Millainen nainen ei ole Instagramissa?
Jos et itse ole, millainen tyyppi mielestäsi olet?
Kommentit (86)
Työn vuoksi. Olen tuomari käräjäoikeudessa ja entinen poliisi. Muutkin tietoni ovat salaisia.
Järkevä nainen. Lähtisin treffeille.
En ole ikinä ollut facebookissa enkä instagrammissa. Mitä minä tavallinen, tylsä akka siellä tekisin?
Vierailija kirjoitti:
Insta on jotenki vastenmielinen minäminä paikka.
Minusta on hassua, että sosiaaliseksi mediaksi kutsutaan juuri noita minäminä-paikkoja.
Itse käytin Internetiä pitkään jo ennen niitä, ja olen viihtynyt ennen muuta johonkin aiheeseen keskittyvillä keskustelufoorumeilla. Niillä, joilla on alueet ja ketjut jostakin aiheesta puhumiseen. Pääasiallinen keskustelunaihe on siis jotakin muuta kuin minä itse ja oma napa. Silloin toiminta tuntuukin sosiaaliselta.
Sitten tuli ns. some, ja väki foorumeilta alkoi kaikota. Osa kuoli kokonaan pois. Facebookissa on pakko olla siksi, että osa foorumien kaltaisesta sosiaalisuudesta siirtyi sinne - onhan sielläkin ihmisten omien seinien, aikajanojen (tai mitä ne nyt lienevät) lisäksi myös aihekeskeisiä ryhmiä. Käyttöliittymä vain on foorumeihin verrattuna surkea, menneitä keskusteluja on vaikea hakea jne.
Instagram taitaa olla vielä paljon enemmän minäminää vain. En ole välittänyt liittyä siksi. Varsinkaan ei kiinnosta nämä minä edestä, minä takaa, minä istun, minä makaan, minä ravintolassa, minä rantakalliolla, minun uusi tukka jne. kuvat. Ihmisten ajatuksista voin olla kiinnostunut, mutta en siitä miltä näyttävät, tsiljoonannen kerran.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen jonka elämä ei rakennu muiden mielipiteistä. Itsenäinen ja fiksu. Huomiontarve tyydytetty onnistuneesti jo lapsuudessa.
Minun huomiontarvettani ei ole lapsuudessa tyydytetty, mutta haluan huomiota ajatuksilleni, en ulkonäölleni. Ajatuksille saa huomiota paremmin missä tahansa muualla kuin Instagramissa.
IG on, mutta eipä tule käytettyä. Jos sinne jotain laittaisin, niin kuvaisin samoja maisemia, kokkailuja ja käsitöitä kuin naamakirjaankin. Tuommoisia suunnilleen laittavat nekin tuttavat, jotka päivittävät instaan jotain. Instani on pyllyvapaa vyöhyke. N40
Kolmekymppinen nainen olen, alkoi tuntua itsensä tyhmentämiseltä selailla jotain turhamaisia kuvia kännykällä JOKA PÄIVÄ :D joten kaikki henkilökohtaiset somet lähti veks jo kauan sitten. Nyt käytän enemmän aikaani johonkin hyödyllisempään, ja olen muutenkin tyytyväisempi tähän yksityisempään elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka ei koe asiakseen keimailla epäluonnollissa asennoissa. Saati esiintyä puolialasti. En ole kiinnostunut kenenkään kuvista muutenkaan jossa esitellään kulissielämää.
Minulla on instassa vain luonto ja kissakuvia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insta on jotenki vastenmielinen minäminä paikka.
Minusta on hassua, että sosiaaliseksi mediaksi kutsutaan juuri noita minäminä-paikkoja.
Itse käytin Internetiä pitkään jo ennen niitä, ja olen viihtynyt ennen muuta johonkin aiheeseen keskittyvillä keskustelufoorumeilla. Niillä, joilla on alueet ja ketjut jostakin aiheesta puhumiseen. Pääasiallinen keskustelunaihe on siis jotakin muuta kuin minä itse ja oma napa. Silloin toiminta tuntuukin sosiaaliselta.
Sitten tuli ns. some, ja väki foorumeilta alkoi kaikota. Osa kuoli kokonaan pois. Facebookissa on pakko olla siksi, että osa foorumien kaltaisesta sosiaalisuudesta siirtyi sinne - onhan sielläkin ihmisten omien seinien, aikajanojen (tai mitä ne nyt lienevät) lisäksi myös aihekeskeisiä ryhmiä. Käyttöliittymä vain on foorumeihin verrattuna surkea, menneitä keskusteluja on vaikea hakea jne.
Instagram taitaa olla vielä paljon enemmän minäminää vain. En ole välittänyt liittyä siksi. Varsinkaan ei kiinnosta nämä minä edestä, minä takaa, minä istun, minä makaan, minä ravintolassa, minä rantakalliolla, minun uusi tukka jne. kuvat. Ihmisten ajatuksista voin olla kiinnostunut, mutta en siitä miltä näyttävät, tsiljoonannen kerran.
Jep. ”Olipa ihana käydä tänään virkistymässä luontopolulla.” Sitte on kuva omasta naamasta muikistusilme päällä kädessä termosmuki ja ei ainuttakaan kuvaa luonnosta. Voi v itt u mitä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi! Ihan normaaliksi ihmiseksi itseni miellän, 23v. Opiskelen tällä hetkellä yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisellä, vapaa-aikani täyttyy urheiluharrastuksista. En koe mitään tarvetta jakaa elämääni somessa tai kerjätä tykkäyksiä selfieille. Miellän ig:n jotenkin tosi pinnalliseksi paikaksi, jossa omasta elämästä annetaan idealisoitu kuva filttereiden yms. avulla. En halua elää tuollaisessa mielikuvitustodellisuudessa, mielummin elän tässä maailmassa ja tapaan ystäviä kasvokkain.
Sama.
T. N21, normaali yliopisto-opiskelija
En ole missään somekanavassa esittelemässä elämääni, koska elämäni kuuluu vain minulle ja perheelleni. Minulla on ihana elämä ja olisi paljonkin esiteltävää, minulla on kuitenkin hyvä itsetunto ja minun ei tarvitse hankkia itsetuntoa lisää esittelemällä matkojani ja ostoksiani somekanavissa. Minulle ihan riittää että itse nautin matkoistani ja ostoksistani, miksi ne ylipäätään kiinnostaisi jotain muuta, enkä halua todellakaan leveillä koska se aiheuttaa kateutta. Tiedän miten ihmismieli toimii. Somekanavat ovat tyhjäpäille ja huonon itsetunnon omaaville. Ja lopuksi, kuka normaali ihminen kuvaa takapuoltaan someen, tällaisella ei kyllä ihan kaikki ole kunnossa korvien välissä.
Nainen50
No siis tuota. Ihan normaali ihminen voi olla instagramissa tai olla olematta. Suurin osa kommentoijista kommentoi sillä oletuksella että instagram on joku itsensä (sekä perse*nsä) ja elämänsä esittelypaikka.
Sehän sen käyttötarkoitus on varmaan useille, mutta sitä voi käyttää monin eri tavoin. Esim. itse käytän sitä lähinnä passiiviseen muiden tilien seuraamiseen ja tilini on muuten yksityinen ja esillä vain muutamalle kaverille.
Instagramista löytyy vaikka mitä, luontoa, eläimiä, taidetta, kulttuuria. Eikä siellä ole vain oman elämänsä narsisteja, kuten jotkut kuvittelevat.
Olen yksityisyyttä arvostava ihminen. Ei kiinnosta pätkän vertaa jaella jotain oman naaman tai oman elämän tapahtumia somessa. N30
En ole somessa. Haluan pitää oikeat ystävät lähelläni oikeassa elämässä, ja vaihtaa kuulumiset kasvokkain. Jos kaveri haluaa näyttää lomakuviaan, katsotaan niitä sitten kahvin tai viinin äärellä. Julkkisten tai puolituttujen elämästä en ole kiinnostunut.
N33
Olen normaali, vähän introvertti yliopisto-opiskelija. Mieluummin tapaan ystävät ja ihmiset kasvokkain. Nykyään vaan tässä on se ongelma, että moni selaa puhelintaan koko ajan silloinkin, kun näkee ystäviään kasvokkain, eikä keskity siihen liveseuraansa...
Minä en ole.
En ole vielä täyttänyt 40v, jokunen vuosi menee vielä.
Itsellä taitaa olla syynä LAISKUUS. En jaksaisi katsoa satojen ihmisten kuvia ym ja tykkäillä niistä saatika itse laittaa kuvia sinne. Ja satoja seuraajia varmasti olisi, iso suku ja tuttavapiiri jne. Se ei innosta pätkääkään. Whatsapp riittää mulle mainiosti.
Enkä tajua miten mulla riittäisi AIKA?!
Lisäksi ehkä pelkään että murehtisin kuviani ja sanomisiani, olen vähän sen luontoinen. Teen kärpäsestä härkäsen ja sit kuvittelen et ihmiset kuvittelee ja ja... PALJON VAIVATTOMAMPAA on siis olla liittymättä. Tulisi lisästressiä elämään, jota en todellakaan kaipaa.
Olen vähän sellainen myös että helposti ajattelen kaiken olevan teennäistä enkä jaksa ymmärtää miksi elämästään pitää niin paljon muille kertoa. Ei mua kiinnosta muut niin paljon enkä usko että muita kiinnostaa minä. Tai pelkään ehkä sitäkin että ihmiset kiinnostuu liikaa enkä tykkää sellaisesta.
Joo.
Millainen mies ei ole instagramissa?
Onko se jotenkin oletetusti nimenomaan naisten paikka?
Minä en halua altistaa itseäni muiden arvostelulle, siksi en ole somessa.
En ole instassa enkä facessa. En katso jääneeni mistän sellaisesta "elämää tärkeästä" asiasta paitsi, kun en siellä ole. Päinvastoin, liiaksi olen saanut tuttavapiiristäni kuulla joltisakin lapsellisia puuskahduksia joistain tykkäys-kyttäämisistä, toisten ihmisten kommentoinneista, turhista mielensäpahoittamisista - mikä tuntuu ja näyttää olevan in-tapahtumaa suomalaisillakin - kasvavasta kateudesta ja toisten arvostelemisesta sekä ajan käytön hallitsemattomuudesta puhumattakaan.
Mun oma elämä arkineen on varsin kiireistä ja ihanaa, ei mulla ole aikaa laitettavaksi moiseen hömpötykseen. Kyllä, minun mielestä se on hömpötystä ja jotain itsensä korostamistakin, jopa kummallista kilpailua tykkäysten ja seuraajien ja kaverien määrissä. Saan yhteyden tuttaviini ja ystäviini ihan puhelimitse ja jopa kasvotusten, mikä on paljon mukavampaa. Muutoinkin oma somettaminen on hyvin satunnaista, elämä kun on muualla kuin netissä.