Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää siitä mihin viisas ei joudu sanottiin kun myöhästyin lentokoneesta parikymppisenä mutta olin työpaikalla ennen muita siltikin näyttääkseni että kyllä minä pärjään.

Eikä minulla ollut pääministerin rahoja vaan vain omat keinoni neuvotella minulle ilmainen lento Helsinkiin ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää siitä mihin viisas ei joudu sanottiin kun myöhästyin lentokoneesta parikymppisenä mutta olin työpaikalla ennen muita siltikin näyttääkseni että kyllä minä pärjään.

Eikä minulla ollut pääministerin rahoja vaan vain omat keinoni neuvotella minulle ilmainen lento Helsinkiin ulkomailta.

Jos joku ei arvosta tätä niin kuinka moni muu pystyisi samaan? Kysyn vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran olette niin älykkäitä, niin miksette keksi ratkaisua esim. Ukrainan sodan tai Pohjois-Korean tilanteen kaltaisiin ongelmiin?

Aika yksinkertaista ajatella, että näihin olisi jokin ratkaisu tässä järjestelmässä, jonka olemme luoneet/joka on monien muuttujien seurauksena kehittynyt. Luulempa, että moni älykäs on läpi elämänsä pohtinut järjestelmiä, ihmisyyttä ja mahdollisia ratkaisuja tai seurauksia. Poliittiset ja valtaan liittyvät ilmiöt eivät ole kajahtaneet tajuntaan nyt ajankohtaisten tapahtumien herätteleminä, vaan moni on jo miettinyt teemat moneen kertaan aiemminkin. Ihan iltapuhteena. Todennäköisesti jo lapsuudessa. Ja koska ihmisyyden ja sen järjestelmien lainalaisuudet ovat tavallaan muuttumattomia, annetaan olla. Seurataan, kuinka tapahtumat jälleen etenevät niin, ettei muutos vielä tälläkään vuosituhannella mahdollistunut. Ja onko niin tarkoitettukaan? Mitä seurauksia vaihtoehdoilla olisi?

Ongelma on valta. Sitä voi haluta vain, jos ei ymmärrä sen rajattoman korruptoivaa vaikutusta. Emme voi mitään seikalle, ettei kukaan osaa käyttää valtaa sen omasta olemuksesta johtuen. Silti se koetaan välttämättömänä järjestyksen luomiseksi. Se on kuin luonnonvoima, jota ihminen ei voi hallita. Kuin tuli, hyvä renki ja huono isäntä. Ihmiset eivät kuitenkaan koskaan osaa hallita sitä, vaikka niin olettavat. Se on itsensä toteuttava kehä. Vallan pitäisi jakaantua laajasti. Vallan ominaisuutena kuitenkin on, kun se jaetaan, se heikkenee tai katoaa. Se pitää omistaa, jotta sitä voi käyttää. Ja kun omistat sen, haluat sitä lisää, jottet menetä sitä. Se ja sen itsensä ylläpito siirtyy ohjaksiin, isännäksi.

Jonkinlainen lainalaisuus on, että ne joilla on vähiten valtaa itseensä, mieleensä ja oman arkensa mielekkääksi tekemiseen mm itseään monipuolisesti sivistämällä, vaativat ympäristöä muuttumaan keskimääräistä enemmän, siis syyttävät mystisiä rakenteita kun voisivat sanotaan naisena jättää lapset tekemättä ja miehen ottamatta, jos se merkitsee heille vain sorron yötä. Ja olisivat sen vapaan valinnan jälkeen nurisematta, kun saivat mitä halusivat. Tekevät sitten siunatulla omalla ajallaan justiinsa mitä lystäävät.

Mutta eihän tätä nykyisessä syyttelyilmastossa voi ääneen sanoa ilman että kivitetään välittömästi. Koska rakenteet! 

Mitään vastuuta ei ihmisellä saisi olla. Pahuus on aina tuolla ulkona. Rakenteissa!

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten kahdessa vuodessa ihminen manipuloidaan kamalaan lintukotomaisuuden tuhoamiseen tuomalla vaarallista uskontoa tänne, ihan vain ohjailemalla ihmisiä TV-mainoksilla ja poliitikkojen puheilla.

Kaikki tämä kahdessa vuodessa.

En pysty katsomaan telkkarista kansankuraa, eli näitä sinkut saarille ynnä muita sellaisia ohjelmia.

Juuri tämä aivopesu erottaa fiksun ja ns. tavallisen.

T: fiksu

Tämä on totta.

Ihmiset saa vaikka pilaamaan oman valtion ja vielä innokkaasti haluamaan sitä jos on tarpeeksi tyhmä vastaanottaakseen aivopesun, vaikka niistä penteleen telkkari mainoksista.

Anteeksi, että minäkin puutun tähän älykköjen keskusteluun ihan vaan kansakoulupohjalta. Olen aina luullut, ettei täällä ole yhtään älykköä mukana, mutta erehdyin, onhan teitä jo yli 2300!

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kysymys oli kuinka oikeasti älykkäät ihmiset havainnoi maailmaa.

Oma lyhyt vastaus: uteliaana, tiedonhaluisena, ihmeissään, välillä huvittuneena, välillä kauhuissaan.

Nykyään älykkyyttä on lokeroitu eri laatikoihin (matemaattis-looginen, spatiaalinen, kielellinen, sosiaalinen, jopa "tunneäly"). Tärkeintä minusta on mielen notkeus ja nähdä yhteyksiä jotka eivät heti ole kaikille selviä, kyky ajatella laatikon ulkopuolella, ei kangistua kaavoihin... Ja kyky erottaa ajattelu tunnereaktioista. (Nykyäänhän tunnutaan politiikassakin menevän enemmän tunne kuin järki edellä, laidasta laitaan.)

Missään Mensan testeissä en ole käynyt, mutta pidän itseäni keskimääräistä älykkäämpänä - en välttämättä viisaampana - koska olen jo lapsesta asti huomannut "hoksaavani" asiat nopeammin kuin muut ja ihmetelleeni, mikseivät muut näe minulle ilmiselviä asioita. Ja sitten jättäneet kysymättä jatkokysymyksiä ja jatkokysymystenjatkokysymyksiä, jotka minulle heti tuli mieleen.

Nuorempana, keskiluokkaisen "kulttuurikodin" kasvattina, arvostin liikaakin yliopistokoulutusta ja akateemisuutta, mutta sittemmin aloin ymmärtää, että älykkäitä ihmisiä löytyy myös opisto- (AMK) tai "vain" amiskoulutettujen ihmisten joukosta. Kykyä hahmottaa kokonaiskuva, ratkaista ongelmia työelämässä, yksityiselämässä sitten monipuolisesti kiinnostunut eri asioista, eri tavoin luova - on se sitten nikkarointia, käsitöitä, omien tatuointien suunnittelua, vaikka puutarhansuunnittelua. Mitä tahansa, missä ei kopioida lehtien tai sosiaalisen median tai (oppi)kirjojen malleja vaan tehdään omalla tavalla, kunhan ihan perusjutut ovat hallussa. Sovelletaan omaa osaamista uuden, erilaisen luomiseen.

Myös tietoisuus siitä, mikä on vallitseva käytäntö ja ajatusmalli, ja vähän sitä vastaan potkiminen. Vaikka nykyään uuspuritaanisena woke-aikana yritetäänkin "cancelloida" ihmisiä jotka eivät "oikeinajattele". Onhan näitä ollut ennenkin, vaikka noitavainot 1600-luvun jälkipuolella.

Lopuksi: eivät älykkäät ihmiset välttämättä ole parempia ihmisiä kuin muutkaan. Tähän pitää tuoda eettinen ja moraalinen (EI moralistinen) ulottuvuus. Noin niin kuin kärjistettynä voisi ottaa esimerkiksi Joseph Mengelen, joka varmaankin oli keskimääräistä älykkäämpi ja koulutetumpi, mutta hänen ihmiskokeensa ovat omaa aikaansa aikaisemman ja myöhemmän ajan eettisen- ja moraalikäsityksen mukaan vastenmielisiä ja tuomittavia. Että ei se (itse koettu) älykkyys oikeutta ihan mitä tahansa.

Miten oikeasti älykkäät ihmiset havainnoivat maailmaa? Lapsena ihmeissään, aikuisena edelleen ihmeissään, mutta ymmärtäen, että suurin osa ihmiskunnasta on vähemmän älykkäitä ja heitä pitää ymmärtää ja sopeutua elämään siinä maailmassa.

Hyvin sanottu. En tiedä, näenkö itse maailman jotenkin ratkaisevasti eri tavalla. En ole huippuälykäs, mutta testit viittaavat siihen, että standardiskaalalla ÄO on 135-140.

Oma arvaukseni on, että älykkään ja "taviksen" tavassa havainnoida maailmaa ei varsinaisesti ole eroa, mutta älykäs prosessoi havaitsemansa paljon nopeammin ja on todennäköisesti myös kerännyt enemmän tietoa kuin tavis ja huomaa siksi sellaisia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavis ei huomaa. Luultavasti hahmotan asioiden keskinäiset riippuvuudet laajemmin ja monipuolisemmin kuin tavikset. Mutta todella paljon riippuu myös sattumasta ja siitä, onko huomioni ympäröivässä maailmassa vai jossain muualla. Kun sen hetken toiminnan kannalta välttämätön prosessointi on tehty, tavikselle ei välttämättä jää kovin paljon ylimääräistä aivokapasiteettia miettiä asioita pidemmälle. Älykkäälle jää paljon enemmän aikaa miettiä asiaa monipuolisemmin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Mielessä kulkee jatkuva kommenttiraita, jota on vaikea sammuttaa edes yöksi. Aiheet vaihtelevat, mutta laajasti yhteiskuntaa, ihmistä, biologiaa, avaruutta, mieltä ja ajattelua, logosentrismiä, Foucaultin vaikutusta uusliberalismiin, uskonnondidaktiikkaa, predikaattilogiikkaa, pornografian suggestiivisuutta, historiankirjoituksen luonnetta, vastaentropiaa, jumaluskoa, ihan mitä vaan. Aina nopeammin ja usein myös laajemmin kuin ympärillä olevat ihmiset. Olen dosenttitason tutkija ja omasta tutkimusaiheestani pystyn keskustelemaan ehkä kymmenen ihmisen kanssa maailmassa. Nauran joukossa aina puoli sekuntia ennen muita ja olen yleiseltä dispositioltani huvittunut tai pohjattoman surullinen, tai molempia samanaikaisesti. Välillä kaikki on ihan liikaa, mutta usein tunnen oloni tyhjäksi.

Minä katson youtubesta Setämiehiä ja poliisivideoita ja silloin tällöin runkkaan vanhaan sukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielessä kulkee jatkuva kommenttiraita, jota on vaikea sammuttaa edes yöksi. Aiheet vaihtelevat, mutta laajasti yhteiskuntaa, ihmistä, biologiaa, avaruutta, mieltä ja ajattelua, logosentrismiä, Foucaultin vaikutusta uusliberalismiin, uskonnondidaktiikkaa, predikaattilogiikkaa, pornografian suggestiivisuutta, historiankirjoituksen luonnetta, vastaentropiaa, jumaluskoa, ihan mitä vaan. Aina nopeammin ja usein myös laajemmin kuin ympärillä olevat ihmiset. Olen dosenttitason tutkija ja omasta tutkimusaiheestani pystyn keskustelemaan ehkä kymmenen ihmisen kanssa maailmassa. Nauran joukossa aina puoli sekuntia ennen muita ja olen yleiseltä dispositioltani huvittunut tai pohjattoman surullinen, tai molempia samanaikaisesti. Välillä kaikki on ihan liikaa, mutta usein tunnen oloni tyhjäksi.

Minä katson youtubesta Setämiehiä ja poliisivideoita ja silloin tällöin runkkaan vanhaan sukkaan.

Ihanan älykäs mies. :-D

Kaikkien aistien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kysymys oli kuinka oikeasti älykkäät ihmiset havainnoi maailmaa.

Oma lyhyt vastaus: uteliaana, tiedonhaluisena, ihmeissään, välillä huvittuneena, välillä kauhuissaan.

Nykyään älykkyyttä on lokeroitu eri laatikoihin (matemaattis-looginen, spatiaalinen, kielellinen, sosiaalinen, jopa "tunneäly"). Tärkeintä minusta on mielen notkeus ja nähdä yhteyksiä jotka eivät heti ole kaikille selviä, kyky ajatella laatikon ulkopuolella, ei kangistua kaavoihin... Ja kyky erottaa ajattelu tunnereaktioista. (Nykyäänhän tunnutaan politiikassakin menevän enemmän tunne kuin järki edellä, laidasta laitaan.)

Missään Mensan testeissä en ole käynyt, mutta pidän itseäni keskimääräistä älykkäämpänä - en välttämättä viisaampana - koska olen jo lapsesta asti huomannut "hoksaavani" asiat nopeammin kuin muut ja ihmetelleeni, mikseivät muut näe minulle ilmiselviä asioita. Ja sitten jättäneet kysymättä jatkokysymyksiä ja jatkokysymystenjatkokysymyksiä, jotka minulle heti tuli mieleen.

Nuorempana, keskiluokkaisen "kulttuurikodin" kasvattina, arvostin liikaakin yliopistokoulutusta ja akateemisuutta, mutta sittemmin aloin ymmärtää, että älykkäitä ihmisiä löytyy myös opisto- (AMK) tai "vain" amiskoulutettujen ihmisten joukosta. Kykyä hahmottaa kokonaiskuva, ratkaista ongelmia työelämässä, yksityiselämässä sitten monipuolisesti kiinnostunut eri asioista, eri tavoin luova - on se sitten nikkarointia, käsitöitä, omien tatuointien suunnittelua, vaikka puutarhansuunnittelua. Mitä tahansa, missä ei kopioida lehtien tai sosiaalisen median tai (oppi)kirjojen malleja vaan tehdään omalla tavalla, kunhan ihan perusjutut ovat hallussa. Sovelletaan omaa osaamista uuden, erilaisen luomiseen.

Myös tietoisuus siitä, mikä on vallitseva käytäntö ja ajatusmalli, ja vähän sitä vastaan potkiminen. Vaikka nykyään uuspuritaanisena woke-aikana yritetäänkin "cancelloida" ihmisiä jotka eivät "oikeinajattele". Onhan näitä ollut ennenkin, vaikka noitavainot 1600-luvun jälkipuolella.

Lopuksi: eivät älykkäät ihmiset välttämättä ole parempia ihmisiä kuin muutkaan. Tähän pitää tuoda eettinen ja moraalinen (EI moralistinen) ulottuvuus. Noin niin kuin kärjistettynä voisi ottaa esimerkiksi Joseph Mengelen, joka varmaankin oli keskimääräistä älykkäämpi ja koulutetumpi, mutta hänen ihmiskokeensa ovat omaa aikaansa aikaisemman ja myöhemmän ajan eettisen- ja moraalikäsityksen mukaan vastenmielisiä ja tuomittavia. Että ei se (itse koettu) älykkyys oikeutta ihan mitä tahansa.

Miten oikeasti älykkäät ihmiset havainnoivat maailmaa? Lapsena ihmeissään, aikuisena edelleen ihmeissään, mutta ymmärtäen, että suurin osa ihmiskunnasta on vähemmän älykkäitä ja heitä pitää ymmärtää ja sopeutua elämään siinä maailmassa.

Olisi voinut mennä läpikin, mutta mutta. Ei älykäs ihminen käytä sanoja woke tai  canceloida. Myöskään älykäs ihminen ei pidä rasismiin puuttumista puritanismina, vaan ihan hyvänä ja kannattavana toimintana.

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää siitä mihin viisas ei joudu sanottiin kun myöhästyin lentokoneesta parikymppisenä mutta olin työpaikalla ennen muita siltikin näyttääkseni että kyllä minä pärjään.

Tuo lausahdus, mihin viittaat, tuo älykäs selviää jne. on peräsin Raamatusta. Ne, jotka tuntee Raamatun on viisaita. Kirjanoppineet on mahdollisesti älykkäitä, muttei välttis viisaita. Viisaus on parempaa kuin älykkyys.

Älykkäät ihmiset havainnoi VAIN järkiperäisesti, viisaat ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..

Tämä! En ehkä ole erityisen älykäs, mutta kauhulla seuraan miten sosialismi valtaa yhteiskuntaa hurrikaanin lailla - ja tämä on loppujen lopuksi liberalismin syytä. Valtavat globaalit monsterit

jotka "vapaa" kilpailu on luonut, hallitsevat maailmaa, johtaen lopulta siihen, että mikään sinun ei oikeasti ole sinun - käyttäytymistäsi, liikkumistasi, kaikkia mielenkiinnon kohteitasi, ystävyys- ja perhesuhteitasi - ihan kaikkea seurataan ja hyödynnetään, eikä todellakaan sinun hyväksesi.

Tämä lisättynä arvoyhteiskuntaan, jossa mm.

omistamista halveksutaan ja yhteisomistusta ihannoidaan, johtaa todellakin kommunismin uuteen, uljaaseen nousuun, kuten sanoitkin. Ja kansa hurraa, moraalisessa ylemmyyskiimassaan. En olisi ikinä uskonut, että tämä on mahdollista!

Tämä on mahdollista, koska tyhmiä ihmisiä on riittävän suuri osuus ihmiskunnasta. Ei se minua yllätä, kun vaalituloksiakin katsoo: vappusatasella voitettiin vaalit yhdellä paikalla ja mikä on tulos? Maa konkurssin partaalla neljässä vuodessa. Kerta toisena jälkeen ihmiskunnan historiassa valtaan pääsee täysin sopimattomia tyyppejä, jotka saavat tarpeeksi seuraajia, joiden korvien välissä kaikki ei ole ihan paikallaan.

Ne, jotka pitävät itseään liberaaleina ja älykkäinä, ovat tosiasiassa jotakin aivan muuta. Kun on tarpeeksi tyhmä, niin ei mitenkään ymmärrä, että ei ymmärrä. Jälki on sen mukaista. Esimerkiksi Greta Thunberg varmaan pitää itseään huippuälykkäänä, mutta on nyt ilmoittanut että tavoittelee kapitalismin kaatamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kysymys oli kuinka oikeasti älykkäät ihmiset havainnoi maailmaa.

Oma lyhyt vastaus: uteliaana, tiedonhaluisena, ihmeissään, välillä huvittuneena, välillä kauhuissaan.

Nykyään älykkyyttä on lokeroitu eri laatikoihin (matemaattis-looginen, spatiaalinen, kielellinen, sosiaalinen, jopa "tunneäly"). Tärkeintä minusta on mielen notkeus ja nähdä yhteyksiä jotka eivät heti ole kaikille selviä, kyky ajatella laatikon ulkopuolella, ei kangistua kaavoihin... Ja kyky erottaa ajattelu tunnereaktioista. (Nykyäänhän tunnutaan politiikassakin menevän enemmän tunne kuin järki edellä, laidasta laitaan.)

Missään Mensan testeissä en ole käynyt, mutta pidän itseäni keskimääräistä älykkäämpänä - en välttämättä viisaampana - koska olen jo lapsesta asti huomannut "hoksaavani" asiat nopeammin kuin muut ja ihmetelleeni, mikseivät muut näe minulle ilmiselviä asioita. Ja sitten jättäneet kysymättä jatkokysymyksiä ja jatkokysymystenjatkokysymyksiä, jotka minulle heti tuli mieleen.

Nuorempana, keskiluokkaisen "kulttuurikodin" kasvattina, arvostin liikaakin yliopistokoulutusta ja akateemisuutta, mutta sittemmin aloin ymmärtää, että älykkäitä ihmisiä löytyy myös opisto- (AMK) tai "vain" amiskoulutettujen ihmisten joukosta. Kykyä hahmottaa kokonaiskuva, ratkaista ongelmia työelämässä, yksityiselämässä sitten monipuolisesti kiinnostunut eri asioista, eri tavoin luova - on se sitten nikkarointia, käsitöitä, omien tatuointien suunnittelua, vaikka puutarhansuunnittelua. Mitä tahansa, missä ei kopioida lehtien tai sosiaalisen median tai (oppi)kirjojen malleja vaan tehdään omalla tavalla, kunhan ihan perusjutut ovat hallussa. Sovelletaan omaa osaamista uuden, erilaisen luomiseen.

Myös tietoisuus siitä, mikä on vallitseva käytäntö ja ajatusmalli, ja vähän sitä vastaan potkiminen. Vaikka nykyään uuspuritaanisena woke-aikana yritetäänkin "cancelloida" ihmisiä jotka eivät "oikeinajattele". Onhan näitä ollut ennenkin, vaikka noitavainot 1600-luvun jälkipuolella.

Lopuksi: eivät älykkäät ihmiset välttämättä ole parempia ihmisiä kuin muutkaan. Tähän pitää tuoda eettinen ja moraalinen (EI moralistinen) ulottuvuus. Noin niin kuin kärjistettynä voisi ottaa esimerkiksi Joseph Mengelen, joka varmaankin oli keskimääräistä älykkäämpi ja koulutetumpi, mutta hänen ihmiskokeensa ovat omaa aikaansa aikaisemman ja myöhemmän ajan eettisen- ja moraalikäsityksen mukaan vastenmielisiä ja tuomittavia. Että ei se (itse koettu) älykkyys oikeutta ihan mitä tahansa.

Miten oikeasti älykkäät ihmiset havainnoivat maailmaa? Lapsena ihmeissään, aikuisena edelleen ihmeissään, mutta ymmärtäen, että suurin osa ihmiskunnasta on vähemmän älykkäitä ja heitä pitää ymmärtää ja sopeutua elämään siinä maailmassa.

Hyvin sanottu. En tiedä, näenkö itse maailman jotenkin ratkaisevasti eri tavalla. En ole huippuälykäs, mutta testit viittaavat siihen, että standardiskaalalla ÄO on 135-140.

Oma arvaukseni on, että älykkään ja "taviksen" tavassa havainnoida maailmaa ei varsinaisesti ole eroa, mutta älykäs prosessoi havaitsemansa paljon nopeammin ja on todennäköisesti myös kerännyt enemmän tietoa kuin tavis ja huomaa siksi sellaisia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavis ei huomaa. Luultavasti hahmotan asioiden keskinäiset riippuvuudet laajemmin ja monipuolisemmin kuin tavikset. Mutta todella paljon riippuu myös sattumasta ja siitä, onko huomioni ympäröivässä maailmassa vai jossain muualla. Kun sen hetken toiminnan kannalta välttämätön prosessointi on tehty, tavikselle ei välttämättä jää kovin paljon ylimääräistä aivokapasiteettia miettiä asioita pidemmälle. Älykkäälle jää paljon enemmän aikaa miettiä asiaa monipuolisemmin. 

 

Lisäksi älykäs nimenomaan haluaa miettiä asioita monipuolisemmin ja laajemmin, ymmärtää että kaikki tieto ja viisaus ei ehkä olekaan käsillä. Myös ennakoiden. Ilman ennakkoluuloja kuitenkin. Hakien objektiivista tietoa ja perustaen ajattelunsa tiedolle, ei uskomuksille eikä ismeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..

Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.

Tämä. Ihmiset ymmärtävät kommunismin väärin. Jos et ole lukenut Pääomaa, ei ehkä kannata haukkua kommunismin ideologiaa. Ihmiset rinnastavat kommunismin St*linin luomaan yhteiskuntaan.

Eräässä radio-ohjelmassa tutkija sanoi, että jos Marx tulisi Suomeen, hän kuvittelisi, että täällähän on toteutettu hyvin hänen ajatteluaan.

Kommunismin ideaa voi tutkia Kiinan hallinnosta. Sieltä se pääpiirteissään selviää.

Ulkoinen maailma on heijastumaa sisäisestä ja mikään ei ole sattumaa. Kollektiivin yhteinen mielentila on todellisuus jossa elämme ajan illuusiossa.

Kannattaa seurata tuota puolustusministeriön vessankäytön ohjeistuksesta virinnyttä keskustelua ja se kansallisen nerouden selviää heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kysymys oli kuinka oikeasti älykkäät ihmiset havainnoi maailmaa.

Oma lyhyt vastaus: uteliaana, tiedonhaluisena, ihmeissään, välillä huvittuneena, välillä kauhuissaan.

Nykyään älykkyyttä on lokeroitu eri laatikoihin (matemaattis-looginen, spatiaalinen, kielellinen, sosiaalinen, jopa "tunneäly"). Tärkeintä minusta on mielen notkeus ja nähdä yhteyksiä jotka eivät heti ole kaikille selviä, kyky ajatella laatikon ulkopuolella, ei kangistua kaavoihin... Ja kyky erottaa ajattelu tunnereaktioista. (Nykyäänhän tunnutaan politiikassakin menevän enemmän tunne kuin järki edellä, laidasta laitaan.)

Missään Mensan testeissä en ole käynyt, mutta pidän itseäni keskimääräistä älykkäämpänä - en välttämättä viisaampana - koska olen jo lapsesta asti huomannut "hoksaavani" asiat nopeammin kuin muut ja ihmetelleeni, mikseivät muut näe minulle ilmiselviä asioita. Ja sitten jättäneet kysymättä jatkokysymyksiä ja jatkokysymystenjatkokysymyksiä, jotka minulle heti tuli mieleen.

Nuorempana, keskiluokkaisen "kulttuurikodin" kasvattina, arvostin liikaakin yliopistokoulutusta ja akateemisuutta, mutta sittemmin aloin ymmärtää, että älykkäitä ihmisiä löytyy myös opisto- (AMK) tai "vain" amiskoulutettujen ihmisten joukosta. Kykyä hahmottaa kokonaiskuva, ratkaista ongelmia työelämässä, yksityiselämässä sitten monipuolisesti kiinnostunut eri asioista, eri tavoin luova - on se sitten nikkarointia, käsitöitä, omien tatuointien suunnittelua, vaikka puutarhansuunnittelua. Mitä tahansa, missä ei kopioida lehtien tai sosiaalisen median tai (oppi)kirjojen malleja vaan tehdään omalla tavalla, kunhan ihan perusjutut ovat hallussa. Sovelletaan omaa osaamista uuden, erilaisen luomiseen.

Myös tietoisuus siitä, mikä on vallitseva käytäntö ja ajatusmalli, ja vähän sitä vastaan potkiminen. Vaikka nykyään uuspuritaanisena woke-aikana yritetäänkin "cancelloida" ihmisiä jotka eivät "oikeinajattele". Onhan näitä ollut ennenkin, vaikka noitavainot 1600-luvun jälkipuolella.

Lopuksi: eivät älykkäät ihmiset välttämättä ole parempia ihmisiä kuin muutkaan. Tähän pitää tuoda eettinen ja moraalinen (EI moralistinen) ulottuvuus. Noin niin kuin kärjistettynä voisi ottaa esimerkiksi Joseph Mengelen, joka varmaankin oli keskimääräistä älykkäämpi ja koulutetumpi, mutta hänen ihmiskokeensa ovat omaa aikaansa aikaisemman ja myöhemmän ajan eettisen- ja moraalikäsityksen mukaan vastenmielisiä ja tuomittavia. Että ei se (itse koettu) älykkyys oikeutta ihan mitä tahansa.

Miten oikeasti älykkäät ihmiset havainnoivat maailmaa? Lapsena ihmeissään, aikuisena edelleen ihmeissään, mutta ymmärtäen, että suurin osa ihmiskunnasta on vähemmän älykkäitä ja heitä pitää ymmärtää ja sopeutua elämään siinä maailmassa.

Hyvin sanottu. En tiedä, näenkö itse maailman jotenkin ratkaisevasti eri tavalla. En ole huippuälykäs, mutta testit viittaavat siihen, että standardiskaalalla ÄO on 135-140.

Oma arvaukseni on, että älykkään ja "taviksen" tavassa havainnoida maailmaa ei varsinaisesti ole eroa, mutta älykäs prosessoi havaitsemansa paljon nopeammin ja on todennäköisesti myös kerännyt enemmän tietoa kuin tavis ja huomaa siksi sellaisia asioita ja asioiden yhteyksiä, joita tavis ei huomaa. Luultavasti hahmotan asioiden keskinäiset riippuvuudet laajemmin ja monipuolisemmin kuin tavikset. Mutta todella paljon riippuu myös sattumasta ja siitä, onko huomioni ympäröivässä maailmassa vai jossain muualla. Kun sen hetken toiminnan kannalta välttämätön prosessointi on tehty, tavikselle ei välttämättä jää kovin paljon ylimääräistä aivokapasiteettia miettiä asioita pidemmälle. Älykkäälle jää paljon enemmän aikaa miettiä asiaa monipuolisemmin. 

 

Lisäksi älykäs nimenomaan haluaa miettiä asioita monipuolisemmin ja laajemmin, ymmärtää että kaikki tieto ja viisaus ei ehkä olekaan käsillä. Myös ennakoiden. Ilman ennakkoluuloja kuitenkin. Hakien objektiivista tietoa ja perustaen ajattelunsa tiedolle, ei uskomuksille eikä ismeille.

Itse en ole hyippuälykäs mutta keskimääräistä älykkäämpi testien mukaan kuitenkin. Olen edellisen kanssa samaa mieltä tuosta ennakoimisesta mutta myös taaksepäin historian tutkiminen kiinnostaa miten ihmiset ovat toimineet ja miten konkretisoitui tietyt mallit. Tulevaisuus kiinnostaa todella paljon ja sen ennakointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää siitä mihin viisas ei joudu sanottiin kun myöhästyin lentokoneesta parikymppisenä mutta olin työpaikalla ennen muita siltikin näyttääkseni että kyllä minä pärjään.

Tuo lausahdus, mihin viittaat, tuo älykäs selviää jne. on peräsin Raamatusta. Ne, jotka tuntee Raamatun on viisaita. Kirjanoppineet on mahdollisesti älykkäitä, muttei välttis viisaita. Viisaus on parempaa kuin älykkyys.

Älykkäät ihmiset havainnoi VAIN järkiperäisesti, viisaat ei.

Viisaus kehittyy iän mukana lähes kaikille, myös älykkäille. Ja siihen ei tarvita raamattua, koska älykäs ei usko satukirjoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs selviää siitä mihin viisas ei joudu sanottiin kun myöhästyin lentokoneesta parikymppisenä mutta olin työpaikalla ennen muita siltikin näyttääkseni että kyllä minä pärjään.

Tuo lausahdus, mihin viittaat, tuo älykäs selviää jne. on peräsin Raamatusta. Ne, jotka tuntee Raamatun on viisaita. Kirjanoppineet on mahdollisesti älykkäitä, muttei välttis viisaita. Viisaus on parempaa kuin älykkyys.

Älykkäät ihmiset havainnoi VAIN järkiperäisesti, viisaat ei.

Viisaus kehittyy iän mukana lähes kaikille, myös älykkäille. Ja siihen ei tarvita raamattua, koska älykäs ei usko satukirjoihin.

No tuo onkin mielenkiintoista miten maailmankaikkeus syntyi. Ateistien mukaan ihan itsestään hokkus pokkus suuri alkuräjähdys ja pum maailmankaikkeus galakseineen ja aurinkokuntineen ym. oli siinä.

Mutta mistäs ne koko maailmankaikkeuden rakennusaineet ja ilman ketään rakentajaa tulivat?? Minusta äärimmäisen tyhmä ajatus että koko universumi olisi syntynyt ilman noita kahta. Ateismi on nykyisin vallalla oleva muotiajatus. Jos ihminen menee virran mukana ajatustensa kanssa häntä ei millään muotoa voi kutsua älykkääksi. Älykäs pohtii itse mikä voi olla totta ja mikä ei!!

Elämä on melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan jos koittaa pitää kaiken järjestyksessä.