Minkä ikäiset nuoret haluavat vielä matkustaa vanhempiensa kanssa?
Lapsemme ovat jo siinä iässä, että heidät voi jättää yksin kotiin pienen reissun ajaksi. Silti tuntuu kurjalta ajatukselta ainakaan kovin usein jättää heitä kotiin ja itse lähteä huvittelemaan, kun tietää, että lapset kyllä mielellään tulisivat mukaan ainakin jos ajankohta ja paikka on oikea. Koronan aikana ei tietenkään mitään ulokomaanreissuja tehdä.
Minkä ikäiset lapset eivät enää halua tulla vanhempiensa kanssa matkoille? Ainakaan työkaverini 18 v tytär ei missään nimessä suostunut New Yorkin matkalle vanhempiensa kanssa, kun se on niin noloa.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Meillä 14, 17 ja 19 vuotiaat lähtevät hyvin mielelllään minne vain kanssamme ja ehdottelevat itsekin erilaisia matkoja ja päiväreissuja sekä myös ihan vaikka iltakävelyä. Eilenkin olimme koko perheenä liikkeellä aamusta iltaan asti ja oli todella mukavaa. Teinit viihtyvät meidän vanhempien kanssa ja me viihdymme heidän kanssaan.
Teinit viihtyvät todella hyvin myös isovanhempiensa kanssa ja isovanhempien mielestä aika lastenlasten kanssa on parasta mitä voi olla.
Onko teineillä myös kavereita?
Ulkopuolisten asenteet vetäännyttää itseäni vanhemmistani. Tulee epämukava fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en olisi lähtenyt mistään hinnasta vanhempieni kanssa matkalle lukioikäisenä. En halunnut olla pois koulusta ja kesätöistä ei voinut olla pois.
Olitko kesätöissä koko kesän? Meillä ainakin perheen kesätekemiset on ajoitettu aina niin, että kaikki pääsevät mukaan. En myöskään edes suostuisi siihen, että lukiolainen paahtaisi kesätöissä koko koulun kesäloman ajan. Lomaa pitää olla nuorillakin ainakin pari kolme viikkoa, että jaksaa taas koulua. Raha ei ole niin tärkeää.
Tietenkin olin koko kesän töissä. Tai siis oli normaalit vapaapäivät. Kuka olisi ottanut töihin nuoren, joka haluaa kuitenkin olla useita viikkoja lomalla? Muistan kuinka pomo nauroi jo sille, kun joku olisi halunnut pari päivää vapaata joidenkin festarien vuoksi.
Pomosi käytti sinua tyhmää hyväkseen. Eivätkö vanhempasi puuttuneet mitenkääb tilanteeseen?
En minäkään mitään vapaapäiviä halunnut normi vapaapäiden lisäksi vaan mieluummin otin tuplavuoroja. Olin Norjassa kesät töissä, ja ne palkat olivat ihan toista kuin Suomessa. Lisäksi siellä oli myös Naton tukikohta, joten oli sitä silmäniloakin.
Minusta on varsin ok matkustaa vanhempien kanssa minkä ikäisenä tahansa. Kylläkin sitten, kun on asetuttu omilleen ja viimeistään kun ollaan aikuisia, työssäkäyviä itsenäisiä ihmisiä niin omat matkakulut maksetaan itse. Myös se nuori työssäkäyvä omillaan asuva voi ihan itse maksaa edes jotain matkakuluista. Ei pidä olettaa että vanhemmat enää silloin kaikki kustannukset maksaa. Toki voivat maksaa halutessaan, mutta niin ei pidä olettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 17v ja 15v kyllä mielellään matkustavat meidän kanssa. Viime talvena kolmen viikon reissu (ennenkuin koronasta vielä puhuttiin) ja viimeisellä viikolla 17v alkoi vähän olla kaipailemassa kavereita, mutta muuten tosi hyvin meni..
Toivon, että haluavat vielä aikuisenakin edes välillä meidän kanssa reissata. Teinit <3
Eivätkö teinisi käy koulussa, kun kerran ovat kolmen viikon reissuilla talvella? Meillä ainakin lukiolaiset ovat tosissaan koulunsa kanssa ja kursseilla tulee olla paikalla.
Mitä ihmettä? Esim joululomaan tai hiihtolomaan yhdistettynä voi lukiossakin tehdä pidemmän reissun kyllä, eikä poissaoloja tule muutamia päiviä enempää, kun vähän katsoo lähtö- ja paluupäivät lukkarin mukaan. Ainakin, jos on fiksu ja hyvä oppilas. Joka vuosi olemme tehneet, ja hyvin on opettajien kanssa saatu asiat ja etätehtävät sovittua.
Itse en olisi suostunut tuohon lukioiässä, tai olisin tarvinnut samanpituisen loman reissulta palautumiseen. Mutta kukin omalla tavallaan.
Ja miten se liittyy siihen, että jonkun toisen lapset pitävät vanhempiensa kanssa matkustamisesta?
Ja miten tuo tähän liittyy? Matkustelu rasittaa. Ihan sama onko yksin, kavereiden kanssa vai perheen kanssa.
Jotain rasittaa, jotain ei. Useimmat kuitenkin pitävät pääosin matkailua virkistävänä ja mukavana. Mikään pakkohan ei matkustella ole, ja nyt tietysti koronan aikana ei ole suotavaakaan.
Mutta jos puhutaan siitä, minkäikäiset lapset/nuoret vielä vanhempien kanssa matkustavat, niin se on ihan tapauskohtaista. Omat lapset ovat jo nuoria aikuisia ja asuvat omillaan ja edelleen he tulevat mukaan, jos pyydämme ja heidän aikatauluihinsa sopii.
Minä ainakin haluan matkustaa myös ihan kahdestaan miehen kanssa. En joka reissua halua tehdä perheen kesken. Lapset pääsevät mukaan välillä ja välillä mennään ihan kahdestaan. Ei kaikki halua jatkuvasti ja joka paikkaan mennä koko köörillä.
Mä tulin vielä 19-vuotiaanakin kun asuin silloin vielä lapsuuden kodissa. Kyllähän ilmainen matka kelpasi kaikki teinivuodetkin. Tosin matkustimme uusioperhejärjestelyin vuodet 15-vuotiaasta eteenpäin koska vanhemmat erosivat.
Meillä se on riippunut enemmän matkakohteesta. Esikoinen on 5 vuotta seuraavaa vanhempi, joten teininä oli tietysti ihan erilaiset kiinnostuksenkohteet kuin nuoremmilla sisaruksilla. Yritettiin yleensä olla tasapuolisia, että tehdään pienempien lasten kanssa joku lasten reissu tai rantaloma heidän toiveidensa mukaan, sitten jätettiin seuraavalla reissulla pienemmät mummolaan ja vietiin teini useimmiten kaupunkilomalle, joskus mukana oli myös yksi hänen kaverinsa. Koko perheelle oli silloin vaikeaa löytää yhteistä kohdetta. Nyt ne pienemmät lapset on teinejä, ja esikoinen lähtee mielellään puolisonsa kanssa mukaan jos lomat sattuu samaan aikaan. Me vanhemmatkin saadaan omaa aikaa, kun on aikuiset katsomassa nuorempien perään ;) Ollaan tietysti aina reissattu myös kahdestaan, esim. hääpäivää juhlimaan ei tulisi mieleenkään ottaa lapsia mukaan ja ovat sen aina ymmärtäneet.
Tietenkin lähtee 17 v mukaan jos on tiedossa kiva reissu, jos ei matkakohde kiinnosta tai on töitä tms jää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en olisi lähtenyt mistään hinnasta vanhempieni kanssa matkalle lukioikäisenä. En halunnut olla pois koulusta ja kesätöistä ei voinut olla pois.
Olitko kesätöissä koko kesän? Meillä ainakin perheen kesätekemiset on ajoitettu aina niin, että kaikki pääsevät mukaan. En myöskään edes suostuisi siihen, että lukiolainen paahtaisi kesätöissä koko koulun kesäloman ajan. Lomaa pitää olla nuorillakin ainakin pari kolme viikkoa, että jaksaa taas koulua. Raha ei ole niin tärkeää.
Olen eri, mutta minä lukiolaisena olin aina koko kesän töissä. Lähdin heti koulun loputtua toiselle paikkakunnalle töihin ja tulin takaisin vasta kesäloman loputtua. Onneksi vanhempani suostuivat tuohon, ja on todella mukavat muistot noista kesistä. Hyvin jaksoin opiskella taas kesän muistoilla. Olisin tylsistynyt kotona tekemättä yhtikästä mitään.
Minun nuoruudessani oli normaalia, että kesätöitä tehtiin kesä- ja heinäkuu ja elokuussa pidettiin se viikko tai pari lomaa ennen koulun alkua. Sellaisia sopimuksia valtaosa työnantajista ainakin tarjosi.
Meillä 17-21 vuotiaat tytöt harmittelevat, kun eivät aina pääse mukaan, kun lähdemme reissuun. Esteenä on tyypillisesti työ tai opiskelu, harvemmin kavereiden kanssa sovitut jutut. Jos reissun kohde ei nuorta kiinnosta, hän jää mieluummin kotiin. Erityisesti mummolareissut ovat sellaisia, joihin ehdottomasti haluaisivat aina mukaan. Tosin nyt ovat menossa keskenään mummon luona käymään.
Me vanhemmat olemme ihan avoimesti omia noloja itsejämme myös teini-ikäisten lastemme seurassa. Eli ei johdu siitä, että olisimme vähemmän noloja kuin muiden vanhemmat, päinvastoin.
Olen saanut teini-ikisestä lapsestani seuraa jopa hiukan etäisemmän sukulaisen hautajaisiin. Hän siis itse kertoi, että haluaa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 14, 17 ja 19 vuotiaat lähtevät hyvin mielelllään minne vain kanssamme ja ehdottelevat itsekin erilaisia matkoja ja päiväreissuja sekä myös ihan vaikka iltakävelyä. Eilenkin olimme koko perheenä liikkeellä aamusta iltaan asti ja oli todella mukavaa. Teinit viihtyvät meidän vanhempien kanssa ja me viihdymme heidän kanssaan.
Teinit viihtyvät todella hyvin myös isovanhempiensa kanssa ja isovanhempien mielestä aika lastenlasten kanssa on parasta mitä voi olla.
Onko teineillä myös kavereita?
Mikä kysymys tuo oli? Meinasitko, että jos teinit tykkäävät matkustaa ja olla meidän vanhempien ja sisarustensa kanssa, niin heillä ei ole kavereita?
On heillä, mutta kavereillakin on oma elämä, harrastukset, perheet, sisarukset ja isovanhemmat. Kesätöiden, matkustamisen ja perhe-ajan jälkeen jää rutkasti aikaa, jolloin voi olla harrastuksissaan, kavereiden kanssa ja vaikka ihan maata sohvalla kännykkä kädessä niin kuin minäkin nyt teen.
Mielestäni on aivan ihanaa, että perheemme viihtyy hyvin yhdessä vaikka lapset ovatkin jo isoja. Tällaisesta perheestä haaveilin aikoinani ja sainkin sitten aivan täydellisen paketin. Myös lasten ystävien perheet ovat samanlaisia mukavia perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 17-21 vuotiaat tytöt harmittelevat, kun eivät aina pääse mukaan, kun lähdemme reissuun. Esteenä on tyypillisesti työ tai opiskelu, harvemmin kavereiden kanssa sovitut jutut. Jos reissun kohde ei nuorta kiinnosta, hän jää mieluummin kotiin. Erityisesti mummolareissut ovat sellaisia, joihin ehdottomasti haluaisivat aina mukaan. Tosin nyt ovat menossa keskenään mummon luona käymään.
Me vanhemmat olemme ihan avoimesti omia noloja itsejämme myös teini-ikäisten lastemme seurassa. Eli ei johdu siitä, että olisimme vähemmän noloja kuin muiden vanhemmat, päinvastoin.
Olen saanut teini-ikisestä lapsestani seuraa jopa hiukan etäisemmän sukulaisen hautajaisiin. Hän siis itse kertoi, että haluaa mukaan.
Näin on hyvä ja juuri noin kaiken pitäisikin mennä. Aikuisena sitä ehtii kyllä mennä ja olla yksin ja eri porukoilla ihan yllin kyllin.
Olimme Porvoon vanhassa kaupungissa koko perheellä. Kaksi nuorinta (1v ja 2v) istuivat kaksostenrattaissa, ja 4v käveli siinä vieressä. Paikassa oli samaan aikaan myös useita aasialaisia turistiryhmiä, jotka pysähtyivät ihailemaan lapsiamme. Teinit (15v ja 13v) kävelivät 5 metriä meidän edellä, koska eivät halunneet olla "turistinähtävyyksiä".
Siitä huolimatta he ovat lähteneet tuonkin reissun jälkeen meidän mukaamme reissuun, jopa sinne Porvooseen.
En halunnut matkustaa vanhempieni kanssa missään iässä
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut kuulla nuorena toisilta ikäisiltäni olevani sairas, kun olen asunut vanhempieni luona vielä 18 vuotiaana.
Se jos mikä haluaa erkaannuttaa itseäni vanhemmistani.
Pitäisiköhän sinun lapsiraukka vaihtaa kaveriporukkaa? Jos toisilta tulee noin typerää juttua, niin en pitäisi heitä kovin hyvinä tyyppeinä, vaan lähinnä noloina tai sitten heidän taustansa ovat kurjat. Tuollausta juttua kuulee lähinnä lastenkodin asukeilta ja tulevilta laitapuolen kulkijoilta, joten en usko, että heidän sanomisensa ovat kuunneltavan arvosia.
Etsi siis fiksumpaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut matkustaa vanhempieni kanssa missään iässä
Kaikilla ei ole hyvät, mukavat ja fiksut vanhemmat. Niin se vain menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut matkustaa vanhempieni kanssa missään iässä
Kaikilla ei ole hyvät, mukavat ja fiksut vanhemmat. Niin se vain menee.
Ei niissä mitään vikaa ole, en vain pidä heidän seurastaan. Kai sinäkin tunnet ihmisiä, jotka ovat periaatteessa ihan ok, mutta et halua viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan?
Meillä tulee vielä kolmikymppisetkin mukaan, kun tarjotaan riittävän kiinnostava matka :D
Ei tuo riipu iästä, vaan enemmän vanhempi-lapsi-suhteesta ja matkan luonteesta.
Vaimon isä aina kertoo siitä "viimeisestä" perheen yhteisestä ulkomaan reissusta, jossa 14- ja 16-vuotiaat lapset ilmoittivat haluavansa kierrellä kaupungilla keskenään. Olen aina ihmetellyt, miksi nuo reissut tuohon loppuivat, itse olisin varsin tyytyväinen, jos samanikäiset omat lapseni haluaisivat olla lomalla kaksin.
Eli varmasti yhteiset reissut loppuvat viimeistään siihen ikään, kun lapsi voi olla yksin kotona tuon ajan, jos vanhemmat olettavat, että matkalla ollaan aina yhdessä ja tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty.