Mies, ottaisitko ylipainoisen naisen puolisoksesi?
Siinäpä kysymys lyhykäisyydessään. Eli miten olisi? Jos perusasiat olisi muuten kunnossa: korkeakoulutus, ei alkoholia tai tupakkaa, jonkunlaista liikuntaa harrasteena, työpaikka, älykäs, sydämellinen jne.
Mua on alkanut ahdistaa, kun tuntuu, että mielenkiintoisten miesten kanssa juttelu tyssää kroppakuvaan. Treffeille en kehtaa enää edes mennä, kun tuntuu, että aina se treffikumppani pettyy siihen, että olen ylipainoinen. Onko mulla mitään toivoa vai tyydynkö vain elämään elämäni yksin?
Kommentit (236)
Jokaisella on tosi eri käsitys ylipainosta ja toisille sopii painavampi paino muutenkin. Kokonaisuus ratkaisee. Eli en pysty pelkän ylipainon perusteella vastaamaan. Muuten listaamasi asiat vaikuttavat hyvältä. Ei ole ihmistä pelkkään painoon katsominen.
Olen huomattavan ylipainoinen nainen ja pääsen treffeille yleenä vain tosi laihojen miesten kanssa. Onneksi kyseinen miestyyppi sattuu olemaan oma ihanteeni! Onko sulle ap väliä miehen lihavuudella/laihuudella?
Jokaine mies joutu punnitseaan tuota joskus. Nimittäin vaikka ottaisi hoikan puolison niin voi vanhempana muuttua ylipainoiseksi ja aina ei laiskuus ole syynä vaan voi olla geeneissä tai jokin sairaus. Samoin jokainen mieskin voi muuttua ylipainoiseksi.
Vähemmän ehkä häiritsisi jos nainen olis valmiiksi lievästi ylipainoinen , mutta kurvikas ja osaa pukeutua naisellisesti (kellohameet jne)
Vierailija kirjoitti:
Lihava korkeakoulutettu suomalaisnainen. Ei varsinaisesti mikään kilpailuetu parisuhdemarkkinoilla kakkoskierroksella oleville.
Aika moni nainen ei edes lähde kakkoskierrokselle, kun on päässyt yhdestä miehestä eroon. Korkeakoulutus tarkoittaa yleensä mielenkiintoista työtä ja kohtuullisen hyvää palkkaa, joten sillä pystyy sinkkunakin rakentamaan itselleen hyvän elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihava korkeakoulutettu suomalaisnainen. Ei varsinaisesti mikään kilpailuetu parisuhdemarkkinoilla kakkoskierroksella oleville.
Aika moni nainen ei edes lähde kakkoskierrokselle, kun on päässyt yhdestä miehestä eroon. Korkeakoulutus tarkoittaa yleensä mielenkiintoista työtä ja kohtuullisen hyvää palkkaa, joten sillä pystyy sinkkunakin rakentamaan itselleen hyvän elämän.
Totta tämäkin. Mutta kyllä mulle sopiva hyvä elämä tarkoittaa sitä että voin jakaa sen kumppanin kanssa ja haaveilen yhteisestä vanhuudesta rakastamani ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun ylipainoiset eivät viitsi tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen. Lääkityksiä ja leikkauksia löytyy nykyään jos haluaa painoa pudottaa. Yhtä tärkeää on ruokailutottumusten muuttaminen terapian avulla sekä liikkuminen. Kuntosalilla ja kävelemällä on mahdollista päästä kuntoon jos haluaa.
Miehenä en haluaisi missään tapauksessa puolisoksi naista joka harrastaa vain syömistä ja juomista. Liikunta on todella tärkeää vaikka ei mitään maratonia haluaisi juosta. Mutta jospa ne ylipainoiset löytävät hyvää seuraa McDonalds ravintolassa tai jossain vastaavassa paikassa.
Olen ylipainoinen, harrastan päivittäin liikuntaa, käyn salilla ja kuntoni on erinomainen. Olen muutenkin aktiivinen ihmisenä, eihän paino kuntoa kerro. Tietysti jos on oikeasti lihava, mutta ylipainoinen voi olla vaikkei se juuri ulospäin edes näkyisi.
terveyden kannalta paras painoindeksi 25-27 bmi tästä oli joku tutkimuskin jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihava korkeakoulutettu suomalaisnainen. Ei varsinaisesti mikään kilpailuetu parisuhdemarkkinoilla kakkoskierroksella oleville.
Aika moni nainen ei edes lähde kakkoskierrokselle, kun on päässyt yhdestä miehestä eroon. Korkeakoulutus tarkoittaa yleensä mielenkiintoista työtä ja kohtuullisen hyvää palkkaa, joten sillä pystyy sinkkunakin rakentamaan itselleen hyvän elämän.
Totta tämäkin. Mutta kyllä mulle sopiva hyvä elämä tarkoittaa sitä että voin jakaa sen kumppanin kanssa ja haaveilen yhteisestä vanhuudesta rakastamani ihmisen kanssa.
Ohis, mutta haaveiletko sinä nuori ihminen tosissaan vanhuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun ylipainoiset eivät viitsi tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen. Lääkityksiä ja leikkauksia löytyy nykyään jos haluaa painoa pudottaa. Yhtä tärkeää on ruokailutottumusten muuttaminen terapian avulla sekä liikkuminen. Kuntosalilla ja kävelemällä on mahdollista päästä kuntoon jos haluaa.
Miehenä en haluaisi missään tapauksessa puolisoksi naista joka harrastaa vain syömistä ja juomista. Liikunta on todella tärkeää vaikka ei mitään maratonia haluaisi juosta. Mutta jospa ne ylipainoiset löytävät hyvää seuraa McDonalds ravintolassa tai jossain vastaavassa paikassa.
Olen ylipainoinen, harrastan päivittäin liikuntaa, käyn salilla ja kuntoni on erinomainen. Olen muutenkin aktiivinen ihmisenä, eihän paino kuntoa kerro. Tietysti jos on oikeasti lihava, mutta ylipainoinen voi olla vaikkei se juuri ulospäin edes näkyisi.
terveyden kannalta paras painoindeksi 25-27 bmi tästä oli joku tutkimuskin jossain.
Vähän vaikea uskoa, että ylipaino voisi olla terveellisempää kuin normaalipaino. Kyllähän jo riski vakavasta koronasta alkoi normaalipainon ylärajoilla. Tuossa tutkimuksessa on nyt jotain hämärää.
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksen tasolla ottaisin ylipainoisen vain silloin, jos se nainen olisi terve ja liikunnallinen ja tiimalasin muotoinen ylipainosta huolimatta.
Todellisuudessa kuitenkin melkein keneen tahansa voi rakastua, niin ottaisin kyllä sellaisen, johon rakastun, vaikka hän olisi vaan sohvaan juurtunut suoratoistoläski.
M
Tämähän on se perimmäinen totuus. Rakastua voi lähes kehen tahansa, eikä siinä ole mitään järkeä. Itsekin olen rakastunut sen näköisiin ja kokoisiin miehiin, että huhhuh. Jälkeenpäin vain mietin mitä hittoa niissä idiooteissa oikein näin? Tietysti jossain deittipalstoilla tällaiselle kohtalomaiselle rakastumiselle ei ole yhtä paljon tilaa kuin tosielämässä. Niissä kun asetetaan raamit jo sille, että kuka saa edes ottaa yhteyttä.
Minä ainakin menen avoimin mielin, sitähän voi kaikesta huolimatta ihastua ja rakastua. Onhan tästä lähiaikoina kokemusta. Exä oli hoikka ja nyt tapailemallani on painoa jonkun verran. Sänkyhommissa vähän totuttelua. Ne asennot...
Vierailija kirjoitti:
Olisitko valmis laihduttamaan ja syömään terveellisesti? Monella ylipainoisella naisella tuntuu olevan geneettinen ahmimishäiriö ja puheet terveellisestä ruokavaliosta menee kuuroille korville. Minä esim. olen monessa liikuntaharrastuksessa mukana ja tämänkin vuoden kesäloma on täyteen buukattu. Veikkaanpa, että emme tulisi hirveästi näkemään, jos elämäntapamme eroavat kovastikin toisistaan. Itse harrastan:
- vaellusta
- pyöräilyä
- juoksua
- kilpa-ammuntaa sm-tasolla
M36
Olen 85-kiloinen nainen ja harrastan vaellusta, juoksua ja jousiammuntaa. Minäkään en usko että tulemme koskaan näkemään.
Itse tuli hankittua ylipainoa viime vuosina. En halua naiseksi ylipainoista, mutta tiedän etten voi myös "vaatia" normipainoisuutta toiselta jos en itse ole tällainen joten pysyn sinkkuna. En mä ymmärrä miten tämä on jotenkin vaikeaa? Oon ihan tyytyväinen sinkkuna, kunnes saan oman terveyden siihen pisteeseen et voin hakea seuraa, jota itse haluan.
Aika harva mies on komea ja aika harva nainen kaunis, mutta jostakin syystä normaalipainoisia pidetään itsessään hyvännäköisenä. Ei pidä paikkaansa.
Jokainen saa "vaatia" kumppaniltaan mitä ikinä keksiikään, eihän se asia muille kuulu eikä ketään ulkopuolisia kiinnostakaan.
Hyvin suuri osa nuoristakin miehistä ja naisista on ylipainoisia; hyvä, että armeijaan vielä riittää sopivia hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihava korkeakoulutettu suomalaisnainen. Ei varsinaisesti mikään kilpailuetu parisuhdemarkkinoilla kakkoskierroksella oleville.
Aika moni nainen ei edes lähde kakkoskierrokselle, kun on päässyt yhdestä miehestä eroon. Korkeakoulutus tarkoittaa yleensä mielenkiintoista työtä ja kohtuullisen hyvää palkkaa, joten sillä pystyy sinkkunakin rakentamaan itselleen hyvän elämän.
Totta tämäkin. Mutta kyllä mulle sopiva hyvä elämä tarkoittaa sitä että voin jakaa sen kumppanin kanssa ja haaveilen yhteisestä vanhuudesta rakastamani ihmisen kanssa.
Ohis, mutta haaveiletko sinä nuori ihminen tosissaan vanhuudesta?
Olen eri, mutta kyllä minä ainakin haaveilen vanhuudesta. Leppoisista eläkepäivistä kun tämä raastava oravanpyörä on ohi ja asuntolaina maksettu. Ja kiva silloin olisi olla joku mukava mies jakamassa sen kaiken. Vähän surullista että silloin on paljon yksinäisiä vanhuksia koska "sillä joka minusta kiinnostui oli pikkasen liikaa painoa' tai jotain muuta vastaavaa tosi "tärkeää".
Lievästi ylipainoiseen voisin rakastua, mutta en usko että antaisin mahdollisuutta kymmeniä kiloja ylipainoiselle. En vain viehättyisi.
En ottais. Oon nyt ollu jo vaikka kuinka kauan kimpassa ylipainoisen naisen kanssa jolla on mahaa niin paljon että jatkuvasti luullaan hänen olevan raskaana.
Jos vielä uudestaan joskus puolison valitsen niin katon kyl et runko on kunnossa.
Ehkä. Kukapa tuollaista voi varmuudella sanoa.
Onneksi mun ei tarvitse enää miettiä.
Mulle ainakin kelpais todellakin ylipainoinen kumppani. Pääasia,että uskaltaa olla ona itsensä ja ottaa rennosti. Ei sillä jatkuvalla stressaamisella saavuta yhtään motään.
Olen ylipainoinen, harrastan päivittäin liikuntaa, käyn salilla ja kuntoni on erinomainen. Olen muutenkin aktiivinen ihmisenä, eihän paino kuntoa kerro. Tietysti jos on oikeasti lihava, mutta ylipainoinen voi olla vaikkei se juuri ulospäin edes näkyisi.