Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minua häiritsee "aina oikeassa" oleva "täydellinen" ystäväni

Vierailija
03.07.2013 |

Hän on mielestään aina oikeassa. Hänen tekemänsä ratkaisut ovat aina parhaita. Hänen mieleisensä sisustus, vaatteet, tyyli, jne. on se ainoa oikea tapa. Mikään muu ei voi olla kaunista. Kaikki muu on oikeastaan ihan kamalaa ja tyylitöntä. Niin, maailma olisi parempi paikka hänelle, jos kaikki tekisivät hänen esimerkkinsä mukaan.

 

Tyyliin: hän käyttää sävyinä vain pellavaa, beigeä, valkoista, vaaleansinistä, vaalean vihreää. Kaikki muu on hirveää ja mautonta. Jos minulla on vaikka violetti paita ja kävelemme näyteikkunan ohi, jossa on sen värisiä vaatteita, hän huudahtaa, että kamalaa, miten hirveän värisiä vaatteita, violetti on väri, joka ei sovi KENELLEKÄÄN!

 

Käymme puutarhamyymälässä. Ihailen keltaisia kukkia. Toinen ystävämme tulee myös ihailemaan niitä ja on jo aikeissa ostaa. Tämä tyyliniekka tulee paikalle, sanomme katso, onpa elinvoimaisen oloisia taimia. Hän toteaa: niin, onhan ne, mutta niissä on KELTAISET kukat, kamalaa, mä EN KOSKAAN voisi laittaa pihalleni keltaisia kukkia. Ihan hirveetä. Ostoaikeissa ollut ystävä sanoo vaisusti: niin, en mäkään tykkää keltaisista kukista - ja jättää ne siihen.

 

Tämä ystävä mesoaa, että käyttää aina ja vain keltakultaisia koruja. Hän ei voi sietää hopeaa tai valkokultaa! (Kihla- ja vihkisormukseni ovat valkokultaisia.) Puolen vuoden päästä hänellä killuu korvissa hopeiset korvakorut...

 

Ystävä kauhistelee, kun käyn hiihtämässä. Ulkoliikunta ja varsinkaan talvella ei ole häntä varten! Miten mä saatan! Vuoden päästä hän menee juoksukouluun, alkaa lenkkeillä keskellä lunta ja jäätä ja hehkuttaa, miten mahtavaa on, kun reidet jäätyy -15 asteen pakkasella.

 

Meillä on uusi koti ja uusia huonekaluja. Ystävä tulee kylään ja tokaisee, että meillä on hänen makuunsa liian talonpoikaista (?). Hän pitää enemmän blingblingistä! Ja muuten, HÄNEN joulukoristeensa ei ole perinteisiä tonttuja vaan sellaisia, jotka ei oikeastaan ole edes joulukoristeita - ja se vasta on hienoa!

 

Arvatkaa mitä? Mä en jaksa enää. Kyseisen ihmisen seura on alkanut tympiä ja isosti.

Kommentit (110)

Vierailija
101/110 |
03.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n ystävä kuulostaa ihan yhdeltä työyhteisömme naiselta... Todella dominoiva tyyppi, joka omaa ehdottoman tyylitajun, värisilmän jne. Aluksi myötäilin diplomaattisesti, nykyään en enää jaksa.Hänen kommentointeihinsa vastaan vain "en tykkää,ei ole meidän tyyliä", "liian blingiä mulle", "onneksi ei olla samoilla apajilla" tai vastaavaa. Hänellä on kyllä mielipide, miten hiukseni pitäisi leikata, millainen farkkumalli sopisi, minkä väriset kukat pihalle, lista on loputon. 

Hupaisaa vain on, että olen huomannut että nämä ehdotukset ovat juuri samoja kuin hänellä itsellään on. Kai se on jotain tuen hakemista. Vaikuttaa kovin epävarmalta ihmiseltä joka pönkittää oloaan olemalla jatkuvasti äänessä ja esiintymällä asiantuntijana. Enää ei ihan niin paljon neuvo, kun on huomannut etten ole otollista maaperää;)

 

Vierailija
102/110 |
03.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:55"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:20"]

Niin, no eikö se ole aika tavallista, että ihmiset sisustavat kotinsa juuri niillä väreillä joista pitävät. Olisihan se nyt kummallista jos ap:n ystävä tekisi jotain sellaista joka hänen omasta mielestään on huono idea.

Vaikuttaa vähän siltä, että sinua häiritsee se ettei hän kehu sinua. Mitäs jos kehittäisit itsellesi itsetunnon jotta sinun ei tarvitsisi elää muiden kiitoksista?

[/quote]

Toki, mutta normaali ihminen tajuaa myös, että makuja on erilaisia eikä omat mieltymykset ole välttämättä toisten mieleen. Toinen tykkää yhdestä, toinen jostain muusta. Sitä paitsi ap:n kuvauksen perusteella tulee vaikutelma, että noilla kommenteilla ei ole ystävän maun kanssa mitään tekemistä, haluaa vaan tahallaan sanoa ilkeästi eikä edes muista noita tekaistuja "makumieltymyksiään" myöhemmin (esim. tuo hopeakorvakoru esimerkki).

Eihän sitä tarvitse kommenteista tietenkään välittää ja tekee ihan niin kuin itse tykkää, mutta on toooosi rasittavaa olla ihmisen kanssa, joka ei ikinä keksi mitään positiivista sanottavaa mistään. Mulla on yksi tämän tyyppinen kaveri, ihan mukava tavallaan kunhan ei nähdä liian usein.

[/quote]

Mulla oli kans nuorena ap:n ystävän "kaksoisolento". Olin silloin aika epävarma ihminen ja menemättä yksityiskohtiin, tämä ystävä onnistui loukkaamaan minua pahasti, jonka jälkeen itsetuntoni oli säpäleinä.

Hän esimerkiksi haukkui yhden toisen ystäväni "kuinka kukaan voi olla sen kanssa" ja yhtäkkiä olikin mennyt bailaamaan tämän kanssa (siis ihan vapaasti sinänsä minun puolestani, mutta kun juuri yrjönnyt, kun minä kaveeraan tämän onnettoman (not) hlön kanssa) 

Onneksi hän muutti sittemmin ulkomaille, mutta olin sitä ennen kyllä katkaissut jo välini häneen (heti kun sain itsetuntoni niin ylös). 

Kummallista, (ja helpottavaa), että jollain toisellakin on täsmälleen samantapainen ystävä, itse kun aina mietin, että kuvittelenko mä vain nämä sen jutut ja sen, että sinne on kirves haudattuna. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/110 |
03.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

39 jatkaa vielä: Aika jännä, että täällä analysoidaan tuollaisen käytöksen johtuvan siitä, että henkilö on besserwisser, epävarma itsestään ja pinnallinen. Nimittäin arvatkaa, mistä tämä kaksoisolento eniten valitti minulle minusta ja muista ystävistäni? No, että meistä löytyy yksi, joka on kamala besserwisser, yksi itsestään täysin epävarma luonne ja minä olin lähinnä pinnallinen, poispilattu kakara. Ei olisi tietenkään pitänyt uskoa, mutta en saanut tukea mistään, vaan päinvastoin minulla oli äiti, joka ei ymmärtänyt missä mennään, ja hän komppasi ystäväni puheita murentaen minun itsetuntoni tämän ystävän kautta ja avulla. (Oli äitini nakertanut sen jo ennen tämän ystävän kuvioihintuloakin, siksi olinkin altis hänen vaikutukselleen).

Ystävääni tuntui vaivaavan erityisen paljon kaikki hyvä, mitä minulla oli. Olin muka rikkaasta perheestä, meillä oltiin siis snobeja, kun pääsin mukaan erääseen mediaan liittyvään asiaan, koko ohjelma oli nolointa, mitä löytyy, kun minua pyydettiin mukaan yhteen taideprojektiin, olin nolo pyrkyri, kun minä en pitänyt liikunnasta, sohvaperunat ovat säälittävimpiä ihmisiä jne jne. 

Äitini mielestä olin turha valittaja, kun valitin dominoivan ystäväni käytöksestä. Olisin kaivannut äitini apua saada vastattua hänelle oikeudenmukaisesti takaisin, mutta äitini mielestä oikeudenmukaista oli olla hiljaa ja antaa ystävän kuvitella olevansa niin erinomainen. Muuten hyvä, mutta kun minä en kokenut sitä niin, vaan mollaamisena. Missä oli äitini, kun häntä kerrankin olisin tarvinnut. Äitini ei siis ole mikään hiiri, siitä ei ollut kyse, vaan tunteeton paskiainen, joka luuli minun pärjäävän ystävän kanssa oikein hyvin.

 

Vierailija
104/110 |
03.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 21:32"]

Minullakin on tuollainen ystävä, joo... Tai hänelle ei ehkä niinkään ole tärkeää olla oikeassa vaan korostaa omaa paremmuuttaan ja ennekaikkea varakuuttaan, vaikka ei edes ole mitenkään keskivertoa varakkaampi. Sellaista kuunnellesa tulee itsellekin koko ajan sellainen olo, että pitäisi pistää paremmaksi ja kehuskella sellaisilla asioilla, millä ei normaalisti tulisi mieleenkään kehuskella.

 

Kaveri esim. osti uuden auton ja siitä on kyllä kuultu! Jo enne kuin autoa oli ostettu, hän linkkaili facebookiin kuvia että tälläinen tulee. Ja nyt kun se seisoo pihassa, saa taas jatkuvasti kuullaa, kuinka hieno bemai heilä on. Tuohon tekisi mieli kommentoida, että joo, meillä ei ehkä oo bemaria mutta ei sentäs oo lainarahalla ostettu meidän auto... Kamalinta tässä on siis se, että itsestäkin nousee esiin ihan kummia piirteitä kun tekee koko ajan mieli kuittailla takaisin.

 

Itselle on tämän kaverin kohdalla ainakin tullut vähän se fiilis, että kun hän on kotoisin melko varattomasta kodista,  missä ei ilmeisesti ole ollut varaa kovin usein mihinkään luksukseen, niin nyt täytyy jotenkin kompensoida sitä ja ilmaista koko ajan että rahaahan on!

[/quote]

No voi voi. Enää ei ole sopivaa iloita uudesta autostakaan. Minä iloitsin uudesta pyörästäni ja kerroin siitä kaikille etukäteen ja oikein hehkutin sitä kun olin niin rakastunut siihen. Tai siis vanha käytetty romuhan se oli mutta kuitenkin minun uusi kaverini jonka kanssa viiletän uusiin seikkailuihin.

En osannut kuvitellatkaan, että joku voisi pitää minun viatonta iloani kehumisena tai että joku ottaisi siitä nokkiinsa. Joskus tulee tunne, että suurin osa ihmisistä kärsii pahoista henkisistä ongelmista.

 

Vierailija
105/110 |
03.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 22:47"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 21:32"]

Minullakin on tuollainen ystävä, joo... Tai hänelle ei ehkä niinkään ole tärkeää olla oikeassa vaan korostaa omaa paremmuuttaan ja ennekaikkea varakuuttaan, vaikka ei edes ole mitenkään keskivertoa varakkaampi. Sellaista kuunnellesa tulee itsellekin koko ajan sellainen olo, että pitäisi pistää paremmaksi ja kehuskella sellaisilla asioilla, millä ei normaalisti tulisi mieleenkään kehuskella.

 

Kaveri esim. osti uuden auton ja siitä on kyllä kuultu! Jo enne kuin autoa oli ostettu, hän linkkaili facebookiin kuvia että tälläinen tulee. Ja nyt kun se seisoo pihassa, saa taas jatkuvasti kuullaa, kuinka hieno bemai heilä on. Tuohon tekisi mieli kommentoida, että joo, meillä ei ehkä oo bemaria mutta ei sentäs oo lainarahalla ostettu meidän auto... Kamalinta tässä on siis se, että itsestäkin nousee esiin ihan kummia piirteitä kun tekee koko ajan mieli kuittailla takaisin.

 

Itselle on tämän kaverin kohdalla ainakin tullut vähän se fiilis, että kun hän on kotoisin melko varattomasta kodista,  missä ei ilmeisesti ole ollut varaa kovin usein mihinkään luksukseen, niin nyt täytyy jotenkin kompensoida sitä ja ilmaista koko ajan että rahaahan on!

[/quote]

No voi voi. Enää ei ole sopivaa iloita uudesta autostakaan. Minä iloitsin uudesta pyörästäni ja kerroin siitä kaikille etukäteen ja oikein hehkutin sitä kun olin niin rakastunut siihen. Tai siis vanha käytetty romuhan se oli mutta kuitenkin minun uusi kaverini jonka kanssa viiletän uusiin seikkailuihin.

En osannut kuvitellatkaan, että joku voisi pitää minun viatonta iloani kehumisena tai että joku ottaisi siitä nokkiinsa. Joskus tulee tunne, että suurin osa ihmisistä kärsii pahoista henkisistä ongelmista.

 

[/quote]

 

Totta kai saa ja pitääkin olla iloinen siitä mitä on. Mutta viaton ilo on eri asia kuin kehuminen. On eri asia kommentoida "niin joo kun meil on nyt se bemari" kun kysyny että mitä haluaisit syödä kun tulet kylään.

Vierailija
106/110 |
04.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:19"]

Onko tuo kolmas, joka jätti ne kukat sitten ostamatta jokin kouluttamaton vässykkä, joka ei uskalla tehdä itse päätöksiä?

[/quote]

 

Miksi luulet ettei  "kouluttamaton vässykkä" osaisi ostaa haluamansa kukat ? Taoi uskaltaisi ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/110 |
04.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 22:47"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 21:32"]

Minullakin on tuollainen ystävä, joo... Tai hänelle ei ehkä niinkään ole tärkeää olla oikeassa vaan korostaa omaa paremmuuttaan ja ennekaikkea varakuuttaan, vaikka ei edes ole mitenkään keskivertoa varakkaampi. Sellaista kuunnellesa tulee itsellekin koko ajan sellainen olo, että pitäisi pistää paremmaksi ja kehuskella sellaisilla asioilla, millä ei normaalisti tulisi mieleenkään kehuskella.

 

Kaveri esim. osti uuden auton ja siitä on kyllä kuultu! Jo enne kuin autoa oli ostettu, hän linkkaili facebookiin kuvia että tälläinen tulee. Ja nyt kun se seisoo pihassa, saa taas jatkuvasti kuullaa, kuinka hieno bemai heilä on. Tuohon tekisi mieli kommentoida, että joo, meillä ei ehkä oo bemaria mutta ei sentäs oo lainarahalla ostettu meidän auto... Kamalinta tässä on siis se, että itsestäkin nousee esiin ihan kummia piirteitä kun tekee koko ajan mieli kuittailla takaisin.

 

Itselle on tämän kaverin kohdalla ainakin tullut vähän se fiilis, että kun hän on kotoisin melko varattomasta kodista,  missä ei ilmeisesti ole ollut varaa kovin usein mihinkään luksukseen, niin nyt täytyy jotenkin kompensoida sitä ja ilmaista koko ajan että rahaahan on!

[/quote]

No voi voi. Enää ei ole sopivaa iloita uudesta autostakaan. Minä iloitsin uudesta pyörästäni ja kerroin siitä kaikille etukäteen ja oikein hehkutin sitä kun olin niin rakastunut siihen. Tai siis vanha käytetty romuhan se oli mutta kuitenkin minun uusi kaverini jonka kanssa viiletän uusiin seikkailuihin.

En osannut kuvitellatkaan, että joku voisi pitää minun viatonta iloani kehumisena tai että joku ottaisi siitä nokkiinsa. Joskus tulee tunne, että suurin osa ihmisistä kärsii pahoista henkisistä ongelmista.

 

[/quote]

 

Totta kai saa ja pitääkin olla iloinen siitä mitä on. Mutta viaton ilo on eri asia kuin kehuminen. On eri asia kommentoida "niin joo kun meil on nyt se bemari" kun kysyny että mitä haluaisit syödä kun tulet kylään.

[/quote]

Ja kehuminen on moraalisesti tuomittavaa koska...sinulle tulee paha mieli kun sinulla ei ole bemaria?

 

Vierailija
108/110 |
04.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä on varmaan matala itsetunto, jos kerran työkaverit on kaikki rikkaampia ja koulutetumpia ja yrittää tuolla tavalla pönkittää sitä egoaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/110 |
04.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei materialistisuus ole tässä mikään ongelma vaan liian kärkäs mielipiteiden tarjoaminen. Olen itsekin hyvin materialistinen eli kauniit ja kivat asiat, vaatteet, sisustaminen, harrastuskamppeet jne. ovat minulle tärkeitä ja mieluusti myös puhun niistä. En kuitenkaan oleta, että tietäisin ystävieni paremmin, mitä heidän tulisi tehdä. Se on minustakin moukkamaista.

Vierailija
110/110 |
04.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 10:12"]

Ei materialistisuus ole tässä mikään ongelma vaan liian kärkäs mielipiteiden tarjoaminen. Olen itsekin hyvin materialistinen eli kauniit ja kivat asiat, vaatteet, sisustaminen, harrastuskamppeet jne. ovat minulle tärkeitä ja mieluusti myös puhun niistä. En kuitenkaan oleta, että tietäisin ystävieni paremmin, mitä heidän tulisi tehdä. Se on minustakin moukkamaista.

[/quote]

Ja missä ap on kertonut ystävänsä yrittäneen pakottaa hänet tekemään jotain tai edes kertonut mitä muiden pitäisi tehdä?

Minä olen kertonut ystävälleni mm. pitäväni eräästä hajuvedestä tosi paljon jonka myynti lopettiin ja katso! ystävälläni sattui olemaan juuri sitä hajuvettä pullo jäljellä ja hän antoi sen minulle koska ei itse pitänyt siitä. Samoin minä olen antanut hänelle vaatteita jotka eivät sovi minun tyylini mutta joista hän pitää. Mut hei! Ollaan jatkossa kaikki hiljaa, niin ei tapahdu tälläisiä kamalia asioita.