Lue keskustelun säännöt.
Minkälaista on Oulun murre
08.07.2013 |
Puhuuko nuoriso sitä siellä yleisesti vai onko pelkkä vanhojen ihmisten muisto enää?
Kommentit (103)
Oululainen sannoo: mää hyppein, pompein, tekkiin (hypin, pompin, tein), sielä myös lorkitaan (kahlataan ojissa) ja haukutaan ihimisiä tollonkopiksi (hölmöksi). Oulusa kävellään pahki ja kuliaillaan kylillä ja juuaan maitua. Jos jotaki on hukassa, se ehitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:57"]
Ainakin konsonantit usein kahdeuntuvat "oudoissa" paikoissa, kuten hakea = hakkee jne.
[/quote]
Ensinnäkin, Oulussa EI sanota "hakkee", vaan hakia, ja toisekseen, siellä kahdentuu konsonantit erikoisissa paikoissa.
Esim. syödään makkaRRaa.
Tätä "kahdentumista" nimitetään yleisgeminaatioksi, ja sitä tavataan suurimmassa osassa murteita. :) Konsonantit eivät siis kahdennu oudoissa paikoissa vaan lyhyen painottoman tavun ja pitkän vokaalin välissä.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:57"]
Ainakin konsonantit usein kahdeuntuvat "oudoissa" paikoissa, kuten hakea = hakkee jne.
[/quote]
No etpä ossaa puhua! "Hakkee", PYH!. Etkö tiijä mitä hakia? (Ja tuossai kuuluu pikkunen jii välliin, niinku "hakija")
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 23:09"]
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:57"]
Ainakin konsonantit usein kahdeuntuvat "oudoissa" paikoissa, kuten hakea = hakkee jne.
[/quote]
Ensinnäkin, Oulussa EI sanota "hakkee", vaan hakia, ja toisekseen, siellä kahdentuu konsonantit erikoisissa paikoissa.
Esim. syödään makkaRRaa.
Tätä "kahdentumista" nimitetään yleisgeminaatioksi, ja sitä tavataan suurimmassa osassa murteita. :) Konsonantit eivät siis kahdennu oudoissa paikoissa vaan lyhyen painottoman tavun ja pitkän vokaalin välissä.
[/quote]
[/quote]
Mikä on sitten se "normaali" paikka, jossa konsonantit kahdentuvat? Jos kerran Oulun murteessa ne kahdentuvat oudoissa paikoissa? Oulussa voidaan myös sanoa "hakkee", jos kyse on yksikön kolmannen persoonan muodosta "hän hakee". Jos sen sijaan on kyse A-infinitiivistä, silloin Oulun murteelle tyypillinen muoto on "hakia".
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 23:06"]
Oululainen sannoo: mää hyppein, pompein, tekkiin (hypin, pompin, tein), sielä myös lorkitaan (kahlataan ojissa) ja haukutaan ihimisiä tollonkopiksi (hölmöksi). Oulusa kävellään pahki ja kuliaillaan kylillä ja juuaan maitua. Jos jotaki on hukassa, se ehitään.
[/quote]
No siinä kans tietäjä!! Oo hilijaa!!
-hyppiin
-pomppiin
-tekkiin
ei ehitä, vaan ETITÄÄN!!!!!
Ärsyttää, mitä vasten tuutte tänne länkyttää, ku että mittää tajua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:57"]
Ainakin konsonantit usein kahdeuntuvat "oudoissa" paikoissa, kuten hakea = hakkee jne.
[/quote]
Tätä "kahdentumista" nimitetään yleisgeminaatioksi, ja sitä tavataan suurimmassa osassa murteita. :) Konsonantit eivät siis kahdennu oudoissa paikoissa vaan lyhyen painottoman tavun ja pitkän vokaalin välissä.
[/quote]
Tarkoitin tietenkin PAINOLLISEN tavun jäljessä, en painottoman.
ookkonää oulusta, pelekääkkönää poliisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kyllä törmännyt sellaiseen ilmiöön, et monet oululaiset ei sittenkään oo niin ylpeitä omasta murteestaan. Herkästi otetaan vaikutteita muista murteista. Käydään Rovaniemellä opiskelemassa ja kuukauden jälkeen puhutaan jo mie ja sie. Kun muutetaan takaisin Ouluun, ei tutut mää ja näää palaudu koskaan. Usein huomaan vaikutteita myös muista murteista. Tuntuu ettei kovinkaan moni puhu enää Oulun murretta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, mutta pitääpä puuttumani: Oulun vanha murre eli puhekielen se muoto, jota puhutaan yhä suunnilleen Limingantullin, Oulujoen, Ruskon ja Pateniemen rajaamalla alueella, ei tunne inessiivin tunnuksena päätettä -sa/-sä, vaan pääte on kirjakielen mukainen -ssa/-ssä. Oulun murteessa sanotaan siis esim. "talossa", mutta ei "talosa", kuten Oulun eteläpuolisten pitäjien rahvas aina Ylivieskaa myöten sanoo. Tätä huolimatonta puhetapaa voi kuulla toki Oulussakin, mutta se paljastaa puhujan olevan tullista tullut, ja nimenomaan Limingantullista, tai yrittävän jäljitellä Oulun murretta pystymättä erottamaan sitä Rantsilan rahvaan ja Paavolan pakanoiden puheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko "niinkö" ja "nuita" Oulun murretta vai jotain muuta murretta? Siis esim.: "Ottaisin niinkö litran nuita mansikoita."
"Nuita" oiha oulus mutta parempi sanua "niinku"
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se ellää ja voi hyvin varsinki maaseuvulla päin. Nuorehko puhhuu mutta riippuu se vähän taustoistaki. Jos telekkarisa ei tätä murretta kuulu, niin se johtuu vaan siitä että ollaan liian kaukana etelästä.
Maaseu'ulla sanoo oululainen. Jossain lähikunnissa asia voi olla toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyttehä sitä on alakanu kuulua, ku ne Kärppien nuoret pojat puhhuu oulua ja niitä haastatellaa telekkarissa. :)
Mää bruukaan puhua oulua aina kotona käyessä. Mun molemmat vanahemmat on kotosin oulusta, isovanahemmat oli ruottinkielisiä. Mutta ehän mää helevetissä puhu tällä tavalla päntiönnään vaan murre tarttuu kotona ku on. Vanaha Oulun murre on itte asiassa vähä samanlaista ku ruotti. Vanahoja sanoja, joita ei kuule nykysin ennään kaupungin alueella vaan vähä kauempana keskustasta maaseuvulla.
Tässä esimerkki Oulun murteen huonosta jäljittelystä. Kun Oulun murretta sekoitetaan tällaisilla karjalaisuuksilla, on lopputulos kuin paistoperunat mansikkahillon kera.
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkki Oulun murteen huonosta jäljittelystä. Kun Oulun murretta sekoitetaan tällaisilla karjalaisuuksilla, on lopputulos kuin paistoperunat mansikkahillon kera.
Karjalaisuuksilla?
Vierailija kirjoitti:
Mun vanahemmat ovat kumpiki Oulusta kotoisin. Olen ite syntyny ja kasvatettu Ruotissa. Ja kyllä mää Suomee opin puhumaan jonkinlailla ainikin. Ja se oli näköjään Oulun murre Suomee. Mää saan aina kuulla Suomessa että- ookkonää Oulusta? Mää kyllä käytän sanoja esim ku lehemä, kahavi, hantuukki, likeellä, porisemaan, ettiä. Melkein aina kysymyksissä käytän - nää -sää -tää.
Vasta aikusena tajusin että mää en vaan näköjään puhu Suomenkieltä mutta Suomenkieltä paksulla Oulunmurreella. Aika hauskaa jos ajattellee että mää oon koko elämäni asunu Ruotsissa.
Niin voin kyllä rehellisesti sanoo että Oulun murre on hyvin elossa Länsiruotsissa.
Tästä tulikin mieleen, että kerran USAssa tapasin nuoren amerikkalaismiehen, joka innostui kun kuuli että olen Suomesta. Vaihtoi suomenkieleenkin, oli nääs ollu vaihtarina. Se mikä oli hauskaa, oli se, että sen Suomen kieli oli Oulun murretta : D
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:57"]
Ainakin konsonantit usein kahdeuntuvat "oudoissa" paikoissa, kuten hakea = hakkee jne.
[/quote]
Tätä "kahdentumista" nimitetään yleisgeminaatioksi, ja sitä tavataan suurimmassa osassa murteita. :) Konsonantit eivät siis kahdennu oudoissa paikoissa vaan lyhyen painottoman tavun ja pitkän vokaalin välissä.