Minua häiritsee "aina oikeassa" oleva "täydellinen" ystäväni

Kuinka vanhoja olette? Kuulostaa siltä, että lapsia ei teillä vielä ole (Eli olisitte  suurinpiirtein alle 30-vuotiaita), kun jaksatte keskittyä sisustukseen ym. noin paljon.

Mietin vain, että monikin saattaa olla kovin ehdoton asiassa kuin asiassa kaksikymppisenä, myöhemmin on sitten oppinut näkemään myös toisten kantoja asioihin. (Tai ainakin osaa pitää mölyt mahassaan.)

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:39"]

Kuinka vanhoja olette? Kuulostaa siltä, että lapsia ei teillä vielä ole (Eli olisitte  suurinpiirtein alle 30-vuotiaita), kun jaksatte keskittyä sisustukseen ym. noin paljon.

Mietin vain, että monikin saattaa olla kovin ehdoton asiassa kuin asiassa kaksikymppisenä, myöhemmin on sitten oppinut näkemään myös toisten kantoja asioihin. (Tai ainakin osaa pitää mölyt mahassaan.)

[/quote]

Sehän tässä juuri surettaakin, kun ihmiset alkaa olla neljänkympin molemmin puolin. Tähän asti ollut suht mukavaa ja sivistynyttäkin seuraa. Nyt tuntuu, että viimeisen kahden vuoden aikana nämä kaikenmaailman pinnalliset turhuudet on alkaneet olla porukalle se tärkein juttu...

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:20"]

Niin, no eikö se ole aika tavallista, että ihmiset sisustavat kotinsa juuri niillä väreillä joista pitävät. Olisihan se nyt kummallista jos ap:n ystävä tekisi jotain sellaista joka hänen omasta mielestään on huono idea.

Vaikuttaa vähän siltä, että sinua häiritsee se ettei hän kehu sinua. Mitäs jos kehittäisit itsellesi itsetunnon jotta sinun ei tarvitsisi elää muiden kiitoksista?

[/quote]

Toki, mutta normaali ihminen tajuaa myös, että makuja on erilaisia eikä omat mieltymykset ole välttämättä toisten mieleen. Toinen tykkää yhdestä, toinen jostain muusta. Sitä paitsi ap:n kuvauksen perusteella tulee vaikutelma, että noilla kommenteilla ei ole ystävän maun kanssa mitään tekemistä, haluaa vaan tahallaan sanoa ilkeästi eikä edes muista noita tekaistuja "makumieltymyksiään" myöhemmin (esim. tuo hopeakorvakoru esimerkki).

Eihän sitä tarvitse kommenteista tietenkään välittää ja tekee ihan niin kuin itse tykkää, mutta on toooosi rasittavaa olla ihmisen kanssa, joka ei ikinä keksi mitään positiivista sanottavaa mistään. Mulla on yksi tämän tyyppinen kaveri, ihan mukava tavallaan kunhan ei nähdä liian usein.

On aika saatanan rasittava tuollainen ystävä.

Mikä horoskooppimerkki? Olen utelias...

t: härkä

Mä en pysty ymmärtämään miksi ap jaksat olla tuollaisen ihmisen ystävä. Itse kierrän moiset kaukaa! Jos vaikka töissä joudun olemaan tuollaisen kanssa tekemisissä, kerron hänelle aivan suoraan että mm. ostan keltaisia kukkia, koska pidän niistä jne. Jos hän tyrkyttäisi sisustusvärejään minulle, sanoisin esim. "Kamalan vaisu yhdistelmä, ei oikein sovi minun makuuni", tai jotain vastaavaa. Tuskinpa jaksaisi kovin kauan mainostaa mieltymyksiään.

Toistuvat, ikävät tilanteet ihmissuhdeasioissa ovat yleensä kummankin osapuolen ylläpitämiä - "vika" ei siis ole ainoastaan sen dominoivamman ihmisen, vaan tarvitaan myös sitä että alistuvampi osapuoli mahdollistaa tilanteen jatkumista. Koska ihminen voi muuttaa ainoastaan itseään, sinuna miettisin miten voin omaa käyttäytymistäni muuttamalla saada tuollaisen hölmöilyn loppumaan. Löydät kyllä ratkaisut kun paneudut asiaan ajatuksella ja lakkaat syyllistämästä muita ihmisiä omasta onnettomuudestasi.

Ap taisi lähteä soittelemaan niille toisille kamuille.

On ihan helvetin raskasta olla tuollaisen kaveri, joten hänelle voi sanoa suoraan.

- mutta noissa jutuissa, että tuollainen "minä muuten tiedän paremmin" -tyyppi tulee paikalle liihottelemaan ja kertoo että HÄN inhoaa vaikkapa sitten niitä keltaisia kukkia, voi hänelle sanoa että "eipä sua ole niitä ostamaan pyydettykään. MINÄ pidän näistä, jätä sinä ostamatta kun et kerran tykkää", ja samaa linjaa voi jatkaa loputtomiin, niin vaatteiden, huonekalujen kuin muidenkin asioiden kanssa. 

Ja mitä tulee noihin että mieli muuttuu, esim. vain keltakultaisia koruja/ei ulkoliikuntaa talvella jne., mä itse niin vittuilisin menemään noitten kohdalla. "no kappas, mitkä halpishelyt sulla on vai onko kultaus lähtenyt, eikö kaikki ollutkaan kultaa mikä kiilsi? Mites se liikunta nyt sit maistuu kun vuosi sitten se oli moukkamaista? jne. 

Mutta mä olenkin aivan kammottava akka kestämään ylipäätään tuollaisia kavereita.

Tässä: "Hänen mieleisensä sisustus, vaatteet, tyyli, jne. on se ainoa oikea tapa. Mikään muu ei voi olla kaunista."

JA: 

"Tyyliin: hän käyttää sävyinä vain pellavaa, beigeä, valkoista, vaaleansinistä, vaalean vihreää. Kaikki muu on hirveää ja mautonta. Jos minulla on vaikka violetti paita ja kävelemme näyteikkunan ohi, jossa on sen värisiä vaatteita, hän huudahtaa, että kamalaa, miten hirveän värisiä vaatteita, violetti on väri, joka ei sovi KENELLEKÄÄN!"

Ihan sama minusta kuin sanoisi ystävälleen kun tavataan: Hirveät vaatteet sulla tänään, ei sovi sulle yhtään! 

...ja tavallaan tämä ystävä oli niin sanonutkin, eri yhteydessä, eli tullessaan kylään:

"Ystävä tulee kylään ja tokaisee, että meillä on hänen makuunsa liian talonpoikaista (?). Hän pitää enemmän blingblingistä." (Lainaukset aloittajan aloitusviestistä)

Ainakin jos tyyli on näin suorapuheinen, niin olisi hyvä olla "hajulla" siitä, että onko noin suora ja arvioiva tyyli ihan ok myös vastapuolelle, mutta siitähän nämä ihmiset eivät koskaan ole kiinnostuneita.

Sanopa heille, että tämä nyt kyllä loukkasi minua, niin he vain loukkaantuvat, kun saavat kuulla totuuden itsestään (loukkaava moukka). Samaan aikaan he pitävät itsestäänselvänä, että he voivat laukoa "totuuksia" muiden tyylistä, sisustuksesta, ystävistä ja harrastuksista.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 14:04"]

On ihan helvetin raskasta olla tuollaisen kaveri, joten hänelle voi sanoa suoraan.

- mutta noissa jutuissa, että tuollainen "minä muuten tiedän paremmin" -tyyppi tulee paikalle liihottelemaan ja kertoo että HÄN inhoaa vaikkapa sitten niitä keltaisia kukkia, voi hänelle sanoa että "eipä sua ole niitä ostamaan pyydettykään. MINÄ pidän näistä, jätä sinä ostamatta kun et kerran tykkää", ja samaa linjaa voi jatkaa loputtomiin, niin vaatteiden, huonekalujen kuin muidenkin asioiden kanssa. 

Ja mitä tulee noihin että mieli muuttuu, esim. vain keltakultaisia koruja/ei ulkoliikuntaa talvella jne., mä itse niin vittuilisin menemään noitten kohdalla. "no kappas, mitkä halpishelyt sulla on vai onko kultaus lähtenyt, eikö kaikki ollutkaan kultaa mikä kiilsi? Mites se liikunta nyt sit maistuu kun vuosi sitten se oli moukkamaista? jne. 

Mutta mä olenkin aivan kammottava akka kestämään ylipäätään tuollaisia kavereita.

[/quote]

Eli kun toinen ilmaisee rehellisen mielipiteensä (mitä nyt ihmiset tekevät aika usein), niin sinä reagoit siihen vittuilemalla, manipuloimalla, pelaamalla, feikkaamalla. Sinun täytyy päästä näyttämään sille, päihittämään se, että sun nenille ei hypitä, laitat sen tyypin ojennukseen. Miksi? Miksi et voi sanoa sitä todellista syytä? Miksi sinun täytyy käyttää epäsuoraa väkivaltaa? Siksikö, että se todellinen syy on jotain häpeällisistä, ettet kehtaa ilmaista sitä?

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:20"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 13:11"]

Mitä tämä kaveri tekee työkseen? Olisiko jäänyt työrooli päälle, kenties? Onko sinulla muita kavereita, joiden kanssa olla?

[/quote]

Ei tee koulutustaan vastaavaa työtä eikä ole vakinaista työsopimusta. Mutta on töissään ja vapaa-ajallaan sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joilla urat, hienommat talot ja tavarat kuin hänellä... Kai se sitten on jotain pätemistä. Kenelläkään ei saisi olla asiat paremmin kuin hänellä.

On mulla muitakin kavereita. Aika paljon olen tuohon suuntaan yhteydenpitoa vähentänytkin. Välillä tuntuu, että mua pyydetään mukaan siksi, että olisi taas sen toisen kaverin kanssa jotain kauhisteltavaa vähäksi aikaa...

[/quote]

Ovatko nämä sitten yhdessä kauhistelleet joitain sinuun liittyviä asioita?

[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 20:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 13:47"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 02:00"]

Jos kehumisen tarkoitus on nostaa itsensä toisen yläpuolelle, niin kyllä, mielestäni se on "moraalisesti tuomittavaa". Tai ainakin se on myrkkyä ystävyydelle, jonka useimmat kuitenkin odottavat olevan tasa-arvoinen ihmissuhde.

Omista onnistumisista tai uusista ostoksista iloitseminen on sitten ihan toinen juttu, mutta näitä kahta on harvemmin kovin vaikea erottaa toisistaan. "Ai sulla on vaan tollanen Toyota... me ostettiin just miehen kans uudet BMW:t ku me ei todellakaan kehdata ajaa muilla ku premium-autoilla"-tyylisistä kommenteista ei jää epäselväksi, mistä on kyse. Ei edes siellä kuuluisassa "muualla ku Suomessa", jossa kateutta ei ole edes sanakirjassa.

[/quote]

Niin paitsi että mikään missään esitetyssä esimerkissä ei viittaa siihen, että kukaan olisi pitänyt ketään toista huonompana.

Tätäkään en oikeastaan ymmärrä. Miksi se , että ystävyyssuhteen toinen osapuoli olisi jotenkin huonompi olisi este ystävyydelle? Osaatko kuvitella, että on olemassa ihmisiä joiden mielestä ihmisarvo ei riipu siitä kuinka kaunis, rikas, hyvä, tyylikäs tai osaava ihminen on. Tuo sinun pakonomainen tarve häivyttää erot, vertailut ja yrittää kaikki saada näyttämään samalta viittaa siihen, että sinä itse halveksit ihmisiä jotka ovat "huonompia" kuin sinä itse. Tässä ap:n tapauksessa joku toinen olisi voinut myöntää, että joo, minulla ei ole värisilmää enkä niin kauheasti välitäkään väreistä.

Tämä on jotenkin niin tyypillistä nykyajalle. Ei saa sanoa, että ihmiset eivät ole kaikki taidoiltaan yhtä hyviä, yhtä älykkäitä tai että kaikilla ei ole yhtä hyvä värisilmä. Että se on jotenkin kohteliaisuutta teeskennellä, että kaikki ovat kaikessa yhtä hyviä. Jotnekin toivoisin, että palaisimme aikoihin jolloin ihmisarvo oli kaikilla eikä tarvinnut lunastaa sitä olemalla jotain.

[/quote]

Mutta mitä sanot sellaisesta, että haukutaan toiselle tämän ystävä ällöttävänä ihmisenä, joka kanssa ei kukaan viihdy, ja sitten kuukauden päästä mennään sen ystävän kanssa juhlimaan, eikä kysytä sitä, kenelle ystävää haukuttiin, mukaan? 

Minä ainakin kaipasin etenkin nuorena ystävältäni hyväksyntää, ja olisi ollut kullan arvoista, jos harrastuksiani, mielenkiinnon kohteitani, ystäviäni ja muita mieltymyksiäni haukkunut ystäväni olisi tuonut esille sen seikan, että tämä ei todellakaan ole uhka hänen ystävyydelleen minua kohtaan, vaan hän arvostaa minua siitä huolimatta. Mutta hän sai valtaa minuun, kun ei kertonut. Ja luulen hänen huomanneen tämän jo aiemmista ystävyyssuhteistaan ns "heikkojen" ihmisten kanssa ja käyttäneen sitä hyväkseen. 

[/quote]

Jospa se ei ole ystäväsi? Enkä nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Sehän olet sinä jolle on niin kauhean tärkeää, että harrastuksesi, mieltymyksesi ja mielenkiinnonkohteesi herättävät muissa arvostusta. Se olet sinä joka arvostaa ihmisiä sen perusteella mitä he harrastavat. Se on sinun ajatuksesi, että jotakuta edes voi arvottaa harrastusten perusteella. Ei ystäväsi. Hän on vain eri mieltä kuin sinä. Sinä olet se joka kerjää arvostusta. Hän luultavasti haluaisi olla ystäväsi siitä huolimatta, että teillä on eri harrastukset tai eri mieltymykset. Hän ei kelpaa sinulle.

[/quote]

Kyllä kai hän halusi olla ystäväni, Jälkikäteen olen näin ajatellut :/ Se olisi onnistunut ymmärtämällä sen, että pahoitin mieleni hänen puheistaan. 

En myöskään ymmärrä  tuota hänen haukkumansa ystäväni kanssa ulos menemistä. 

Lisäksi minua kiinnostaa, mistä näet tai tiedät tämän: "Sehän olet sinä jolle on niin kauhean tärkeää, että harrastuksesi, mieltymyksesi ja mielenkiinnonkohteesi herättävät muissa arvostusta. Se olet sinä joka arvostaa ihmisiä sen perusteella mitä he harrastavat. Se on sinun ajatuksesi, että jotakuta edes voi arvottaa harrastusten perusteella."

?

Ootkohan sä mun kälyn kaveri? Kuullostaa tosi pahasti siltä.. jos on sama ihminen, suosittelen että toteat vaan tyynesti seuraavalla kerralla että ystävä hyvä, makuja ja mielipiteitä on monia ja sinun ei ole ainoa oikea. Tuntuisi toimivan, nyt on jo vähän helpompaa hänen seurassaan, kun tuon on muutaman kerran tokaissut.

Oletkohan siskoni kaveri? Hän on juuri tuollainen! Kaikenlisäksi hänen kasvatusvinkkinsä ovat parhaita ja ainoita oikeita, vaikka hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista!

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 14:34"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 14:04"]

On ihan helvetin raskasta olla tuollaisen kaveri, joten hänelle voi sanoa suoraan.

- mutta noissa jutuissa, että tuollainen "minä muuten tiedän paremmin" -tyyppi tulee paikalle liihottelemaan ja kertoo että HÄN inhoaa vaikkapa sitten niitä keltaisia kukkia, voi hänelle sanoa että "eipä sua ole niitä ostamaan pyydettykään. MINÄ pidän näistä, jätä sinä ostamatta kun et kerran tykkää", ja samaa linjaa voi jatkaa loputtomiin, niin vaatteiden, huonekalujen kuin muidenkin asioiden kanssa. 

Ja mitä tulee noihin että mieli muuttuu, esim. vain keltakultaisia koruja/ei ulkoliikuntaa talvella jne., mä itse niin vittuilisin menemään noitten kohdalla. "no kappas, mitkä halpishelyt sulla on vai onko kultaus lähtenyt, eikö kaikki ollutkaan kultaa mikä kiilsi? Mites se liikunta nyt sit maistuu kun vuosi sitten se oli moukkamaista? jne. 

Mutta mä olenkin aivan kammottava akka kestämään ylipäätään tuollaisia kavereita.

[/quote]

Eli kun toinen ilmaisee rehellisen mielipiteensä (mitä nyt ihmiset tekevät aika usein), niin sinä reagoit siihen vittuilemalla, manipuloimalla, pelaamalla, feikkaamalla. Sinun täytyy päästä näyttämään sille, päihittämään se, että sun nenille ei hypitä, laitat sen tyypin ojennukseen. Miksi? Miksi et voi sanoa sitä todellista syytä? Miksi sinun täytyy käyttää epäsuoraa väkivaltaa? Siksikö, että se todellinen syy on jotain häpeällisistä, ettet kehtaa ilmaista sitä?

[/quote]

Mielipiteen ilmaisu on eri asia kuin toisen mielipiteen arvostelu tai jyrääminen tai kokonaan toisen puolesta päättämisen halu, josta ap kirjoitti.  Eli se "kaveri" kuvittelee voivansa jyrätä toisen maun ja päättää hänen puolestaan. (ja kukkien osalta jopa onnistui) Ja jos hänelle ei kerta kaikkiaan sovi muut kuin kultakorut, niin kaipa tuota saa kysäistä että mikäs kelkan käänsi siinä asiassa?

Perimmäinen syy ei kyllä olisi mitenkään häpeällinen, ainakaan minulle. Olisin vaan niin totaalisen kyllästynyt tuollaisen mielipidejyrän ja jokapaikan besserwisserin olemukseen, etten enää jaksaisi katsella. Koska jos ajautuisin tuohon tilanteeseen itse, olisin kyllä tehnyt ko. henkilölle selväksi, että hänellä on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta niin myös minulla ja koska olen kuitenkin vielä ihan oikeustoimikelpoinen ihminen, teen myös itse päätökseni. Vaikka ne eivät hänen ah, niin herkkää silmäänsä miellyttäisikään. 

Usein myös noilla mielipidejyrillä on taipumusta unohtaa täysin omat sanansa tai käytöksensä. "En ikinä ole sanonut että käyttäisin vain keltakultaista!" ja perään järkyttynyt sekä loukkaantunut ilme. Hehän eivät tee ikinä mitään väärin saati sano mitään jyrkkää. Ja siis "hänhän sanoi vaan mielipiteensä".

Se on huono selitys silloin kun on tarkoituksena vain loukata ja nostaa omaa asemaansa.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 16:18"]

Mielipiteen ilmaisu on eri asia kuin toisen mielipiteen arvostelu tai jyrääminen tai kokonaan toisen puolesta päättämisen halu, josta ap kirjoitti.  Eli se "kaveri" kuvittelee voivansa jyrätä toisen maun ja päättää hänen puolestaan. (ja kukkien osalta jopa onnistui) Ja jos hänelle ei kerta kaikkiaan sovi muut kuin kultakorut, niin kaipa tuota saa kysäistä että mikäs kelkan käänsi siinä asiassa?

Perimmäinen syy ei kyllä olisi mitenkään häpeällinen, ainakaan minulle. Olisin vaan niin totaalisen kyllästynyt tuollaisen mielipidejyrän ja jokapaikan besserwisserin olemukseen, etten enää jaksaisi katsella. Koska jos ajautuisin tuohon tilanteeseen itse, olisin kyllä tehnyt ko. henkilölle selväksi, että hänellä on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta niin myös minulla ja koska olen kuitenkin vielä ihan oikeustoimikelpoinen ihminen, teen myös itse päätökseni. Vaikka ne eivät hänen ah, niin herkkää silmäänsä miellyttäisikään. 

Usein myös noilla mielipidejyrillä on taipumusta unohtaa täysin omat sanansa tai käytöksensä. "En ikinä ole sanonut että käyttäisin vain keltakultaista!" ja perään järkyttynyt sekä loukkaantunut ilme. Hehän eivät tee ikinä mitään väärin saati sano mitään jyrkkää. Ja siis "hänhän sanoi vaan mielipiteensä".

Se on huono selitys silloin kun on tarkoituksena vain loukata ja nostaa omaa asemaansa.

[/quote]

Hassua mutta minä en lukenut aloituspostauksesta sellaista, että ap:n ystävä olisi yirttänyt pakottaa ketään mihinkään. Enkä kyllä ymmärrä mitä se "jyrä" tässä yhteydessä oikein tarkoittaa. Ap on kertonut vain, että hänen ystävänsä on ilmaissut olevansa eri mieltä kuin ap. Ilmeisesti sekin katsotaan nykyaikana loukkaukseksi.

Mullakin on tuommoinen " ystävä ". On aina oikeassa. Ihan aina. Minunkin asiani tietää varmasti paremmin kuin minä. Ihan paras väittely syntyi siitä, että järjestetäänkö eräät moottoriurheilukisat Alastarossa vai Ylistarossa. :D Hän väitti kiven kovaa, että ne on Ylistarossa. Minä sanoin, että eihän kun Alastarossa, siellä on se ratakin. Mutta ei, kun hän tietää paremmin. Totesi vielä, että " no, eihän mulla ole kuin 20 vuoden kokemus asiasta ".

Sama tyyppi pitää itseään myös ns. syntyperääsenä pohojalaasena, vaikka on kotoisin Oulun liepeiltä eikä puhu sanaakaan minkäänlaista murretta. Välillä toki yrittää tunkea notta -sanaa sopiviksi katsomiinsa kohtiin. Ei todellakaan ymmärrä mitä eroa on Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kun päättänyt olla pohojalaane, puukkojunkkarien verta ja ainaski vähintään yhtä kova jätkä!

Kun opettelee suhtautumaan tällaiseen tyyppiin oikein, niin huumoriarvo on aivan mittaamaton. :D

minulla oli samanlainen ystava. hanen tyyli oli oikea ja muut vaarin. ei olla enaa paljon tekemisissa kun en enaa nauti hanen seurastaan. hankkiudu eroon moisesta myrkyllisesta kaverista. 

Minullakin on tuollainen ystävä, joo... Tai hänelle ei ehkä niinkään ole tärkeää olla oikeassa vaan korostaa omaa paremmuuttaan ja ennekaikkea varakuuttaan, vaikka ei edes ole mitenkään keskivertoa varakkaampi. Sellaista kuunnellesa tulee itsellekin koko ajan sellainen olo, että pitäisi pistää paremmaksi ja kehuskella sellaisilla asioilla, millä ei normaalisti tulisi mieleenkään kehuskella.

Kaveri esim. osti uuden auton ja siitä on kyllä kuultu! Jo enne kuin autoa oli ostettu, hän linkkaili facebookiin kuvia että tälläinen tulee. Ja nyt kun se seisoo pihassa, saa taas jatkuvasti kuullaa, kuinka hieno bemai heilä on. Tuohon tekisi mieli kommentoida, että joo, meillä ei ehkä oo bemaria mutta ei sentäs oo lainarahalla ostettu meidän auto... Kamalinta tässä on siis se, että itsestäkin nousee esiin ihan kummia piirteitä kun tekee koko ajan mieli kuittailla takaisin.

Itselle on tämän kaverin kohdalla ainakin tullut vähän se fiilis, että kun hän on kotoisin melko varattomasta kodista,  missä ei ilmeisesti ole ollut varaa kovin usein mihinkään luksukseen, niin nyt täytyy jotenkin kompensoida sitä ja ilmaista koko ajan että rahaahan on!