Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Kärsin, jos vietän pitkiä aikoja muiden seurassa. Monesti tulee istuttua vain hiljaa yksin ja mietittyä syntyjä syviä, sillä muiden seurassa saa lähinnä lyödä päätä seinään mentaliteetilla "eikö tuo oikeasti tajua?" tai "eikö tuon päässä liiku mitään mielenkiintoisempaa?" Kanssaihmisillä pyörii keskimäärin mielessä aika tyhjänpäiväisiä asioita: uusia vaatteita, sisustusta, työuralla etenemistä, terrierin timmauskäynti ensi viikolla, minne sitä matkustetaan kesälomalla, jne. Tai sitten kaikki vain eivät tuo ilmi niitä syvällisempiä ajatuksia, mistä minä tietäisin. Itsekin yleensä olen nykyään seurassa hiljaa tai esitän keskinkertaista ja tavallista. Työpaikalla sain jo osakseni toruja, kun näin erään uuden työntelkijän todelliset tarkoitusperät ja manipulointitaktiikat paljon aikaisemmin kuin pomot tai kollegat ja yritin varoittaa heitä.
Muuten olen jatkuvasti ajatuksissani enkä välttämättä kuule, jos minulle puhutaan. Saatan laatia esimerkiksi tosielämästä inspiroituneena tarinoita tai skenaarioita päässäni tai pohtia jotain juuri näkemääni tai kuulemaani ja sen syitä. Mietin olemassaoloa, maailmaa, yhteiskuntaa, tulevaisuutta ja sen sellaista. Mutta yleensä ison kuvan ajatukset ovat masentavia, ja olen siitä tylsä, etten usko, että minulla on saumaa muuttaa mitään. Olen vain matkustajana tässä junassa ja katselen, kun ihmiskunta tuhoaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli aivan älyttömän kova työ kasvaa sellaiseksi ihmiseksi, jonka yli eivät äänekkäät ja itsekkäät (ja ilkeätkin) ihmiset tule enää kävelemään vääryyteen perustuvilla vaatimuksillaan.
Jotenkin edelleen vaan kalvaa "mulkuksi" tai hankalaksi nimittely, liekö liittyy huonoon itsetuntoon. Sitäkin koitin vuosikymmeniä paikata täysin väärin keinoin. Nykyään ei ainakaan enää näennäisesti kiinnosta olla "hyvä tyyppi" minkäänlaisia hyväksikäyttäjiä kohtaan, koska se tarkoittaa näemmä poikkeuksetta sitä, että minun pitäisi joustaa rajoistani tai laillisista oikeuksistani. Ei tule enää tapahtumaan, voidaan vaikka käräjöidä, koska oikeassa olijan voittohan on varma. Ei kyllä yhtään huvittaisi, mutta jos kerta pakko on, niin täältähän sitten pesee.
Oikeasti älykkäät? Ei ajatella liikaa ihmisten asioista. Joillain on huono päivä, joillain on hyvä päivä. Sanojen sisältö on tärkein, ei mieliala. Jos nähdään kerran vuoteen? Ok, ei tarkoita etteikö välitettäis toisistamme.
Muista asioista? Yleensä tiivistäen. Jos joku selittää 2000 sanaa jostain asiasta niin itse tiivistää sen kahteen tärkeeseen lauseeseen jotka on hyvä muistaa tai oppia. Samanaikaisesti kuvittelen mitä itse tuntisin tai toimisin siinä tilanteessa ja jotkut vauhdikkaat tarinat ovat aivan tylsiä tunteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Halusin nyt ihan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten älykkäät ajattelevat, ja millaisia johtopäätöksiä näistä esimerkeistä he tekevät. Odottelen vielä, aika ympäripyöreitä vastauksia tullut.
Miten havainnoin maailmaa ympärilläni - hyvä kysymys.
Oma tekemiseni pohjautuu siihen, että jos en kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaa, niin tekemiseni on varmasti oikea tapa toimia. Tämä pätee niin asumiseen, liikkumiseen kuin yleiseen elämiseen.
Tähän kun vertaa muita ihmisiä, niin hyvin monella tuo ei toteudu alkuunkaan ja tuntee itsensä viisaaksi.
Vaivaantuneesti. Näen mihin olemme (kaikella todennäköisyydellä) matkalla, mutta useimmat sulkevat silmänsä ja kuvittelevat kaiken olevan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elän tyytyväisenä ainoata elämääni itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielipide_1 kirjoitti:
Ihminen, joka pyrkii "yleishyödylliseen" eettiseen toimintaan ei koskaan elämässään tee , kuten juuri hän haluaisi. Tässä kohdin ihmiset jakaantuvatkin niihin , jotka aina tekevät kuten haluavat, ja niihin, jotka eivät koskaan tee mitä haluavat. Kumman arvelette olevan tyytyväisempiä elämäänsä? Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, toinen jättää aina nälän tunteen ja pelkän kaipauksen, toivon, missä ei koskaan saavuteta täyttymystä, se on luonteeltaan olemassa-olon siirtämistä.
Entä jos se nähtävissä oleva (emme aina voi tietää lopputulosta) yleinen hyöty on se, mitä aidosti tavoittelee ja haluaa? Se usein palvelee yksilöäkin monella tavalla jatkossa, osa vaan ei näe edes tätä. Lisäksi se käy usein järkeen ja kaikki muu vaikuttaa perustelemattomalta, kun vertailee. Itse ainakin toimin tähän tähtäävästi, koska se on minulle jostain syystä itsessään tärkeää ja mielekästä. Olen kiinnostunut kokonaisuuksissa, seurauksista ja eri vaihtoehtojen tutkimisesta. Yleisesti optimaalisin ratkaisu tyydyttää itsessään, se on kiistämättä paras siinä hetkessä. Olen kiinnostunut siitä, miten asiat ovat. En siitä, mitä itse uskottelen itselleni. Haluan löytää optimaalisimman ratkaisun vaadittavien kompromisseineen, ja sen löytyminen tyydyttää. En jää vaille mistään, mitä kuvittelisin haluavani, mutten edes tarvitse.
On mahdollista toimia sillä tavoin optimaalisesti, että ottaa huomioon yleisen hyvä ja oman etunsa yhtä aikaa. Ne eivät ole niin usein ristiriidassa kuin tyhmemmät ihmiset luulevat. Usein on kysymys ns. win-win tilanteesta, jossa monet intressit yhdistyvät. Tähän toki pystyvät vain riittävän älykkäät ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen Vauvaa ja tajuan olevani oikeasti erittäin älykäs suurimpaan osaan kirjoittajista verrattuna.
Jopa alapeukutuskin on minua alempien ihmisten tekoa.
Miten tähän saisi jotain apua, ettei koko ajan tulisi ylemmyyskompleksi?
Olen epätasaisesti lahjakas. ÄO:ni on yli 120, ja kielellisesti olen erittäin lahjakas, matemaattisesti jonkin verran yli keskitason. Olen hienomotorisesti lahjaton. Olen taitava analysoimaan ihmisten käyttäytymistä, osin koulutukseni ja työkokemukseni takia. Ihmistieteiden ilmiöt ovat monimutkaisia, jolloin koen lievää ärtymystä niiden yksinkertaistamisesta. Esimerkkinä mainittakoon tällä palstalla dikotomiset väittämät esim. narsismista, uskottomuudesta tai köyhyydestä. Ajattelen käyttäytymisen ilmiöitä monitasoisesti-monien muuttujien yhtälönä. Kiinnitän huomion kokonaisuuksiin detaljien sijaan, tosin tämä lienee persoona- ei älykkyyskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä itseäni älykkäänä, mutta en vain saa mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta useimpiin. Haluaisin vaihtaa sanoja ja ajatuksia "'älykkäämmästä aiheestata" mutta ei, pitää vain jauhaa paskaa. Tosin sorrun siihen itsekin ruokapöydässä.
Eikä vain aihe, vaan myös keskustelutyyli. Kun sanon A, aletaan vaahdotan asiasta B, ikäänkuin se liittyisi asiaan A, vaikken ole puhunut siitä mitään. Sitten kuvitellaan, että asia on käsitelty, vaikka asiaa A ei ole vielä edes sivuttu. Sopivan yksinkertainen ihminen ei edes rautalangasta vääntämällä tajua, ettei hänen kommenttinsa liittynyt alkuperäiseen aiheeseen. Se on turhauttavaa. Fiksumpi puolestaan ymmärtää puolesta lauseesta ja sitten voidaan oikeasti puhua aiheesta A.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tuttujen ja vieraittenkin ihmisten tunnetilat heidän ilmeistään,
Olen luullut, että tuo on ihan normaali ominaisuus ihmisillä. On totta, että osa mukavista ihmisistä ei tunnista minun tunteitani, mutta kaikki kiusaajat kyllä tunnistavat ne erittäin tarkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusin nyt ihan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten älykkäät ajattelevat, ja millaisia johtopäätöksiä näistä esimerkeistä he tekevät. Odottelen vielä, aika ympäripyöreitä vastauksia tullut.
Miten havainnoin maailmaa ympärilläni - hyvä kysymys.
Oma tekemiseni pohjautuu siihen, että jos en kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaa, niin tekemiseni on varmasti oikea tapa toimia. Tämä pätee niin asumiseen, liikkumiseen kuin yleiseen elämiseen.
Tähän kun vertaa muita ihmisiä, niin hyvin monella tuo ei toteudu alkuunkaan ja tuntee itsensä viisaaksi.
Tuo on hyvin muotoiltu. Taas tänään olen saanut ihmetellä, kuinka ajattelemattomia osa ihmisistä on. Kun vielä siihen lisää ylimielisyyden, johon törmää, jos yrittää asioista puhua, niin olen ällikällä lyöty. Itse olen utelias tietämään lisää melkein joka asiasta ja ehdottomasti haluan tietää, jos oma toimintani haittaa muita jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vaivaantuneesti. Näen mihin olemme (kaikella todennäköisyydellä) matkalla, mutta useimmat sulkevat silmänsä ja kuvittelevat kaiken olevan hyvin.
Ja sitten jos erehtyy sanomaan ajatuksiaan ääneen, saa osakseen huutoa hysterian lietsomisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
viisaan silmissä ei ole hölmöjä koska viisas ymmärtää myös heitä.
Nyt ei ollut kyse viisaudesta vaan älykkyydestä.
Näen asioissa monia kerroksia. Esimerkiksi ihmisten omaan napaan tuijottelu ja oman edun tavoittelu paljastuu helposti lyhyiden keskustelujen ja näiden kerrosten läpinäkemisen myötä.
Havainnoin useita asioita jopa tietoisesti samaan aikaan, kuten esitelmän pitäjän käytöstä, mikroilmeitä, eleitä, esitelmää, itsevarmuutta, sanoja ym. Saatan miettiä että onko tuo ihminen varma sanoistaan eli onko esim aito asiantuntija alallaan. Jos ei ole, huomaan sen pienistä asioista ja usein esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset paljastavat sitten.
Luonnossa mietin ekologista kokonaisuutta ja asioiden kontekstia.
En viihdy kovin yksinkertaisten ihmisten seurassa jos eivät ole halunneet itseään mitenkään sivistää ja vapaa- aika keskittyy telkan tölläämiseen ja kaljan kittaamiseen.
Haluan haastaa älynystyröitä ja rentoutumistapani on mieluummin ristisanat kuin alkoholi. Tosin lasi viiniä voi olla siinä vieressä kun teen ristisanoja, mutta humalahakuista juomista en harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tuttujen ja vieraittenkin ihmisten tunnetilat heidän ilmeistään,
Näin tekevät kaikki muutkin, paitsi autistit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
viisaan silmissä ei ole hölmöjä koska viisas ymmärtää myös heitä.
Nyt ei ollut kyse viisaudesta vaan älykkyydestä.
Niin, viisaista on pulaa, ei älykkäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..
Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.
Tämä. Ihmiset ymmärtävät kommunismin väärin. Jos et ole lukenut Pääomaa, ei ehkä kannata haukkua kommunismin ideologiaa. Ihmiset rinnastavat kommunismin St*linin luomaan yhteiskuntaan.
Eräässä radio-ohjelmassa tutkija sanoi, että jos Marx tulisi Suomeen, hän kuvittelisi, että täällähän on toteutettu hyvin hänen ajatteluaan.
Kyllä kommunismin ideaa on toteutettu kiinassa jo pitkään. Ja todellakin kuten joku jo sanoi leviää maailmanlaajuisesti hyvin salakavalasti. Kaikkien pitää olla asioista samaa mieltä siis niistä mitä media meille syöttää. Mielenkiintoista huomata miten helposti ihmiset alistuvat hallittaviksi.
En välitä havainnoida maailmaa enää kuten en katsele apinoidenkaan turhia touhuja eläintarhoissa.
Maita ja maailmaa johtavat ääliöt ei älyköt.
Alue: Aihe vapaa
Silmät puoliummessa. Todella harvoin täytyy käynnistää isoratas. Korkeakoulutkin meni puolivaloilla. Joskus pofessori haastoi ajattelemaan ja oli pakko, kun oli koko auditorio täynnä populaa, mutta muuten menee ihan ok. Ei täällä pahemmin tarvitse ajatella. Töissä kyllä, jos menee palaveriin, jossa isofirman toimari perää jotain asiaa ja pitää äkkiä keksiä jotain. Isofirmalla tarkoitan Suomen suurimpia yrityksiä. Onneksi näitä tapaa kerran vuodessa max, mutta silloin pitää olla hereillä.