Sivut

Kommentit (403)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tekee törkeällä tavalla politiikkaa karmealla asialla.

Me tiedämme kuinka naisten asiat ovat mus limi maissa.

Tässä Hesari ikään kuin sanoo, että kyllä ne suomalaismiehetkin.

Tiedämme myös kuinka paljon siirt olaiset tekevät rikoksia, niin täytyy kyllä ihmetellä Hesarin meininkiä.

Nyt valot päälle!

Jokainen tietää, että tämä ongelma on ollut Suomessa aina. Ennen vaan oli "normaalia" että hakkasi ja jopa tappoi vaimonsa. Siksi siitä ei ole tarpeeksi puhuttu. Nyt pitää puhua.

Ja kyllä, olen itse kasvanut kodissa, jossa isä hakkasi äitiä ja yritti lyödä minuakin.


Muistetaan nyt kuitenkin, että miesten tekemät henkitikokset ovat nykyään paljon matalammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä. Vaikka tästä nykyään puhutaan enemmän, niin todellisuudessa ongelma on pienempi kuin koskaan ennen.

Vierailija

Olen fyysistä ja henkistä väkivaltaa nyt jo päättyneessä parisuhteessani kokenut mies 40-vee. Koskaan en lyönyt takaisin tai edes fyysisesti kiinni tarttunut. Koskaan en huutanut, koskaan en nimitellyt.

Saanko osallistua keskusteluun, vai onko velvollisuutenani pyytää anteeksi sellaistakin, mitä en ole tehnyt? Mitä minun odotetaan tekevän?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Olisiko se miehinen kunnia jäänyt sieltä vaikeilta ajoilta ja kasvatusten myötä kulkeutunut sukupolvelta toiselle. Miehisellä kunnialla tarkoitan sitä että vaikeudet on kohdattava sekä voitettava keinolla milllä hyvänsä ja kunnian päälle käyvää on se että myönnetään oma heikkoutensa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisitoista naista surmataan. Montako miestä? Riittääkö kymmenen, siis per vuosi ja perheissä?

Parisuhdeväkivaltaan kuolee ehkä yksi mies vuodessa. Kaikkina vuosina ei sitäkään. Äärimmäisen marginaalinen ilmiö.

Voi olla. Kauheata jokainen kuolema. Niitä ei kuolemia, eli pelkkiä parisuhde väkivalta tapauksia on paljon enemmän toki.
Ja niissä ovat naiset yhtä useasti tekijöinä kuin miehet. Vaiettu asia, Tabu josta ei haluta puhua. Kun nainen lyö

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olisiko se miehinen kunnia jäänyt sieltä vaikeilta ajoilta ja kasvatusten myötä kulkeutunut sukupolvelta toiselle. Miehisellä kunnialla tarkoitan sitä että vaikeudet on kohdattava sekä voitettava keinolla milllä hyvänsä ja kunnian päälle käyvää on se että myönnetään oma heikkoutensa.

Vaikeat ajat kuten nälkävuodet ja sodathan eivät antaneet periksi vaan oli taisteltava jotta säilyi hengissä. Eli laki oli silloin tapa tai tule tapetuksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeväkivalta on äärimmäisen tuomittavaa, mutta siihen liittyy ulottuvuuksia, joita en ymmärrä.

Nuoruudessani olin töissä eräässä henkirikoksia ja vastaavia vakavampia perinteisiä rikoksia hoitavassa asianajotoimistossa. Kerran poliisit toivat sinne sairaalasta erään naisen, joka oli hakattu todella pahasti. Siis tyyliin hampaita ikenien sisässä ja muuta vastaavaa.

Nainen tärisi koko ajan. Tuolle yritettiin kertoa mitä kaikkea kannattaisi tehdä. Siis tuota haluttiin oikeasti auttaa.

Sen aikaisen elämäni suurimpia järkytyksiä oli se, että pienen keskustelun jälkeen, tuo nainen pomppasi pystyyn ja totesi: ”En mä voi. Mä rakastan sitä miestä”. Sen jälkeen tuo käveli ulos.

Siis minä, asianajajat ja poliisit jäivät suoraan sanoen monttu auki katsomaan tuon perään.

En edelleenkään ymmärrä tuota naista. Siis sen mieshän oli täysin rikollinen, kun hakkasi vaimoaan. Se, että tuo nainen ei tahtonut apua, vaikka sitä hänelle nimenomaan tarjottiin, menee täysin ymmärrykseni yli. En nyt sano, mitä tuolle naisenhakkaajalle olisi mielestäni pitänyt tehdä, mutta naisen asenne on jotain, jota en ymmärrä vieläkään. Toivon vain, että tuo kyseinen nainen ei ole joutunut myöhemmin Hesarin kirjoituksessa kuvatun naissurman uhriksi, vaikka suoraan sanoen, pelkään pahinta.

Eikö nämä ole niitä rikoksia, joista nostetaan tuollaisessa tapauksessa syytteet asianomaisen toiveista huolimatta?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeväkivalta on äärimmäisen tuomittavaa, mutta siihen liittyy ulottuvuuksia, joita en ymmärrä.

Nuoruudessani olin töissä eräässä henkirikoksia ja vastaavia vakavampia perinteisiä rikoksia hoitavassa asianajotoimistossa. Kerran poliisit toivat sinne sairaalasta erään naisen, joka oli hakattu todella pahasti. Siis tyyliin hampaita ikenien sisässä ja muuta vastaavaa.

Nainen tärisi koko ajan. Tuolle yritettiin kertoa mitä kaikkea kannattaisi tehdä. Siis tuota haluttiin oikeasti auttaa.

Sen aikaisen elämäni suurimpia järkytyksiä oli se, että pienen keskustelun jälkeen, tuo nainen pomppasi pystyyn ja totesi: ”En mä voi. Mä rakastan sitä miestä”. Sen jälkeen tuo käveli ulos.

Siis minä, asianajajat ja poliisit jäivät suoraan sanoen monttu auki katsomaan tuon perään.

En edelleenkään ymmärrä tuota naista. Siis sen mieshän oli täysin rikollinen, kun hakkasi vaimoaan. Se, että tuo nainen ei tahtonut apua, vaikka sitä hänelle nimenomaan tarjottiin, menee täysin ymmärrykseni yli. En nyt sano, mitä tuolle naisenhakkaajalle olisi mielestäni pitänyt tehdä, mutta naisen asenne on jotain, jota en ymmärrä vieläkään. Toivon vain, että tuo kyseinen nainen ei ole joutunut myöhemmin Hesarin kirjoituksessa kuvatun naissurman uhriksi, vaikka suoraan sanoen, pelkään pahinta.

Eikö nämä ole niitä rikoksia, joista nostetaan tuollaisessa tapauksessa syytteet asianomaisen toiveista huolimatta?


Nykyään on. Aina ei ole ollut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen fyysistä ja henkistä väkivaltaa nyt jo päättyneessä parisuhteessani kokenut mies 40-vee. Koskaan en lyönyt takaisin tai edes fyysisesti kiinni tarttunut. Koskaan en huutanut, koskaan en nimitellyt.

Saanko osallistua keskusteluun, vai onko velvollisuutenani pyytää anteeksi sellaistakin, mitä en ole tehnyt? Mitä minun odotetaan tekevän?

Ihan kuten muidenkin, sinun odotetaan osallistuvan asiallisesti keskusteluun otsikon aiheesta.

Vierailija

Kuinka hyvin muuten miesten "sydänkohtaukset" tutkitaan? Naisille tyypillinen tappoase on myrkky ja en usko, että vuosittain ei olisi muutama tälläinen murha. luultavasti useampiakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ehkä näitä naisten kuolemia parisuhteessa voitaisiin vähentää siten, että panostettaisiin miesten auttamiseen, jotteivät he jäisi tyhjän päälle parisuhteen päättyessä. Jokin erillinen järjestö/rahasto, joka tukee miehiä niin rahallisesti kuin muinkin tavoin.

Ei mustasukkaisuutta ja omistamisenhalua poisteta rahalla. Ei siinä ole kyse rahasta vaan siitä, että jos minä en saa sinua niin ei saa kukaan muukaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä näitä naisten kuolemia parisuhteessa voitaisiin vähentää siten, että panostettaisiin miesten auttamiseen, jotteivät he jäisi tyhjän päälle parisuhteen päättyessä. Jokin erillinen järjestö/rahasto, joka tukee miehiä niin rahallisesti kuin muinkin tavoin.

Ei mustasukkaisuutta ja omistamisenhalua poisteta rahalla. Ei siinä ole kyse rahasta vaan siitä, että jos minä en saa sinua niin ei saa kukaan muukaan.


Rahalla ja tuella poistetaan se epätoivo, joka tilanteeseen liittyy. Tuetaan miehen uutta elämää parisuhteen jälkeen. Tämä varmasti helpottaa miehen tilannetta ja auttaa unohtamaan entisen naisen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuuhanmaattaja naiset kokevat väkivaltaa 2-3 enemmän, kuin valtaväestön naiset, selviää Monika ry.n sivustolta. Sikäli tuo Hesarin juttu ajaa poliittisesti taas omaa agendaansa.

Tajuathan että niilläkin naisilla on aviomiehinä myös kantasuomalaisia?

On toki osalla, mutta miksi väheksyt naisten kokemaa väkivaltaa toisen kulttuurin ollessa kyseessä? Yhtä pahalta se tuntuu.

Itse en miehenä ainakaan kummankaanlaisia, oli kantasuomalainen tai toisesta kulttuurista olevien tekemään väkivaltaa hyväksy. En naisiin kohdistuvaa, mutten myöskään meihin miehiin kohdistuvaa.
Masentaa miehenä välillä, kun maassamme vaietaan liikaa naisten tekemästä väkivallasta. Sitä on paljon. Se ei poista mitenkään huolta naisten turvattomuudesta. Mutta kissa pitäisi nostaa 2020 vuonna pöydälle jo. Väkivalta ei katso sukupuolta eikä ikää, ei yhteiskunnallista asemaa tai koulutusta.

Nyt kai aiheena on perhesurma. Niitä naiset tekee vähän. Muuten naiset kyllä myös pahoinpitelee kumppaneitaan ( ja lapsiaan) ja siitä tosiaan ei puhuta tarpeeksi, että mieskin voi olla uhri.

Miehen teoria tuohon. Miksi naiset tekevät vähemmän perhesurmia ( tai lapsia surmaavat paljon kyllä ) , mutteivat siis miehiä yhtä paljon kuin naiset.
Tämä on siis pelkkää teoriaa, älkää vetäkö hernettä nenään..
Jos mietitään luolamies/luolanainen aikaa ja geenejä.
Voisiko olla niin, että metsästäjä mies on oppinut aikanaan vaistoamaan vaaran?
Siis karhut, sudet yms petoeläimet?
Eli, mies on oppinut tulkitsemaan hengenvaaralliset tilanteet ja selviytymään niistä.
Vaisto ?
Jos naisella "kilahtaa" , ja hän yrittää tappaa miehen, niin mies on huomannut sanattomista merkeistä, käytöksestä, että nyt kannattaa välttää tätä tilannetta. Alakynteen jäätyään ( esim nainen yllättää leipäveitsen kanssa tms ) mies vaistonvaraisesti puolustautuu ja jää fyysisen voimansa ja refleksiensä takia henkiin useammin?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuuhanmaattaja naiset kokevat väkivaltaa 2-3 enemmän, kuin valtaväestön naiset, selviää Monika ry.n sivustolta. Sikäli tuo Hesarin juttu ajaa poliittisesti taas omaa agendaansa.

Tajuathan että niilläkin naisilla on aviomiehinä myös kantasuomalaisia?

On toki osalla, mutta miksi väheksyt naisten kokemaa väkivaltaa toisen kulttuurin ollessa kyseessä? Yhtä pahalta se tuntuu.

Itse en miehenä ainakaan kummankaanlaisia, oli kantasuomalainen tai toisesta kulttuurista olevien tekemään väkivaltaa hyväksy. En naisiin kohdistuvaa, mutten myöskään meihin miehiin kohdistuvaa.
Masentaa miehenä välillä, kun maassamme vaietaan liikaa naisten tekemästä väkivallasta. Sitä on paljon. Se ei poista mitenkään huolta naisten turvattomuudesta. Mutta kissa pitäisi nostaa 2020 vuonna pöydälle jo. Väkivalta ei katso sukupuolta eikä ikää, ei yhteiskunnallista asemaa tai koulutusta.

Nyt kai aiheena on perhesurma. Niitä naiset tekee vähän. Muuten naiset kyllä myös pahoinpitelee kumppaneitaan ( ja lapsiaan) ja siitä tosiaan ei puhuta tarpeeksi, että mieskin voi olla uhri.

Miehen teoria tuohon. Miksi naiset tekevät vähemmän perhesurmia ( tai lapsia surmaavat paljon kyllä ) , mutteivat siis miehiä yhtä paljon kuin naiset.
Tämä on siis pelkkää teoriaa, älkää vetäkö hernettä nenään..
Jos mietitään luolamies/luolanainen aikaa ja geenejä.
Voisiko olla niin, että metsästäjä mies on oppinut aikanaan vaistoamaan vaaran?
Siis karhut, sudet yms petoeläimet?
Eli, mies on oppinut tulkitsemaan hengenvaaralliset tilanteet ja selviytymään niistä.
Vaisto ?
Jos naisella "kilahtaa" , ja hän yrittää tappaa miehen, niin mies on huomannut sanattomista merkeistä, käytöksestä, että nyt kannattaa välttää tätä tilannetta. Alakynteen jäätyään ( esim nainen yllättää leipäveitsen kanssa tms ) mies vaistonvaraisesti puolustautuu ja jää fyysisen voimansa ja refleksiensä takia henkiin useammin?

Liian kaukaa haettua. Eiköhän pahoinpitelyn ja tapon ero ole vain sen lopputulos. Mies on usein vahvempi ja kun mies hakkaa, nainen herkimmin kuolee siinä missä naisen lyömä mies jää henkiin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätarinassa ihmetytti kovasti sen naisen kummallinen käytös, ei suostunut mitenkään uskomaan että se suhde ei tule muuttumaan parempaan suuntaan.....

Voisiko lyhyesti edes referoida mitä esimerkiksi se jutun "Pete" teki ja miten käyttäytyi suhteessa.

Avatkaa nyt edes hieman sitä juttua, mitä aloittaja tarkoittaa, kun maksumuurin takia ei pääse tutustumaan ko artikkeliin.

Äijä hakkasi säännöllisesti, eli muijan kustannuksella ja kontrolloi niin, että nainen ei päässyt edes parvekkeelle tupakalle. Nainen oli töissä vanhusten kotipalvelussa, mutta hullu ukko alkoi kulkea kyttäämässä mukana, niin, että muija sai potkut kun vanhuksetkin pelkäsivät äijää. Nuorena oli jo yhden naisensa tappanut ja lopulta tappoi tämän jutun naisenkin. Suhde kesti vuoden.

Hiljaiseksi vetää.

Missä se nainen oli moisen ihanuuden tavannut?

Tiesikö nainen että äijällä oli entuudestaan joku henkirikos tunnollaan?

Nainen tiesi ja kaikki paikkakuntalaiset tiesivät miehen taustan. Sitä sopii ihmetellä miksi nainen halusi uudelleen ja uudelleen olla suhteessa murhaajan kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Euroopan johtavia maita mitä tulee naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa.

Tämä sinunkaltaisten levittämä paska on valhetta.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/naiset-joutuvat-useimmin-vakiva...

"Ihmisoikeusliiton mukaan EU:n kyselyn tuloksiin vaikuttaa se, että useissa maissa naiset eivät uskalla kertoa joutuneensa väkivallan uhriksi."

Pohjoismaat muka vaarallisimpia ja Puola turvallisin. Vasta täälläkin pyöri ketju tästä Puolan touhusta.

https://yle.fi/uutiset/3-11465705

Siinä, kuinka paljon lähisuhdeväkivaltaa raportoidaan, on tietysti maakohtaisia eroja, mutta henkirikosten uhrien määrästä on varmasti luotettavaa tietoa.


Niin, miksi vastasit minulle? Minä vastasin henkilölle joka puhui parisuhdeväkivallasta.

Tarkoitin, että lähisuhdeväkivallan lievempien muotojen raportointi ja tilastointi vaihtelee maittain, mutta kuolemaan johtava lähisuhdeväkivalta ei ole tulkinnanvarainen kysymys eikä tappo tai murha ole asianomistajarikos. Tiedot siitä, kuinka moni nainen kuolee vuosittain puolison tai entisen puolison surmaamina, ovat siis luotettavia, ja näissä tilastoissa Suomen luvut näyttävät varsin ikäviltä.


Eikä ole luotettavia kun jokaista rikosta ei selvitetä ja Suomessa on maailman parhaimpia poliiseja tämän suhteen. Olisitko halunnut laittaa tähän vaikka sitten niitä vertailuja, on ok jos sinua ei siis se vertailu kiinnosta ja haluat puhua vain Suomessa tapahtuneesta, mutta viestistäsi saattoi ehkä saadan vähän sellaisen kuvan että haluat vertailla.

Se, että tilastot ovat epäluotettavia, koska ihan jokaista henkirikosta ei saada selvitettyä, on saivartelua. Kun joku kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena, on tapaus varmasti helpompi selvittää, kuin jos tekijä on tuntematon. Vaikka jokunen tappo tai murha jääkin vuosittain selvittämättä, saadaan kuitenkin selvitettyjen rikosten perusteella laadittua tilastoja, joista voidaan tehdään päätelmiä ilmiön yleisyydestä väestötasolla.

En ymmärrä, miksi edes pitää takertua tähän kansainväliseen vertailuun. Jos onnistutaan todistamaan, että jossain muualla tapetaan enemmän kuin Suomessa, ei meillä ole ongelmaa? Vai mihin oikein pyrit? Minusta lähisuhdeväkivallan seurauksena vuosittain kuolevat 15 naista ovat tämän kokoisessa maassa valtavasti, ihan riippumatta siitä, minkä verran naisia jossain muualla tapetaan.


Mikä olisi sinusta kohtuullinen määrä naisuhreja ja millä perusteella?

Onpa typerä kysymys. Ei tietenkään ole mitään kohtuullista uhrien määrää, vaan oikean henkirikosten määrän tulisi olla nolla. Jos jokin luku kuitenkin pitää esittää, sanotaan, että määrä tulisi saada vähenemään edes Euroopan keskitasolle. Nyt henkirikosten uhreina kuolee naisia puolitoistakertainen määrä Euroopan keskitasoon verrattuna. Perusteena esittämääni lukuun on se, että jos Suomi haluaa tulla nähdyksi modernina eurooppalaisena valtiona, on nimenomaan sellaiset asiat kuin henkirikostilastot saatava siistimmiksi. Nykyiset tilastot antavat Suomesta sivistymättömän kuvan.


Ei ole realistinen tavoite ihan just nyt. Suomessa kuoli vuonna 2018 henkirikoksen uhrina YHTEENSÄ vain 17 naista. Pitää kuitenkin ymmärtää, että Suomessa on itäeurooppalainen alkoholikulttuuri, joka on merkittävä selittävä tekijä noissa surmissa.

En väittänytkään, että tavoite olisi nyt realistinen. Minulta kysyttiin omaa mielipidettäni asiaan, ja vastasin kysymykseen. Uskon, että 20-30 vuoden kuluttua aletaan olla lähellä Euroopan keskiarvoa. Suomalaisten päihteidenkäyttö on tosiaan henkirikosten määrään selvästi vaikuttava tekijä. Onneksi nuorten juomatavat siistiytyvät koko ajan. Humalahakuinen juominen ei ole enää tavoiteltavaa nuorten keskuudessa, ja uskon tämän ilmiön tulevaisuudessa vain vahvistuvan.


Uskoa saa mitä vaan, mutta itse uskon toisin. Kun koululaitos yhä enenevissä määrin pettää pojat, joista suurempi ja suurempi osa ei osaa kunnolla lukea edes ysiluokan jälkeen, mikä vahvistaa syrjäytymistä, lisääntyy yhteiskunnassa huono-osaisuus. Huonot olot ovat alkoholismin juurisyy. Sillä ei ole juuri merkitystä juovatko hyvin pärjäävät tytöt ja pojat vähemmän kuin aiemmin, koska nämä henkirikokset tapahtuvat pitkälti siinä eniten alkoholia käyttävien kymmennyksessä.

Tässä jutussa ikäjakauma oli sellainen, ettei peruskoulu ole juuri päässyt asiaan vaikuttamaan. Yllättävän moni tekijä oli syyntakeeton, ja yllättävän monen teon taustalta löytynyt mitään selittävää tekijää. Edes alkoholi ei noussut jutuissa erityisesti esiin.

Vierailija

Tässä ketjussa naisiaan surmaavia miehiä ymmärtävät miehet pyrkivät löytämään syitä jollain riitelyn psykologisilla eroilla tai poskettomimmillaan jopa sillä, että miehen on vaikea saada uutta naista. Mistään tällaisestahan näissä ei ole kyse. Parisuhdeväkivalta on ensi sijassa kontrollia. Naista ei nähdä ihmisenä vaan miehen omaisuutena, jonka voi viime kädessä tappaa estääkseen joutumasta pois miehen omistuksesta. Tästähän kertoo esim. jutun Virvan estämiset käydä parvekkeella tupakalla tai tapaamasta omia sukulaisiaan. Nämä miehet pyrkivät aina eristämään uhrinsa, jopa niin, että työpaikkaankaan ei pääse yksin kuten Virvalle kävi. Joku kysyi miksi nainen ei lähde. Koettakaa ymmärtää, että nämä naiset tosiasiallisesti ovat niin tiukassa kontrollissa, että ihan hyvin voisivat olla siellä patterissa kahleissa kiinni. Nuo miehet vainoavat ja seuraavat vaikka vaihtaisikin paikkakuntaan. Myös vanhusten surmissa kuvio hyvin todennäköisesti on, että kun miehen voimat ovat ehtyneet, on hän surmannut samalla myös vaimonsa. Vaikka tällä olisi voinut olla vielä vuosia jäljellä elämää esim. lastensa kanssa miehen kuoltua. Miehelle se ei ole riittänyt, jos hän kuolee, pitää vaimonkin kuolla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.

En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. Olisi avoimesti otettu myös ne parisuhdeväkivaltaan kuolleet miehet tai ellei heitä tuona vuonna ollut, niin olisi todettu se. Oheisen YLE:n jutun mukaan vuonna 2017 jako oli 17-3 sukupuolen mukaan. Minusta vie keskustelua turhaan suuntaan, jos pyöritään miksi mies tappaa. Tuolloin keskustelu menee helpommin sukupuolten väliseksi syyttelyksi ja kokonaisuus ei etene mihinkään.

https://yle.fi/uutiset/3-10695267

Perusongelma surmiin on avoin yhteiskuntamme. Mikäli ihminen haluaa tappaa toisen ihmisen, niin pääosin se on hyvin helppoa. Asia vaikeutuu, jos haluaa välttää kiinnijäämisen tai surmata jonkun tietyn kuuluisuuden.

Miten yhteiskunnan toimintaa teistä tulisi kehittää seuraavassa tilanteessa? Ihminen ottaa yhteyttä poliisiin pelätessään kumppaninsa vahingoittavan yhteydenottajaa. Poliisi voi tutkia asiaa ja todeta onko riskiä surmasta. Oletetaan että poliisi toteaa olevan todennäköistä, että yhteydenottaja surmataan seuraavan vuoden aikana. Mitä uhkaajalle tulisi tehdä? Tulisiko yhteydenottaja pttaa kansalliseen suojeluohjelmaa, missä hänelle annettaisiin uusi nimi ja elämä?

Vierailija

Nämä miehet on traumojensa takia jääneet kolmevuotiaan tasolle ajatus-, arvo- ja itsesäätelyn kehityksessään. ’Jos en saa mitä tahdon, lyön sinua.’ Myöhempi sosiaalinen ympäristö muodostuu vastaavasti kehityksessään häiriintyneistä, väkivallasta ja narsistisesta käyttäytymisestä tulee kollektiivisesti hyväksyttävää ja kynnys ko. ongelmanratkaisuun jää matalaksi. Naisia on ja kavereitakin, sosiaalinen paine muutokseen puuttuu. Jäämällä suhteeseen väkivallan teon jälkeen tai jatkamalla ystävyyssuhdetta tällaisen tultua tietoon, läheiset hyväksyvät ko. käyttäytymisen. Tämä vahvistaa väkivaltaisuuteen taipumusta. Tyttöystävä tai ryyppykaveri saa jossakin vaiheessa myös itse osakseen väkivaltaa, joka voi johtaa kuolemaan.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla