Miten onnistuu seurustelu vuoroviikkoisän kanssa?
Ikäsilläni kunnon miehillä on kaikilla lapsia ja nykykäytännön mukaan huoltajuus on 50/50. Omat lapseni on jo aikuisia. Harrastusten, töiden ja muiden velvoitteiden takia yhteistä aikaa arkisin olisi aika vähän, ja viikonloppuisin voisi tavata max vain joka toinen viikonloppu. Vähän tylsää...
Kommentit (113)
Sitten ne miehet, joiden lapset on jo aikuisia, ovat täyttäneet elämänsä golffilla, kalastuksella, metsästyksellä, moottoripyöräilyllä, maratoneilla. Eipä heitäkään usein pääse tapaamaan. Ihan sama sitten ottaa joku 32v fwb...
Onneksi tajusin ensimmäisen eron jälkeisen suhteeni jälkeen olla ottamatta lapsiani lainkaan kuvioon mukaan. Toisella kierroksella naisten mieli muuttuu todella nopeasti "elämän rakkaudesta" "ei enää tunnukaan siltä"- vaiheeseen.
Eipähän tarvitse lasten kärsiä yllättäen päättyvistä tärkeistä ihmissuhteista sen enempää. Sillä ekalla eron jälkeisellä exällä vähän eri mentaliteetti. Esitellyt lapsensa jo kuudelle eri elämänrakkaudelle.
Nykyisen kumppanini kanssa jo vuosi yhdessä, mutta lapset eivät vieläkään kuviossa. Tähän suhteeseen alan jo luottaa, eli siinä mielessä uskaltaisin jo lapsille esitellä. Joka tapauksessa aion kasvattaa lapseni täyikäisiksi itse ennen mitään yhteenmuuttoa.
Vuoroviikkovanhemmuus ei ole este parisuhteelle, ap:n kysymykseen vastatakseni.
Mikä siinä on että lapsilta pitää piilotella potentiaalista seurustelukumppania?
On ihan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä, että tavataan uusia ihmisiä.
Piilotteletteko te sellaisia kavereita tai sukulaisia, joita näette tosi harvoin, ettei vaan pikkupiltin mieli järky kun joku ihminen katoaa yhtä yllättäen kuin on tullutkin?
Siinähän sen näkee heti, miten kemiat sopivat yhteen.
Minulla lukee deittisovelluksen profiilissa aina, että olen lapseton. Itselle ei ole merkitystä sillä, onko nainen lapseton vai ei. Tosin omassa ikäluokassa sitä salaa toki toivoo, että nuorinkin lapsi olisi jo ala-asteen loppupuolella. :)
Toisen taustoillla ei sinänsä ole väliä, mutta varmasti monella on kynnys lähteä keski-ikäisenä elämään kenenkään kanssa pikkulapsiarkea. Että sinällään viikko/viikko-vanhemmuus luo toki vaihtoehtoja viettää hetkiä yhdessä. <3
M_46
Vierailija kirjoitti:
Up! Miehet mukaan keskusteluun
Kunnon seurustelu ei onnistu vuoroviikkoisän kanssa. Yksi viikko menee lasten kanssa ja toinen harrastuksissa/kavereiden kanssa. Tämä koska, naiset eivät välitä miehen lapsista ja siten heillä ei kannata lasten elämään sotkea. Harrastuksista ja kavereista ei kannata luopua, koska ei se uusi suhde kuitenkaan kestä. Kevytsuhde voi onnistua. Siis sellainen että pari kertaa kuukaudessa tehdään jtn. kivaa yhdessä.
M47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up! Miehet mukaan keskusteluun
Kunnon seurustelu ei onnistu vuoroviikkoisän kanssa. Yksi viikko menee lasten kanssa ja toinen harrastuksissa/kavereiden kanssa. Tämä koska, naiset eivät välitä miehen lapsista ja siten heillä ei kannata lasten elämään sotkea. Harrastuksista ja kavereista ei kannata luopua, koska ei se uusi suhde kuitenkaan kestä. Kevytsuhde voi onnistua. Siis sellainen että pari kertaa kuukaudessa tehdään jtn. kivaa yhdessä.
M47
Juu, ohitan ne deittiprofiilit, joissa on suksenmittainen emoiji-rivistö eri harrastuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up! Miehet mukaan keskusteluun
Kunnon seurustelu ei onnistu vuoroviikkoisän kanssa. Yksi viikko menee lasten kanssa ja toinen harrastuksissa/kavereiden kanssa. Tämä koska, naiset eivät välitä miehen lapsista ja siten heillä ei kannata lasten elämään sotkea. Harrastuksista ja kavereista ei kannata luopua, koska ei se uusi suhde kuitenkaan kestä. Kevytsuhde voi onnistua. Siis sellainen että pari kertaa kuukaudessa tehdään jtn. kivaa yhdessä.
M47
Juu, ohitan ne deittiprofiilit, joissa on suksenmittainen emoiji-rivistö eri harrastuksista.
Kaikilla ei ole aikaavieviä harrastuksia eikä laumoittain kavereita katkeamattoman napanuoran päässä. Vuoroviikkoisä voi olla myös sellainen, että lapsiviikoilla työt ja perhe pitää kiireisenä, vapaaviikoilla ei ole kuin työtä ja yksinäisyyttä. Siinä on sitten tilaa vaikka millaiselle heilastelulle.
Tuohan voi olla aika ihanaakin. Ne hetket kun tapaa, on sitten tosi spesiaaleja. Se on vähän miten sen ottaa. Näin aikuisena ei itsellä ainakaan ole edes mikään hinku lyöttäytyä yhteen jonkun kanssa 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up! Miehet mukaan keskusteluun
Kunnon seurustelu ei onnistu vuoroviikkoisän kanssa. Yksi viikko menee lasten kanssa ja toinen harrastuksissa/kavereiden kanssa. Tämä koska, naiset eivät välitä miehen lapsista ja siten heillä ei kannata lasten elämään sotkea. Harrastuksista ja kavereista ei kannata luopua, koska ei se uusi suhde kuitenkaan kestä. Kevytsuhde voi onnistua. Siis sellainen että pari kertaa kuukaudessa tehdään jtn. kivaa yhdessä.
M47
Juu, ohitan ne deittiprofiilit, joissa on suksenmittainen emoiji-rivistö eri harrastuksista.
Kaikilla ei ole aikaavieviä harrastuksia eikä laumoittain kavereita katkeamattoman napanuoran päässä. Vuoroviikkoisä voi olla myös sellainen, että lapsiviikoilla työt ja perhe pitää kiireisenä, vapaaviikoilla ei ole kuin työtä ja yksinäisyyttä. Siinä on sitten tilaa vaikka millaiselle heilastelulle.
Juu mutta sellainen mies, jolla ei ole intohimoja on tylsä ja ei herätä naisissa kiinnostusta.
Ukko37 kirjoitti:
Mikä siinä on että lapsilta pitää piilotella potentiaalista seurustelukumppania?
On ihan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä, että tavataan uusia ihmisiä.
Piilotteletteko te sellaisia kavereita tai sukulaisia, joita näette tosi harvoin, ettei vaan pikkupiltin mieli järky kun joku ihminen katoaa yhtä yllättäen kuin on tullutkin?
Siinähän sen näkee heti, miten kemiat sopivat yhteen.
Siinä on se riski että lapsi kiintyy siihen seurustelukumppaniin ja se on sitten lapselle suru jos se suhde ei kestäkkään. Sitten tulee taas uusi ja lapsi on että ”mutta Minttu pelasi minun kanssa Afrikan tähteä ja oli paljon kivempi”. Siitä tulee tilanteita.
Tuohan olisi ideaaliratkaisu. Joka toinen viikko seurustelua, joka toinen omaa aikaa isän hoitaessa lapsiaan.
Myös aikuisen äiti
Tunnistan ap:n ongelman. Etsin kumppania 45-55-vuotiaista miehistä. On ok että on lapsia, mutta se on ollut yllätys että 50-vuotiaalla miehellä on esim. 4. vuotias lapsi. Kunnioita miehen halua olla lapsensa kanssa kahden lapsiviikot. Mutta se toinen viikko tuntuu menevän palautumiseen ja omiin juttuihin, mm parit dokausillat kavereiden kanssa. Olenkin tavannut nykyistä kumppaniani nämä 4 kk vain 8-14 tuntia(!) kuussa. Tuo 14 tunnin ennätys tuli yhden kerran nyt kesälomalla. Yhteistä aikaa järjestyi siis yhden kerran niin että hän oli luonani peräti yötä. Lapsi-viikoilla hänelle ei saa edes soittaa tai laittaa viestejä. Mielestäni kyllä voisimme joku päivä ulkoilla ja syödä kolmistaan, mutta ei, ex kuulemma suuttuisi.
Ajattelin lopettaa suhteen, sillä nyt ei ole selvästikään hyvä aika tuoda tämän miehen elämään mitään muuta. Joku FB-ratkaisu olisi hänelle varmasti parempi. En kyllä ymmärrä miksi on eronnut, kun perhe noin "uusi".
Mulla itselläni on niin aikaa vievät harrastukset, että vuoroviikkoisä on ihan ideaalikumppani. Intohimokin pysyy paremmin yllä, kun yhteistä aikaa on vain joka toinen viikko.
Ihan pienten lasten vuoroviikkoisää en kyllä ottaisi, sillä sen seurauksena tulee infektiokierre sekä miehen tarve hoitaa kaikki omat harrastuksensa lapsettomilla viikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up! Miehet mukaan keskusteluun
Kunnon seurustelu ei onnistu vuoroviikkoisän kanssa. Yksi viikko menee lasten kanssa ja toinen harrastuksissa/kavereiden kanssa. Tämä koska, naiset eivät välitä miehen lapsista ja siten heillä ei kannata lasten elämään sotkea. Harrastuksista ja kavereista ei kannata luopua, koska ei se uusi suhde kuitenkaan kestä. Kevytsuhde voi onnistua. Siis sellainen että pari kertaa kuukaudessa tehdään jtn. kivaa yhdessä.
M47
Juu, ohitan ne deittiprofiilit, joissa on suksenmittainen emoiji-rivistö eri harrastuksista.
Kaikilla ei ole aikaavieviä harrastuksia eikä laumoittain kavereita katkeamattoman napanuoran päässä. Vuoroviikkoisä voi olla myös sellainen, että lapsiviikoilla työt ja perhe pitää kiireisenä, vapaaviikoilla ei ole kuin työtä ja yksinäisyyttä. Siinä on sitten tilaa vaikka millaiselle heilastelulle.
Juu mutta sellainen mies, jolla ei ole intohimoja on tylsä ja ei herätä naisissa kiinnostusta.
Oliko tässä nyt puhe intohimojen puutteesta? No ei ollut. Se ei ole mikään intohimon merkki, että pitää riekkua kaikki vapaa-aikansa jonkun äijälauman kanssa kuin teini-ikäiset konsanaan kaljalla tai jotain potkupalloa telkkarista ringissä toljottamassa. Useimmiten se kaverien kanssa seurustelu kuitenkin on sellaista täysin tyhjäpäistä notkumista vaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap:n ongelman. Etsin kumppania 45-55-vuotiaista miehistä. On ok että on lapsia, mutta se on ollut yllätys että 50-vuotiaalla miehellä on esim. 4. vuotias lapsi. Kunnioita miehen halua olla lapsensa kanssa kahden lapsiviikot. Mutta se toinen viikko tuntuu menevän palautumiseen ja omiin juttuihin, mm parit dokausillat kavereiden kanssa. Olenkin tavannut nykyistä kumppaniani nämä 4 kk vain 8-14 tuntia(!) kuussa. Tuo 14 tunnin ennätys tuli yhden kerran nyt kesälomalla. Yhteistä aikaa järjestyi siis yhden kerran niin että hän oli luonani peräti yötä. Lapsi-viikoilla hänelle ei saa edes soittaa tai laittaa viestejä. Mielestäni kyllä voisimme joku päivä ulkoilla ja syödä kolmistaan, mutta ei, ex kuulemma suuttuisi.
Ajattelin lopettaa suhteen, sillä nyt ei ole selvästikään hyvä aika tuoda tämän miehen elämään mitään muuta. Joku FB-ratkaisu olisi hänelle varmasti parempi. En kyllä ymmärrä miksi on eronnut, kun perhe noin "uusi".
Noinhan se menee. Saa nähdä mikä tämän viikkoviikkosysteemin tulevaisuus on kun miehet tajuavat sen raskauden. Mutta tuossa 45 - 55 ikäryhmässä käy toki myös niin, että testotasojen laskun myötä tarve naisseuralle myös laskee ja kaveriaika alkaa olla arvokkaampaa. Naiset jäävät siksi yksin tuossa ikäryhmässä.
Entäs sitten avo/avioliitossa elävät, joilla on lapsia..? Eipä ole meillä tuollaisia ”lapsivapaita” viikkoja. Itse en edes haluaisi olla lapsista erossa niin pitkää aikaa .
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten avo/avioliitossa elävät, joilla on lapsia..? Eipä ole meillä tuollaisia ”lapsivapaita” viikkoja. Itse en edes haluaisi olla lapsista erossa niin pitkää aikaa .
Ei koske teitä, ette te myöskään etsi seurustelukumppania. Eikä tietenkään ydinperheessä ole lapsivapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap:n ongelman. Etsin kumppania 45-55-vuotiaista miehistä. On ok että on lapsia, mutta se on ollut yllätys että 50-vuotiaalla miehellä on esim. 4. vuotias lapsi. Kunnioita miehen halua olla lapsensa kanssa kahden lapsiviikot. Mutta se toinen viikko tuntuu menevän palautumiseen ja omiin juttuihin, mm parit dokausillat kavereiden kanssa. Olenkin tavannut nykyistä kumppaniani nämä 4 kk vain 8-14 tuntia(!) kuussa. Tuo 14 tunnin ennätys tuli yhden kerran nyt kesälomalla. Yhteistä aikaa järjestyi siis yhden kerran niin että hän oli luonani peräti yötä. Lapsi-viikoilla hänelle ei saa edes soittaa tai laittaa viestejä. Mielestäni kyllä voisimme joku päivä ulkoilla ja syödä kolmistaan, mutta ei, ex kuulemma suuttuisi.
Ajattelin lopettaa suhteen, sillä nyt ei ole selvästikään hyvä aika tuoda tämän miehen elämään mitään muuta. Joku FB-ratkaisu olisi hänelle varmasti parempi. En kyllä ymmärrä miksi on eronnut, kun perhe noin "uusi".
Noinhan se menee. Saa nähdä mikä tämän viikkoviikkosysteemin tulevaisuus on kun miehet tajuavat sen raskauden. Mutta tuossa 45 - 55 ikäryhmässä käy toki myös niin, että testotasojen laskun myötä tarve naisseuralle myös laskee ja kaveriaika alkaa olla arvokkaampaa. Naiset jäävät siksi yksin tuossa ikäryhmässä.
Mitä tässä nyt on tarkoittavinaan "miehet tajuavat sen raskauden"? Kai sen nyt jokainen mies omalla kohdallaan tajuaa, millaista vuoroviikkosysteemissä omien lastensa kanssa on elää omassa elämäntilanteessaan. Ihme höpötystä. En myöskään käsitä, mitä erityistä raskautta tuossa on tajuttavaksi. Tavallista perhearkea joka toinen viikko. Joka toinen sitten ei.
No jos sinusta on "vähän tylsää", että nähdään vain joka toinen viikko, niin sitten et vain deittaile sellaisia miehiä. Jos sinulla itselläsi on lapsia, sinulla pitäisi olla jonkinlainen käsitys, millaista se on.