Lue keskustelun säännöt.
Huh, onpa adoptioprosessi hullunhommaa
03.08.2020 |
Prosessi kestää vuosia, 1-2 vuoden valmennus, vanhemmille pakollinen lääkärintarkastus, tarkistetaan rikosrekisteriotteet (ok tän ymmärrän) ja asiakassuhteet sosiaalitoimeen tarkastetaan, aivan kaikki henkilökohtaiset asiat käydään läpi. Adoption voi estää esim. nuoruuden päihdeongelma tai masennuslääkitys tai liian matala tulotaso.
Hyvä tietysti että adoptiovanhemmat seulotaan hyvin mutta onhan toi vähän ironista siihen nähden että biologisia lapsia tehdään miten sattuu tai vahingossakin ja biovanhemmat yleensä kelpaa silti vanhemmiksi kaikkine epätäydellisyyksineen.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, mutta jos ei ole tarkka seula, niin pedot yms sairaat tarttuisivat mahdollisuuteen.
Sukulaiseni adoptoi. Hänen piti myös osoittaa heteropariskunta siltä varalta, että jos hänelle tapahtuisi jotain, lapsi menisi näille. Minä hänen yksin elävänä siskonaan en kelvannut lähtömaalle (ne maathan ovat järjestään vanhoillisia).
Kiinassa on noin. Mutta se on ihan turhaa, sillä lapsi ei mene sille varavanhemmalle oikeasti Suomessa, vaan normaalia tietä sosiaalihuollon kautta jollekin toiselle adoptioperheelle. Sitä kysytään vain Kiinan byrikratain takia.
Minä ja mieheni oltiin ne varavanhemmat. Meidän tiedot kysyttiin tarkoin. Kysyttiin myös onko lapsia. Laitoin, että on yksi 5-v tyttö. Soittivat pelasta perään ja kysyivät tytön nimen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptiovapaita lapsia on paljon vähemmän kuin halukkaita hakijoita.
Adoptiovanhemmat on ihan tavallisia ihmisiä ja adoptiolapset tavallisia lapsia. Eikä kaikki oireile yhtään sen ihmeemmin edes teini-iässä.
T kahden jo aikuisen adoptiolapsen äiti
Maailman lastenkodit täynnä lapsia ja monin paikoin kaduilla, jopa kaatopaikoilla elää hylättyjä lapsia - Suomi on luonut liian tiukat omat kansalliset kriteerit ja pitäisikin laittaa adoptiosysteemit uusiksi ulkomaan lähtömaiden kanssa.
Esim. jenkeissä on paljon mustia lapsia, joita kukaan ei adoptoi - silti monet jenkit hankkivat itsenäisesti lapsia ulkomailta, toki aborttivastaisuuden takia on melko paljon myös esim. valkoisia lapsia tarjolla kotimaassakin. En haluaisi Suomeen yhtä vapaata systeemiä kuin Jenkeissä, mutta helpottaa adoptiota pitäisi Suomessakin.
Suomessa nimenomaan jotkut adoptiolapset valittaneet, joilla menee huonosti - että keskiluokkaiset adoptiovanhemmat, joilla ei koskaan ole ollut mitään omia ongelmia - eivät oikein pysty ymmärtämään adoptiolapsia, jotka tulevat huonoista oloista ja joilla on esim. traumoja.
Kokevat, että ovat saaneet esim. nuorina apua lähinnä aikuisilta, joilla itselläänkin ollut joskus vaikeaa elämässä.
"Suomessa nimenomaan jotkut adoptiolapset valittaneet, joilla menee huonosti - että keskiluokkaiset adoptiovanhemmat, joilla ei koskaan ole ollut mitään omia ongelmia - eivät oikein pysty ymmärtämään adoptiolapsia, jotka tulevat huonoista oloista ja joilla on esim. traumoja."
Jo se, että käy lapsettomuuden surun läpi (adoption taustalla usein lapsettomuus) on aikamoinen trauma. Ja erikoinen luulo, että kaikki adoptiovanhemmat tulevat ongelmattomista ja esim varakkaista perheistä? Tunnen adoptiovanhempia, jotka ovat kotitaustoiltaan hyvin vaatimattomista perheistä lähtöisin. Toki adoptio on suuri haaste ja iso päätös, siksi siihen valmentautuminenkin on pitkä tie.
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Ja arvelet, että vanhempien matalammalla koulutustaustalla tuollaiset ongelmat on helpompi hoitaa?
Mun kaveri mieheineen odotti adoptiolasta yli 10 vuotta eivätkä saaneet sitä ollenkaan. Sitten tuli ikä vastaan.
Valtavat rahat menivät aivan hukkaan tuohon prosessiin.
He olisivat olleet hyviä vanhempia.
Pelastakaa Lapset ry:stä kyse. Kaverini ei ollut tyytyväinen niiden toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Kolmen juorun perusteella yleistät? Nice.
Tutkimuksen mukaan Kiinasta adoptoidut menestyvät koulussa PAREMMIN kuin ns biolapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Ja arvelet, että vanhempien matalammalla koulutustaustalla tuollaiset ongelmat on helpompi hoitaa?
Kyllä. Jos vanhemmilla on suurin piirtein sama älykkyys kuin lapsella tulevat paremmin toimeen sen kanssa.
Lisäksi jos vanhemmilla on adhd, tulevat paremmin toimeen, koska ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mieluummin ryhtyä sijaisvanhemmaksi, sillä tienaa hyvin. Ja voi saada ihan pikkuvauvankin hoidokiksi.
Voihan pikkuvauvan saada myös adoption kautta.
Käytännössä pikkuvauvoja tulee lähes pelkästään kotimaisen adoption kautta. Siinä on sellainen mahdollisuus, ettei lasta tule lainkaan koska kotimaassa annetaan lapsia hyvin vähän adoptioon.
Silti joku aina on onnekas ja saa pienen vauvan. Meillekin tuli 2 kk vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös (krooniset) somaattiset sairaudet voivat estää adoption.
Ihan kuin kaikki biovanhemmat ymmärtäisivät lapsiaan. 😂
Minun äitni ei ole ikinä tajunnut minua eikä mieheni äiti häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptiovapaita lapsia on paljon vähemmän kuin halukkaita hakijoita.
Adoptiovanhemmat on ihan tavallisia ihmisiä ja adoptiolapset tavallisia lapsia. Eikä kaikki oireile yhtään sen ihmeemmin edes teini-iässä.
T kahden jo aikuisen adoptiolapsen äiti
Maailman lastenkodit täynnä lapsia ja monin paikoin kaduilla, jopa kaatopaikoilla elää hylättyjä lapsia - Suomi on luonut liian tiukat omat kansalliset kriteerit ja pitäisikin laittaa adoptiosysteemit uusiksi ulkomaan lähtömaiden kanssa.
Esim. jenkeissä on paljon mustia lapsia, joita kukaan ei adoptoi - silti monet jenkit hankkivat itsenäisesti lapsia ulkomailta, toki aborttivastaisuuden takia on melko paljon myös esim. valkoisia lapsia tarjolla kotimaassakin. En haluaisi Suomeen yhtä vapaata systeemiä kuin Jenkeissä, mutta helpottaa adoptiota pitäisi Suomessakin.
Suomessa nimenomaan jotkut adoptiolapset valittaneet, joilla menee huonosti - että keskiluokkaiset adoptiovanhemmat, joilla ei koskaan ole ollut mitään omia ongelmia - eivät oikein pysty ymmärtämään adoptiolapsia, jotka tulevat huonoista oloista ja joilla on esim. traumoja.
Kokevat, että ovat saaneet esim. nuorina apua lähinnä aikuisilta, joilla itselläänkin ollut joskus vaikeaa elämässä.
Tässä on niin monta väärää käsitystä, etten tiedä mistä aloittaa. Adoptiovapaista lapsista on maailmassa pulaa. Ne kaikki kaatopaikkojen ja lastenkotien lapset kun eivät ole adoptiovapaita. Adoptiota säätelee kansainväliset sopimukset eikä adoptioon voi ryhtyä muiden kuin sellaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka voivat varmistaa ettei adoptioon liity lapsikauppaa.
Kyllä vain Suomessa on lian tiukat kriteerit luuotu - maailmalla paljon lapsia adoptoidaan myös yksityisesti, ilman lapsikauppaa eli esim. näitä lapsia koskien pitäisi tehdä uusia kansallisia säädöksiä ja sopimuksia.
Suomessahan kiellettiin sekin, kun jotkut suomalaiset muuttivat vähäksi aikaa ulkomaille ja sitten adoptoivat lapsen kyseisen maan lakien mukaisesti.
Perheen ulkosen homoadoption kielto käytönnössä lopetti adoptiot monesta maasta, esim. Venäjä - moni heteropari jää tämänkin takia lapsettomaksi eli muutaman homo- tai kirjainyhdistelmäparin tähden.
Maailmalla on ERITTÄIN PALJON lapsia, jotka joutuvat ihmiskaupan uhriksi ja jopa menehtyvät, koska heillä ei tosiasiassa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Ja arvelet, että vanhempien matalammalla koulutustaustalla tuollaiset ongelmat on helpompi hoitaa?
Kyllä. Jos vanhemmilla on suurin piirtein sama älykkyys kuin lapsella tulevat paremmin toimeen sen kanssa.
Lisäksi jos vanhemmilla on adhd, tulevat paremmin toimeen, koska ymmärtävät.
Lähde?
Ja miten nuo mainitsemasi esimerkit liittyvät älykkyyteen?
Ja adhd-vanhempi ja adhd-lapsi ei kyllä tod ole hyvä yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptiovapaita lapsia on paljon vähemmän kuin halukkaita hakijoita.
Adoptiovanhemmat on ihan tavallisia ihmisiä ja adoptiolapset tavallisia lapsia. Eikä kaikki oireile yhtään sen ihmeemmin edes teini-iässä.
T kahden jo aikuisen adoptiolapsen äiti
Maailman lastenkodit täynnä lapsia ja monin paikoin kaduilla, jopa kaatopaikoilla elää hylättyjä lapsia - Suomi on luonut liian tiukat omat kansalliset kriteerit ja pitäisikin laittaa adoptiosysteemit uusiksi ulkomaan lähtömaiden kanssa.
Esim. jenkeissä on paljon mustia lapsia, joita kukaan ei adoptoi - silti monet jenkit hankkivat itsenäisesti lapsia ulkomailta, toki aborttivastaisuuden takia on melko paljon myös esim. valkoisia lapsia tarjolla kotimaassakin. En haluaisi Suomeen yhtä vapaata systeemiä kuin Jenkeissä, mutta helpottaa adoptiota pitäisi Suomessakin.
Suomessa nimenomaan jotkut adoptiolapset valittaneet, joilla menee huonosti - että keskiluokkaiset adoptiovanhemmat, joilla ei koskaan ole ollut mitään omia ongelmia - eivät oikein pysty ymmärtämään adoptiolapsia, jotka tulevat huonoista oloista ja joilla on esim. traumoja.
Kokevat, että ovat saaneet esim. nuorina apua lähinnä aikuisilta, joilla itselläänkin ollut joskus vaikeaa elämässä.
Tässä on niin monta väärää käsitystä, etten tiedä mistä aloittaa. Adoptiovapaista lapsista on maailmassa pulaa. Ne kaikki kaatopaikkojen ja lastenkotien lapset kun eivät ole adoptiovapaita. Adoptiota säätelee kansainväliset sopimukset eikä adoptioon voi ryhtyä muiden kuin sellaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka voivat varmistaa ettei adoptioon liity lapsikauppaa.
Kyllä vain Suomessa on lian tiukat kriteerit luuotu - maailmalla paljon lapsia adoptoidaan myös yksityisesti, ilman lapsikauppaa eli esim. näitä lapsia koskien pitäisi tehdä uusia kansallisia säädöksiä ja sopimuksia.
Suomessahan kiellettiin sekin, kun jotkut suomalaiset muuttivat vähäksi aikaa ulkomaille ja sitten adoptoivat lapsen kyseisen maan lakien mukaisesti.
Perheen ulkosen homoadoption salliminen käytönnössä lopetti adoptiot monesta maasta, esim. Venäjä - moni heteropari jää tämänkin takia lapsettomaksi eli muutaman homo- tai kirjainyhdistelmäparin tähden.
Maailmalla on ERITTÄIN PALJON lapsia, jotka joutuvat ihmiskaupan uhriksi ja jopa menehtyvät, koska heillä ei tosiasiassa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.
Korjaus: siis perheen ulkoisen homoadoption SALLIMINEN
Itse ajattelen adoptiovanhempana, että jos minullakin olisi adhd, kuten lapsellamme, olisi arki melkoista hulabaloota. Voin toimia ns. järjen äänenä ja mallina, miten asioita voi harjoitella ennakoimaan ja olla apuna konkreettisestikin elämän hallinnan opettelussa (meillä jo iso adoptoitu). Eli homma toimii ehkä jopa paremmin, vaikkei itsellä olisikaan juuri samoja ongelmia.
Enemmän ymmärtämättömyyttä on tullut vastaan mm. opettajien taholta (joilla ei itsellään eikä yleensä lapsillakaan ole neurologisia ongelmia, koska ovat vahvasti perinnöllisiä juttuja). Vahva kanta monella on, että adhd ja oppimisvaikeudet ovat vain kasvatuksesta johtuvaa. Tällainen syyllistäminen on ollut adoptiovanhemmuudessa raskainta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Kolmen juorun perusteella yleistät? Nice.
Tiedän vain 3 adoptiotapausta ja ne olivat nuo.
Ihmisillä on ruusunpunaiset lasit käytössä näissä adoptiohommissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on niin, että hyvötuloiset akateemiset adoptiovanhemmat saavat aivan eritasoisen lapsen kuin itse ovat ja siitä seuraa ongelmia ja pettymyksiä.
Esim mun tuttu pariskunta on lakimiesrouva ja tohtorismies. He saivat levottoman pojan, jolla lopulta todettiin adhd ja jokin muu ongelma vielä päälle. Eivät ymmärrä lastaan kovin hyvin.
Toinen tapaus, joka on jo täysi-ikäinen: pari oli hyvin toimeentuleva ja heillä oli jo 1 lapsi. Adoptoivat toisen lapsen. Eivät tulleet tämän kanssa toimeen. Hermot menivät. Äitinsä mm roilotti lasta porraskäytävässä pää alaspäin ja sanoi, että hän pudottaa lapsen, jollei ole hillitymmin. Järkyttävää.
Kolmas tapaus. tohtori ja opettaja. 1 lapsi ennestään. Adoptiplapsella adhd. Lääkitsi sitä huumeilla. Varasti talosta kaiken arvokkaan ja myi saadakseen huumeita. Tuli aivovaurio lapselle ja ero adoptiovanhemmille. Nyt adoptioäiti omaishoitaja adoptiolastaan.
Kolmen juorun perusteella yleistät? Nice.
Tiedän vain 3 adoptiotapausta ja ne olivat nuo.
Ihmisillä on ruusunpunaiset lasit käytössä näissä adoptiohommissa.
Niin. Vedät jättimäisiä yleistyksiä kolmen lapsen perusteella.
Sulla on pahansuovat silmälasit päässä näissä adoptiohommissa.
Kaikki henkilökohtainen otetaan selville.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen adoptiovanhempana, että jos minullakin olisi adhd, kuten lapsellamme, olisi arki melkoista hulabaloota. Voin toimia ns. järjen äänenä ja mallina, miten asioita voi harjoitella ennakoimaan ja olla apuna konkreettisestikin elämän hallinnan opettelussa (meillä jo iso adoptoitu). Eli homma toimii ehkä jopa paremmin, vaikkei itsellä olisikaan juuri samoja ongelmia.
Enemmän ymmärtämättömyyttä on tullut vastaan mm. opettajien taholta (joilla ei itsellään eikä yleensä lapsillakaan ole neurologisia ongelmia, koska ovat vahvasti perinnöllisiä juttuja). Vahva kanta monella on, että adhd ja oppimisvaikeudet ovat vain kasvatuksesta johtuvaa. Tällainen syyllistäminen on ollut adoptiovanhemmuudessa raskainta.
Tarkoitan asennetta.
Adhd-vanhempi ehkä suvaitsee sitä adhd-lasta paremmin. Kun taas hyvän keskittymiskyvyn omaavat vanhemmat eivät ehkä voi sietää lapsessaan tuota ominaisuutta. Aika hankalaa, jos vanhemmat ovat sisäänpäinkääntyneitä introverttejä tietotekniikkainsinöörejä ja lapsi on energinen adhd.
Lähteinä mutu ja pahansuopuus...