Onko painon kommentointi ok parisuhteessa? Itseäni ahdistaa.
Olemme molemmat miehen kanssa lihonneet parisuhteessa, mies jopa hieman enemmän.
Olemme puhuneet siitä, että alamme syömään terveellisemmin ja liikkumaan yhdessä. Haluamme molemmat sitä ja olemme päättäneet koska me aloitamme yhteisen projektin.
Itseäni harmittaa ja hävettääkin, että kiloja on tullut ainakin kuusi lisää tässä suhteen aikana, paino vaihtelee alas ja ylös, joka johtuu puhtaasti vääränlaisesta ruokavaliosta yms.
Eilen kuitenkin mies alkoi yhtäkkiä haukkumaan kuinka läski olen. Läski, läski, läski. Hoki vain ja puhui myös omasta lihomisestaan ja nauroi itselleen. Sanoi, että aletaan heti pian treenaan kun sinäkin olet läski, mikset voi myöntää vaikka sanoin tietäväni kyllä jne. Ihmetteli miksi pahastuin mutta tuo tuli niin puskista ja tuntui kamalalta, että mies vieressä puhuu niin kärjistyneesti arvostellen. Lisäksi kertoi mitä minun tulisi painaa ja paljonko nyt painan, ja miltä pitäisi näyttää.
Aloin jopa itkemään. Pyyteli anteeksi mutta ei lopettanut kritisointia. Eikä ymmärtänyt miksi loukkaannuin.
En edes halua, että tuo koskee minuun.
Oli vain aika mautonta mielestäni.
Aion kyllä taas pitää itsestäni parempaa huolta mutta tuollainen kommentointi on jo minulle ainakin loukkaavaa.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun kauan sitten työkaveri kertoi, että hänen miehensä oli sängyssä puristellut hänen vatsamakkaroitaan ja tokaissut: "Siun pitäs laihuttaa tuost vatsan kohalt." - Minusta se oli hävyttömästi tehty/sanottu. Minua ei tulla puristelemaan kuin teuraseläintä. Ei ollut mies kuullutkaan kehopisitiivisuudesta, eikähän siihen aikaan kukaan muukaan.
Siis kehopOsitiivisuudesta.
Mun ex kerran kun istuin tökkäs mua mahaan ja tokas "On tullut rengas." Joo, niin oli. Sitä en kiellä. Oli silti tahditonta varsinkin kun istuin ja jätkä oli ite vähintään 60kg ylipainoinen. En kuitenkaan tökännyt takaisin hänen renkaitaan.
Annoin mennä toisesta korvasta ulos sillä hetkellä, mutta ei mennyt päivää kauempaa kun jätin.
Nyt olen taas hoikka ja nykyinen ei hauku. Päinvastoin. Eikä johtu ei-haukkumattomuus vain hoikkuudestani. Olin ylipainoinen kun alettiin seurustella ja kerran jojoilin stressin takia. Mies ei sanonut mitään painostani.
Olen ollut kiusattu, enkä ala kattelemaan ketään, joka samalle linjalle lähtee.
Suosittelen samaa sulle AP. Elämä on lyhyt, älä elä sitä kiusaajan kanssa.
Mitä minä oikein luen? Paljo sun BMI edes on? Onko edes tarpeen laihduttaa? Onko sillä sun miehellä syömishäiriö, kun puhuu tuommosia? Fitness urheilu on varma keino sairastua jonkin asteiseen syömishäiriöön. Paljon stemppiä sulle, paino tai koko ei määrittele ketään ihmisenä!!!
Vierailija kirjoitti:
Kuusi kiloa lisää ei kyllä näy juuri missään, joten oliko tuo "läski" oikeasti mieheltä itseltään, vai oliko se sinun sanojasi.
Oli miten oli, tietysti kumppanin pitäisi ymmärtää miten toiselle voi puhua ja miten ei.
No kyllä turvotuksen huomaa selvästi.
Tiedän, että täytyy taas keskittyä hyviin valintoihin. Se on minulle tärkeää muutenkin terveyden puolesta mutta lipsunut nyt aika pahasti. Haluan kuitenkin tosissani normaaleihin rutiineihini syömisenkin suhteen.
Mies on lihonnut yli 10kg mutta nauraa ja sanoo olevansa ylpeä siitä vaikka haluaa takaisin hyvään kuntoon.
Minunkin kuuluisi kuulemma nauraa kun hokee läskiksi. Hoki monta kertaa nimenomaan läskiksi, pullukka.. Hehe.
Sanoi myös, että nyt susta tehdään tiukka ja fitness ja kertoi paljon asettaa tavoitteita ihannepainokseni.
Tosi kannustavaa.
Ap
Mistä vitusta näitä kuvotusmiehiä sikiää? Minulla on kortisonilääkitys sairauteen, joka turvottaa kasvoja - ajoittain rajustikin. Ja vaikea syömishäiriötausta. Silti itse täysin mätisäkkiruhoinen taikinanaamaäijä päätti kuittailla ”miksi otan selfien tuollaisesta kulmasta?”. Ei yksinkertaisesti kykene tajuamaan ihmisen pahuuden määrää.
Lähde. Tuo ankeuttaja ja narsisti ei parane. Hän on ihmisenä pysyvästi pilalla.
Jätä se. Muistuttaa omasta eksästäni - hän ei ikinä suoraan haukkunut minua läskiksi tai myöntänyt painostavansa, mutta puhui jatkuvasti ruoasta, fitnessistä, paastoamisesta jne. Puoli vuotta tätä riitti laukaisemaan uudelleen vanhan syömishäiriöni. Mies kommentoi positiivisesti laihuutta ja tiukkaa ruokavaliota, kunnes lopulta olin niin laiha, että mies alkoi avoimesti kommentoida sitä negatiivisesti. Ei todellakaan ollut sen arvoista koko suhde. Nykyään ihan täysi nollatoleranssi turhaan painon kommentointiin, enkä kommentoisi itsekään. Mielestäni ainoa ok tilanne on, jos toinen on lyhyessä ajassa lihonut huomattavasti, koska se on hälytysmerkki mielenterveydestä ja tilanteeseen kannattaa henkilön hyvinvoinnin vuoksi puuttua, mutta tahdikkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä vitusta näitä kuvotusmiehiä sikiää? Minulla on kortisonilääkitys sairauteen, joka turvottaa kasvoja - ajoittain rajustikin. Ja vaikea syömishäiriötausta. Silti itse täysin mätisäkkiruhoinen taikinanaamaäijä päätti kuittailla ”miksi otan selfien tuollaisesta kulmasta?”. Ei yksinkertaisesti kykene tajuamaan ihmisen pahuuden määrää.
Lähde. Tuo ankeuttaja ja narsisti ei parane. Hän on ihmisenä pysyvästi pilalla.
Tiesikö mies sairaudesta/lääkityksestä tai syömishäiriöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä vitusta näitä kuvotusmiehiä sikiää? Minulla on kortisonilääkitys sairauteen, joka turvottaa kasvoja - ajoittain rajustikin. Ja vaikea syömishäiriötausta. Silti itse täysin mätisäkkiruhoinen taikinanaamaäijä päätti kuittailla ”miksi otan selfien tuollaisesta kulmasta?”. Ei yksinkertaisesti kykene tajuamaan ihmisen pahuuden määrää.
Lähde. Tuo ankeuttaja ja narsisti ei parane. Hän on ihmisenä pysyvästi pilalla.
Tiesikö mies sairaudesta/lääkityksestä tai syömishäiriöstä?
Kyllä, molemmista. Tämä oli aivan tarkoituksellista raskaan sarjan kiusaamista ja sadismia. Eivätkä nämä toki olleet ainoat ”aiheet”. Minua ajettiin urakalla alas. Meidän keskellämme toden totta liikkuu demoneja - pahuuden ruumiillistumia. Varjoja.
Ukko37 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa törkeältä. En taida ymmärtää kuitenkaan kokonaan, siis jos olette sopineet että korjaatte liikunta- ja ruokailutottumuksianne niin miksi ette tee niin?
Koska läskit ovat kuin juoppoja.
Vannovat ja vannovat parantavansa tapansa, mutteivät sitä juuri koskaan tee.
Kannattaa pa katsoa syvään ja hartaasti sinne kuuluisaan peiliin ennenkuin alkaa haukkumaan toista. Jos oikeuttaa toisen haukkumiseen , niin samaa paskaa, mutta voi olla eri aihe, pitää sitten ottaa vastaan
Tunnen monta naista, itseni mukaanlukien, joilla ylipaino-ongelma on ratkennut, kun ovat eronneet miehestään
Ylipaino ollut huonon parisuhteen syy:passattava passiivinen, vttumainen, itsekeskeinen, vaimoa haukkuvat ja alistava kusiåäämulkku. Ja Never again.
Perjantaiprovo. Paina mitä painat, mitä se muille kuuluu. Jos oikeasti ehdoitta rakastaa siihen ei kilot vaikuta
Vierailija kirjoitti:
Tunnen monta naista, itseni mukaanlukien, joilla ylipaino-ongelma on ratkennut, kun ovat eronneet miehestään
Ylipaino ollut huonon parisuhteen syy:passattava passiivinen, vttumainen, itsekeskeinen, vaimoa haukkuvat ja alistava kusiåäämulkku. Ja Never again.
Tuollainen tääkin mies on vaikka en voi syyttää häntä lihomisesta mutta myönnettävä on, etten oma itsenikään enää ole.
Monet itkut itketty, masennus ja ahdistus tuttua ja eron tahdon.
Kaiken olen eteensä tehnyt, passannut, hoitanut kotona kaiken, lapsensakin huomioinut monin tavoin ja tyhmänä itse uhrannut oman elämän ja uranikin.
Nyt on kyllä väistöliike kohdillaan. Ei pysty enää, tämä sattuu jo niin paljon eikä mikään riitä.
Ennen olin todella hyvässä ja terveessä kunnossa. Onnellinenkin suurimmaksi osaksi mutta pässi olen ollut tämän miehen kanssa.
Ap
Ap, mene Tinderiin ja kas, saat kymmeniä mätsejä kivoilta miehiltä! Menet deiteille ja kohennat itsetuntoasi, tämän jälkeen jätät miehesi ja valkkaat jonkun uuden kivan.
Sinun kaltaisellesi naiselle nimittäin riittää ottajia! Olen itse noin 2 kg ylipainon puolella ja miehiä riittää!
Älä alistu miehesi jäkätykseen, se tulee vain pahentuaan tuosta.
Nyt tyttö ryhdistäydyt ja etsit kivemman miehen.Tietysti se voi olla vaikeaa mutta tee nyt ainakin se Tinder-profiili niin itsetuntosi kohenee.
Ei ole OK. Rakastava puoliso ei tölvi toiselle tai yritä muokata tätä mieleisekseen, kuten tässä tapauksessa AP:n mies haluaisi, että AP olisi fitnesskissa (ja mies itse saa olla millainen röllipeikkosuomölli, mutta kun hänellä miehenä on mystinen oikeus seksikkääseen fitnesskissaan pelkästään siksi, että hänellä on munat).
Lähde AP. Ansaitset miehen, joka rakastaa ja tukee sinua, ja on hyväksi mielenterveydellesi ja traumojen paranemiselle.
Suosittelen sinulle AP kirjaa Jäljet kehossa (Van Der Kolkin kirjoittama). Ehkä se auttaisi sinua itsesi kanssa. Syömishäiriö on yksi trauman muoto.
Ja tarkoitan todella hyvällä kunnolla tervettä itsetuntoa, normaalia vartaloa ja tervettä suhdetta ruokaan. Olen taas syvällä jossain jossa kaikki on epätasapainossa koska olen suhteessa, joka ei sittenkään ole arvoiseni.
Olen jopa kadottanut mielenkiinnonkohteeni, pää sumussa ja arka puoli tullut esiin.
Ap
Itse olen kyllä sanonut ukolle ihan suoraan, että maha on sillä kasvanut, ja vois vähän kattoo mitä syö.
Anteeksi nyt mutta mä en vieläkään ymmärrä miksi on niin loukkaavaa kuulla olevansa läski, jos kerran on läski? Hyssyttely ja asian kaunistelu ei muuta sitä asiaa miksikään. Kohtaa Ap asia sellaisena kuin se on ja tee sille jotakin. Nyt.
Niin, ymmärrän. Itsellänikin syömishäiriötaustaa, kai siksikin itku tuli eilisen arvostelun keskellä. Oli kamalaa.
Enkä ole syönyt nyt vuorokauteen mitään. Ahdistaa niin paljon. Tätä se on kun joutuu kamppailemaan pään sisäisten traumojen kanssa niin tuollaiset vain sattuu niin paljon.
Vielä kun tässä on ollut paljon, paljon muutakin meneillään ja mies nöyryyttänyt.
Ei tee omalle voinnille hyvää.
Mies vielä haluaa minusta ihan fitnestä..
Ei yhtään paineita ulkonäöstä.
Ap