Meneekö sinulla lapsuudenkodissasi hermot vanhempiisi ja/ tai talon tapoihin?

Olenko ainoa?

Ap

Et ole! Ja vielä samat ärsytyksen aiheetkin täällä. Lisäksi ärsyynnyn heidän ruokavaliosta. Varmaan siksi, kun se epäterveellinen ruoka saa huolestumaan heidän terveydestä.

Mutta en voi ymmärtää miten siellä asuessa ei ole järki lähtenyt heidän kanssaan ja ovatko todella olleet jo silloin tuollaisia! Ihania ovat, mutta aina siellä menee hermot ainakin kerran. :)

Suurimmaksi osaksi ei ärsytä. Välillä kuitenkin ns. menee kuppi nurin. Ei niinkään "talon tapoihin", vaan vanhempien suhtautumiseen. Yrittävät kohdella välillä kun murrosikäistä ja kommentoivat/puuttuvat yksityisasioihini. 

Meneekö ap:lla hermot kavereihinsa tai kehen tahansa, jonka luona loisii viikkokaupalla? Minulle ei tule mieleenkään mennä vanhempieni kotiin ja sitten marista, että ei kelpaa.

Kaikki edellämainitut syyt täällä ärsyttää. Ainainen henkisesti ja fyysisesti laiska ilmapiiri lapsuudenkodissa sekä pinttynyt nuukuus ja alempiarvoisuuden tunne on aina läsnä, kun sinne menee.

Kyllä menee. Ovat arjessa hyvin suoriutuvia alkoholisteja. En kestä sitä kännäämistä mutta pakko on kerran vuodessa sukuloida.

ei mene.

Yrittäkää ajatella niin päin, että ihanaa, kun ovat edelleen elossa. Teillä on vielä vanhemmat. Minä yritän aina noin ajatella, kun nurjia asioita tulee mieleeni. Vanhempani ovat koulutettuja ja sivistyineitä, mutta eivät suostu ostamaan astianpesukonetta. Nyt ovat alkaneet käyttää kertakäyttöastioita, mutta eivät raskikaan heittää heti pois, vaan huuhtelevat niitä moneen kertaan ja sitten kertyy pinoja huuhdeltuja kertakäyttöastioita. Yritän olla liikaa hermostumatta tuosta, kun ovat niin vanhojakin jo. Välillä hermostun. Heille tehtiin juuri putkiremontti, jonka yhteydessä olisi kätevästi asentanut sen astianpesukoneenkin, mutta ei sitten millään.

Minulla ei mene hermo mihinkään muuhun kuin äidin ja isän riitelyyn. Minulle he ovat mukavia ja odottavat aina kovasti tuloani. Harmittaa vain katsella sitä heidän kyräilyä. Tuntuu pahalta molempien puolesta. :(

Joo, kyllä menee äitiin, tosin ei niin pahasti, kuin joskus teininä :D Isään ei mene koskaan hermot, koska on niin avoin, rento ja realistinen. Äiti on AINA ollut sellainen ylihysteerinen hössöttäjä, joka keksii napinaa milloin mistäkin... Milloin vauvallamme on muka liian kuuma, milloin liian kylmä, milloin nälkä, milloin liian täynnä, milloin ei saa vauvaa pitää niin ja noin ja näin... Sellaista ihan turhaa, että isälläkin välillä menee pinna ja KYLLÄ osaan lapsestani huolehtia :) Äidilläni on varmaan joku ns. esiintymisvimma, "kun on 3 lasta kasvattanut"... Aika varmasti hänenkin äitinsä piti samanlaista ylihuolehtivaista vouhottamista...

Jep. Rakkaita ovat, mutta hermot mennee....... Äitini mm. kokee olevansa huono mummo ja myös sanoo sen suoraan. Hän on jo melko vanha eikä jaksa oikein enää touhuta niinkuin ennen, eikä ikinä olekaan osannut oikein olla lasten kanssa. Itse koitan hänelle sanoa, että tärkeintä on että on oma itsensä, eikä tarvitse yrittää olla muuta. Että hän on ihan trapeeksi hyvä mummo. Ja että on hienoa että yleensäkin on mummo vielä elossa.

Ärsyttää äitini säästäväisyys, ruokaa ei saisi jättää tähteeksi eikä roskiin yhtään. Lasten kanssa se on lähes mahdotonta... Hän puuttuu lasten kasvatukseen, toruu lapsia niin että he pelkäävät mummoa. Olen yrittänyt sanoa että anna minun hoitaa kasvatus ja anna lasten pitää sinua mummona. Toki saa kieltää, mutta jos itsekin olen tilanteessa niin minun pitäisi olla se joka asian hoitaa.

Tjaa, onhan sitä kaikkea muutakin, mutten jaksa nyt alkaa kaikkea tilittämään....

Juu menee, noin minuutissa ja käyn vanhempieni luona 1-3krt/vuodessa. Ärsytyksen aiheet:

ruokavalio: Lihoavat ja lihoavat ja lihoavat ja syövät pullaa/jäätelöä/suklaata/keksiä/makkaraa jne koko ajan. Pula-ajan nälkä ei lähde syömällä pois.

Elintavat: eivät liiku eivätkä harrasta mitään liikuntaa, ei edes kävelyä

Älytön nuukailu: kaikki rakennetaan jostain kierrätystavarasta ja nurkat on täynnä romua. Talossa selvä kosteusvaurio, eivät korjaa.

Ja raha ei ole ongelma, sitä olisi jos käyttäisivät

Onneksi me emme lapsuudenkodissani käydessämme puhu mistään. Olisi kamalaa, jos tulisi riitaa siitä, että vanhemmilla on mielipide! Toki sitä näin kolmekymppisenä pitää vastustaa ja inttää, että väärässä olette, ihan kaikessa.

En taannu murrosikäiseksi lapsuudenkodissani! Miksi te muut niin teette?

Menee hermot, paljolti samoista syistä kuin ap:lla. Ovat rakkaita ja yrittävät parhaansa, joten pinnistelen, etten taantuisi murrosikäiseksi taas tälläkin lomalla.

Ärsyttää niitä vanhempiakin! Lastenlasten perään pitää katsoa, koska vanhemmat on nyt lomalla. Riiviöt huutaa, kirkuu, tekee kaikkea kiellettyä eikä tottele, koska kotona ei tarvitse totella. Eivät pelästy edes piiskaa.Mikään ruoka ei kelpaa, televisio on vääränlainen, nettiyhteyttä ei ole ja kaikki on kamalaa. Hampaita pitää pestä joka välissä, mutta 3v:lla on vaippa, koska "ei se ole vielä valmis".

Kyllä ärsyttää! En tajua, miten kestin siellä nuoruuteni. Ei ihmekään, että oli vaikeeta. Äitini siisteysintoilu on niin... huh! Ja se rasvan määrän, missä kaikki ruuat tehdään... Olenkin varautunut ruokkimaan perheeni ihan itse, kun käyn siellä. Ja kaikki ihmeelliset säännöt ja lapsille tärkeiden juttujen vähättely jne...

Mulla menee ihan hyvin sekä himassa, että anopin luona. Omien vanhempieni luona kinaa tulee aina jos erehdyn puhumaan politiikasta. Onneksi olen jo oppinut aika hyvin välttelemään aihetta.

Tottakai ne ärsyttää välissä. Mutta ärsyttää lähes kuka tahansa, jonka kanssa viettää tiivisti aikaa. Omissa vanhemmissa ärsyttää se, että ne on liian tuttuja ;) 

Minusta on ihana, että vanhempani ovat elossa. Minusta on ihana käydä heidän luonaan, jopa ilman lapsia. Minusta he ovat parasta ja ärsyttävintä mitä minulla on - lasten jälkeen.  

Ja kyllä, asuvat kauempana, ei mitään päiväreissuja tehdä sinne. En viitsi ajaa viidensadan koukkauksia päivämukiin.

Ei mene. Tulemme äitini kanssa hyvin juttuun (asuu yksin), keskustelemme paljon kaikenlaisista asioista ja meillä on aika samanlainen tapa katsoa maailmaa. Äitini on suvaitsevainen ja osaa ajatella omilla aivoillaan. Ihanan vieraanvarainen. Osaa lohduttaa tarvittaessa ja kertoo myös omia huoliaan. Koulutettu ja hyvin toimeentuleva, käymme usein kahdestaan reissussa.

...Mutta rehellisesti sanottuna en kotikotona jaksaisi olla viikkoa pitempään. :-)

Mielenkiinnnosta kyselen, että minkä ikäistä väkeä olette te, joilla hermo omiin vanhempiin menee?