin yleisesti luullaan. Vaan maailma on oman pään sisällä. Kaikkeen pystyy vaikuttamaan, kunhan ymmärtää ajan kulkua, sekä miten siihen voi itse vaikuttaa pelkällä ennakoinnilla ja observoinnilla. Asiat tapahtuu yleensä niin kuin niiden haluaa tapahtuvan.

Mikään ei ole siellä missä kuvittelee tai näkee sen olevan.

Kerrotko lisää. Itse olen kiinnostunut mielen voimasta kvanttitasolla ja tuo kuulosti mielenkiintoiselta.

Konkreettisin esimerkki tästä ohjauksesta, ennakko-odotus + observointi on vaikkapa plasebo-lääkkeet. Kun sinulle kerrotaan lääkkeestä (on lääkärin kertomus ja tutkimustyö lääkkeen vaikutuksesta = ennakko-odotus). Tämän jälkeen observoit saavasi lääkkeen sairauteen (on lääkkeen ottaminen fyysisesti), hassusti maailma ympärillä muuttuu vaikka todellisuudessa sait vain palasen sokeria. Paranet sokerin voimalla, jos siis uskoit lääkkeen auttavan.

Monet ymmärtää observoinnin voiman. Mutta unohtuu tuo, että ensin pitää olla suunta mihin observoida. Eli se ennakko-odotus on se vaihe, missä päätät suunnan. Eli tavallaan päätät haluatko "kissan" olevan elossa vai kuollut, ennen kuin "katsot laatikkoon".

Kiitos! Mielenkiintoista. Tavallaan sama asia mihin minä uskon mutta eri lähestymistapa

Sanotaan näin, että elokuva "Matrix" tiivisti asian hyvin.

Se lusikkakohtaus. "Et voi taivuttaa lusikkaa, se on mahdotonta. Sinun pitää ymmärtää totuus. Ei ole mitään lusikkaa".

Oli pakko alkaa tutustumaan tähän. Harvoin törmään asioihin, jotka haastaa ajattelemaan. Tässä ainakin yksi hyvä kirjoitus, jos aihe kiinnostaa muitakin.

https://medium.com/@arielviera/why-there-is-no-spoon-a-reflection-on-th…

Okei. Laitetaan lisää pähkinää. Kuvitellaan nyt, että sinä näet unta. Oot nähnyt vastaavia unia jo moneen kertaan. Olet esimerkiksi ollut oven takana ja avannut oven. Olet ollut jonkin muurin takana, etkä ole päässyt läpi. Istut jossain penkillä. Kävelet jossain. Ihan sama mitä ajattelet nyt, koska kyse on "materiasta".

Yleinen uskomus on, että uni on tavallaan simulaatio, aivojen tekemää kolmiulotteista kuvaa jossa "elät" kuin eräänlaisessa virtuaalitodellisuudessa. Kukaan ei tiedä tietysti miksi. Mutta kaikki ketkä on käyttänyt VR-laseja tietävät ettei se ole noin yksinkertaista. Virtuaalitodellisuudessa et voi istua minkään päällä ja mikään seinä ei estä sinua kävelemästä läpi. Olet vain "käytävässä" niin kauan kun astelet tiukasti käytävän suuntaisesti.

Mutta mikä sinua estää siinä unessa kävelemästä seinän läpi? Mikä on se "este". Miksi et voi ovea avaamatta vain kävellä siitä läpi. Tai minkä päällä yleensä kävelet. Tai juokset. Tai istut? Miten sielä "virtuaalitodellisuudessa" voi olla "fyysiseksi luokiteltuja" asioita ;)?

Miten sielä voi olla "materiaa" on se kysymys? Esteitä.

Kyllähän jotkut myös putoavat unissaan :)

Pitää paikkansa. Mutta jotta "putoat" pitää myös seistä jonkin "reunalla" ennen sitä ja silloinhan sinä "astut materian päältä tyhjään". Miten sitä materiaa voi olla unessa? Siis mitä on ne kaikki esineet jota siis virtuaalitodellisuus-verrainnollisesti et vain NÄE, vaan pystyt myös käyttämään siten kuin ne esineet "tässäkin todellisuudessa" toimii. Kuten vaikka ovenkahvaa vääntämällä ovi aukeaa. Mutta mikä on se ovenkahva. Virtuaalitodellisuudessa sun käsi menee vain siitä kahvan ja ehkä ovenkin läpi. Jos uni on vain kolmiulotteinen renderöinti, miten se voisi renderöidä "esteitä ja toimivia esineitä". Fyysisiä objekteja.

Okei jos uni toimii noin, mitä tämä on missä me nyt ollaan?

p.s. jos putoat unessa ja kuolet, mitä tapahtuu? ;)

Ihan helppo aihe, keksin vastauksen n. parissa sekunnissa. Siis. Unihan on aivojemme tuottama näkymä/maailma. Koska hermoverkkomme ovat saaneet toistuvia kokemuksia kosketuksesta, ilmiöistä ja vuorovaikutuksesta reaalimaailman kanssa, toisintavat aivomme näitä "automatisoituneita" kokemuksia unessa. Myös lihasmuisti näyttelee osaa interaktiossa kuvitteellisen "materian" kanssa. Eli kun olet käyttänyt oven kahvaa lukemattomia kertoja, noudattavat aivot muistista siihen tarttumista seuraavia tapahtumia, vaikka fyysistä kahvaa ei olisikaan. Sama ilmiö kuin joku haamusärky ja "voisin melkein tuntea..." eli pystyt kuvittelemaan jonkun skenaarion lähes todentuntuisesti.

Olen kuollut unessa useita kertoja ja se onkin hauska juttu. Psyyke menee vähän hämilleen kun hyvästelee tunnepuolella maailman, antaa periksi ja hyväksyy kohtalonsa. Mutta sitten herääkin ihan kuin ei mitään. Ja on äimänkäkenä, että onkin hengissä. Raskas kokemus emotionaalisesti. Joskus olen myös jäänyt unessa tarkkailemaan henkenä tapahtumien kulkua kuoleman jälkeen. Tämä on tietenkin vain mieleni oletuksia siitä, mitä tapahtuisi kun kuolee, eikä välttämättä vastaa todellisuutta. Abstraktia ajattelua.

Lisään vielä, että voi pohtia onko edellinen abstraktia ajattelua kuitenkaan, vaikka puhutaan kyvystä kuvitella ja samaistua asioihin, joita ei ole kokenut reaalimaailmassa. Tuskin ajattelisin olevani henki tarkkailemassa tapahtumia, jos en olisi ideaa saanut alunperin tarinoista tai elokuvista. Se on jotain mitä olen nähnyt ja sitten samastun siihen. Kuitenkin kyky laittaa epätodellinen tapahtuma uuteen kontekstiin joustavasti voisi olla luovuutta, joka ei mahdollistuisi ilman kykyä abstraktiin ajatteluun, kykyyn kuvitella jotain mitä ei ole kokenut reaalimaailmassa.

Hauska kun joku on luullut, että oikeesti älykkäät ihmiset pyöris tällasella palstalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää, että maailma ei ole ympärillä niin kuin yleisesti luullaan. Vaan maailma on oman pään sisällä. Kaikkeen pystyy vaikuttamaan, kunhan ymmärtää ajan kulkua, sekä miten siihen voi itse vaikuttaa pelkällä ennakoinnilla ja observoinnilla. Asiat tapahtuu yleensä niin kuin niiden haluaa tapahtuvan.

Mikään ei ole siellä missä kuvittelee tai näkee sen olevan.

Kerrotko lisää. Itse olen kiinnostunut mielen voimasta kvanttitasolla ja tuo kuulosti mielenkiintoiselta.

Konkreettisin esimerkki tästä ohjauksesta, ennakko-odotus + observointi on vaikkapa plasebo-lääkkeet. Kun sinulle kerrotaan lääkkeestä (on lääkärin kertomus ja tutkimustyö lääkkeen vaikutuksesta = ennakko-odotus). Tämän jälkeen observoit saavasi lääkkeen sairauteen (on lääkkeen ottaminen fyysisesti), hassusti maailma ympärillä muuttuu vaikka todellisuudessa sait vain palasen sokeria. Paranet sokerin voimalla, jos siis uskoit lääkkeen auttavan.

Monet ymmärtää observoinnin voiman. Mutta unohtuu tuo, että ensin pitää olla suunta mihin observoida. Eli se ennakko-odotus on se vaihe, missä päätät suunnan. Eli tavallaan päätät haluatko "kissan" olevan elossa vai kuollut, ennen kuin "katsot laatikkoon".

Kiitos! Mielenkiintoista. Tavallaan sama asia mihin minä uskon mutta eri lähestymistapa

Sanotaan näin, että elokuva "Matrix" tiivisti asian hyvin.

Se lusikkakohtaus. "Et voi taivuttaa lusikkaa, se on mahdotonta. Sinun pitää ymmärtää totuus. Ei ole mitään lusikkaa".

Oli pakko alkaa tutustumaan tähän. Harvoin törmään asioihin, jotka haastaa ajattelemaan. Tässä ainakin yksi hyvä kirjoitus, jos aihe kiinnostaa muitakin.

https://medium.com/@arielviera/why-there-is-no-spoon-a-reflection-on-th…

Okei. Laitetaan lisää pähkinää. Kuvitellaan nyt, että sinä näet unta. Oot nähnyt vastaavia unia jo moneen kertaan. Olet esimerkiksi ollut oven takana ja avannut oven. Olet ollut jonkin muurin takana, etkä ole päässyt läpi. Istut jossain penkillä. Kävelet jossain. Ihan sama mitä ajattelet nyt, koska kyse on "materiasta".

Yleinen uskomus on, että uni on tavallaan simulaatio, aivojen tekemää kolmiulotteista kuvaa jossa "elät" kuin eräänlaisessa virtuaalitodellisuudessa. Kukaan ei tiedä tietysti miksi. Mutta kaikki ketkä on käyttänyt VR-laseja tietävät ettei se ole noin yksinkertaista. Virtuaalitodellisuudessa et voi istua minkään päällä ja mikään seinä ei estä sinua kävelemästä läpi. Olet vain "käytävässä" niin kauan kun astelet tiukasti käytävän suuntaisesti.

Mutta mikä sinua estää siinä unessa kävelemästä seinän läpi? Mikä on se "este". Miksi et voi ovea avaamatta vain kävellä siitä läpi. Tai minkä päällä yleensä kävelet. Tai juokset. Tai istut? Miten sielä "virtuaalitodellisuudessa" voi olla "fyysiseksi luokiteltuja" asioita ;)?

Miten sielä voi olla "materiaa" on se kysymys? Esteitä.

Kyllähän jotkut myös putoavat unissaan :)

Pitää paikkansa. Mutta jotta "putoat" pitää myös seistä jonkin "reunalla" ennen sitä ja silloinhan sinä "astut materian päältä tyhjään". Miten sitä materiaa voi olla unessa? Siis mitä on ne kaikki esineet jota siis virtuaalitodellisuus-verrainnollisesti et vain NÄE, vaan pystyt myös käyttämään siten kuin ne esineet "tässäkin todellisuudessa" toimii. Kuten vaikka ovenkahvaa vääntämällä ovi aukeaa. Mutta mikä on se ovenkahva. Virtuaalitodellisuudessa sun käsi menee vain siitä kahvan ja ehkä ovenkin läpi. Jos uni on vain kolmiulotteinen renderöinti, miten se voisi renderöidä "esteitä ja toimivia esineitä". Fyysisiä objekteja.

Okei jos uni toimii noin, mitä tämä on missä me nyt ollaan?

p.s. jos putoat unessa ja kuolet, mitä tapahtuu? ;)

Ihan helppo aihe, keksin vastauksen n. parissa sekunnissa. Siis. Unihan on aivojemme tuottama näkymä/maailma. Koska hermoverkkomme ovat saaneet toistuvia kokemuksia kosketuksesta, ilmiöistä ja vuorovaikutuksesta reaalimaailman kanssa, toisintavat aivomme näitä "automatisoituneita" kokemuksia unessa. Myös lihasmuisti näyttelee osaa interaktiossa kuvitteellisen "materian" kanssa. Eli kun olet käyttänyt oven kahvaa lukemattomia kertoja, noudattavat aivot muistista siihen tarttumista seuraavia tapahtumia, vaikka fyysistä kahvaa ei olisikaan. Sama ilmiö kuin joku haamusärky ja "voisin melkein tuntea..." eli pystyt kuvittelemaan jonkun skenaarion lähes todentuntuisesti.

Olen kuollut unessa useita kertoja ja se onkin hauska juttu. Psyyke menee vähän hämilleen kun hyvästelee tunnepuolella maailman, antaa periksi ja hyväksyy kohtalonsa. Mutta sitten herääkin ihan kuin ei mitään. Ja on äimänkäkenä, että onkin hengissä. Raskas kokemus emotionaalisesti. Joskus olen myös jäänyt unessa tarkkailemaan henkenä tapahtumien kulkua kuoleman jälkeen. Tämä on tietenkin vain mieleni oletuksia siitä, mitä tapahtuisi kun kuolee, eikä välttämättä vastaa todellisuutta. Abstraktia ajattelua.

Kuoleminen unessa onkin se kaikkein kiehtovin juttu. Täytyy muistaa, ne on ne yhdet ja samat aivot. Se kokemus on sillä hetkellä "aito", koska et tiedosta sen olevan unta. Eli oikeastaan käyt tavallaan aidosti läpi sen prosessin aina "loppuun asti". Sitten kuitenkin vain heräät. Etkä tunnin päästä enää muista asiasta yhtään mitään. Kipuahan ei unimaailmassa ole. Luoti sinuun työntyneenä ei tunnu miltään. Eikä myöskään se putoaminen vaikka jyrkänteeltä. Mutta jotenkin se silloin vain on "loppu".

Eri asia on, jos tiedostat olevasi unessa. Silloin voit itse ohjata tapahtumia ja "pelastaa itsesi pinteestä".

Mitä älykkäämpi olet, sitä vähemmän uskot olevasi älykäs. Koska epäilet, että älykkyys voi tarkoittaa jotain muuta kuin luulet.

Vierailija kirjoitti:

Hauska kun joku on luullut, että oikeesti älykkäät ihmiset pyöris tällasella palstalla...

Parempi pahe tämä kuin tupakointi

Vierailija kirjoitti:

No minä luen vauvapalstaa. Teen täällä havaintoja aamusta iltaan. Tunnen itseni oikein älykkääksi.

Täällä tunnetusti pyörii valtava määrä superälykkäitä ihmisiä vain odottamassa tilaisuutta kommentoida tämän tyyppisiin kysymyksiin.

mitäs törppö kinuski sieltä parturista tunkee perään, onko smaragdit hukkuneet?

Mitä tahansa kirjaa tai uutista lukiessa on koko ajan mielessä, että onkohan tämä oikeasti totta, miten tieto on hankittu, onko mahdollisesti vaikuttamisyrityksiä...jne. vaikka kyseessä olisi minkälainen auktoriteetti tahansa.

Missä niitä oikeasti älykkäitä ihmisiä on? Ei se ainakaan käytännössä näytä siltä, että sellaisia olisi olemassa. Useimmat kyllä luulevat olevansa viisaampia kuin muut, mutta totuus on toinen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tahansa kirjaa tai uutista lukiessa on koko ajan mielessä, että onkohan tämä oikeasti totta, miten tieto on hankittu, onko mahdollisesti vaikuttamisyrityksiä...jne. vaikka kyseessä olisi minkälainen auktoriteetti tahansa.

Onko rankkaa lukea lapselle satuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan lukemani on 159, analysoin kokoajan kaikkea ihan liikaa ja on tosi rasittavaa nähdä miten paljon tyhmiä ihmisiä on keskuudessamme. Pahoittelut virheistä kun tuotan tekstiä kehittämälläni ohjelmalla mikä tuottaa merkkijonon kasvojen ja silmien kautta saadulla informaatiolla

Pystyn ratkaisemaan kaikki Mensan harjoittelutestit, mutta olen hidas, joten en menestyisi Mensan kokeissa, koska aikarajoitus estää. En siis tiedä älykkyyttäni.

Älykkyyteen liitetään tietty korkealentoisuus; kyky ajatella ja päätellä nopeasti loogisia syy-seuraussuhteita. Et siis todennäköisesti ole niin älykäs kuin mitä kuvittelet olevasi, mikä on yleinen virhekäsitys keskiverroilla. - eri

Sanoin, että en ole nopea. Mutta olen nimenomaan syyseurausketjuja hallitseva kumpaankin suuntaan. Ideoita ja suoranaisia keksintöjä minulle syntyy liiankin nopeasti. Vikana on, että ne jäävät ns. pöytälaatikkoon, koska on jo uudet itämässä. Ryhmätöissäkin olen yleensä suurin ideoija. Mutta jos lentävä nopeus on ainoa älykkyyden määrittelijä, niin olen todella tyhmä kuin saapas. No eipä se minua haittaa.

Testien perusteella kuuluu älykkäimpään 0,2 prosenttiin. Olen hyvä älykkyys testissä, matematiikassa ja loogista ajattelu kykyä vaativissa työtehtävissä. Siinä se. Myönnän auliisti, että moni älykkyystesteissä heikommin suoriutunut on minua fiksumpi.

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Lännelle tarjotaan IHAN VAIN SITÄ SAMAA, jotta heidän aivosolunsa kuolioituvat monipuolisuuden puutteesta.

Kuulut autismin kirjon ihmisiin. Olet pääsi sisällä "älykäs", mutta ulosantisi on omituista ja vaikutat lähinnä äidin kellarissa asuvalta luuserilta. Olet varmasti neitsyt ja ikää 46.

Älykkään ihmisen ajatukset suuntautuvat itsestä ulospäin kohti ilmiöitä, asioita ja systemejä, tunne on aina sisäänpäin kääntynyt ja sensoritoiminta osin sisäänpäin kääntynyt ja intuitio pääosin suuntautunut itsestä ulospäin.

Älykkyydestä on mukava puhua, koska se ei loukkaa ketään, paitsi niitä, jota eivät ole älykkäitä. 

Morpho kirjoitti:

Ihmettelen miten ihminen, yksi Afrikan viidestä ihmisapinasta kuvittelee tekevänsä omia päätöksiään, vaikka selvästi toimii kuten muutkin apinat sosiaalisen arvoaseman, hyödykkeiden ja seksin tavoittelun ohjaamalla tavalla.

Ei hän todellakaan teekkään, suurin osa päätöksistämme johtuu vanhempien, muiden perheen jäsenten, ystävien, opettajien, työkavereiden, mainosten, elokuvien ym. ym. luomista näkemyksistä ja oletuksista joita sitten suht surkeasti siivilöimme ja kuvittelemme olevamme todella uniikkeja. 😂

Tätä on yllättävän monen hankala hahmottaa, vielä vaikeampi myöntää.