Lue keskustelun säännöt.
Luontainen unirytmini on "väärä".
02.07.2013 |
Jo nuorena tyttönä tykkäsin kukkua yöt ja nukkua pitkälle päivään. Ei sitä vanhempani katsoneet hyvällä silloinkaan, mutta se laitettiin teiniyden piikkiin.
Nykyään, miltei nelikymppisenä äitinä arki rullaa tyyliin aikaisin ylös ja ajoissa nukkumaan..Paitsi näin lomalla..
Olen valvonut juhannuksesta asti kahteen tai kolmeen, ja nukun 11- 11.30. Tämä on ok miehelleni, joka tietää ja on tottunut yöllä kukkumiseeni ja aamulla pitkään nukkumiseeni. Mies hoitaa lapset aamuisin, se on hällekin kymmenessä vuodessa tullut itsestäänselväksi, eikä tosiaan aamuvirkkuna ole siitä milläsäkään.
Mutta tuo suku..Hävettääkin olla täällä mökillä muka omassa rauhassa, kun pelko perseessä kyttään kelloa, milloin olis viimeinen aika mennä nukkumaan etteivät ihmettele ja että aamulla jaksaisin herätä viim. 8.00 kuten muutkin.
Miksi yövalvominen ja pitkään nukkuminen ovat huonompi asia kuin aikaisiin nukkumaan meno ja ajoissa herääminen? Omat vanhempani aina sanovat, että aamulla ajoissa ylös ettei koko päivä mene hukkaan. Mitä jos minä sanoisin, että valvotaan yöllä pitkään ettei paras aika mene nukkuessa?
Ja tosiaan, olen ihan normaali työssäkäyvä äiti, joka arjet kärvistelee ns. "normaalissa" rytmissä ja pääsee omaan rytmiinsä näin lomilla.
Kommentit (21)
Suomessa on suuri osa vuodesta pimeää iltaisin, joten sikäli ymmärrän "ajoissa ylös ettei koko päivä mene hukkaan" -sanonnan. Valoisa aika on kuitenkin ainakin itselleni tärkeää jaksamisen kannalta. Jostain syystä aamuvirkkuus on kuitenkin yhdistetty hyvään elämänhallintaan ja terveisiin elintapoihin, pitkään nukkuva on laiska. Kaipa se on peruja maatalousyhteiskunnasta.
Uskon, että koko ajan mennään kohti myöhäisempää yhteiskuntaa. Kovin ison porukan ei tarvitse enää herätä aamulypsylle. Kun koulut ennen (myös nykyään?) alkoivat ja alkavat kasilta, kohta kasin aamut lienevät historiaa. Sama juttu työpaikoilla, kasista-neljään on vähintäänkin ysistä-viiteen nykyään.
Muuten olen kuten sinäkin, paitsi että luontainen unirytmini on nukkua klo 04-13, myös talvisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on myös aina ollut samanlainen vuorokausirytmi kuin sulla! Ihan lapsesta asti olen ollut illan virkku. Muistan kesälomilla lapsena musta oli ihana lähteä valoisaan kesäyöhön kävelemään, tunnelma oli maaginen kun usva nousi pelloille. Vieläkin rakastan näitä valoisia kesäöitä. Mulla on onneksi olleet ymmärtäväiset vanhemmat eivätkä ne ole koskaan patistaneet alkuillasta nukkumaan, ovat itsekin samanlaisia yökyöpeleitä.
Sama "vika"! Paitsi että en jaksa enää selitellä tai tuntea syyllisyyttä siitä että menetän päivän parhaat hetket nukkumalla. Jos unirytmini on jollekin ongelma, niin sitten on. Tosiasia, vaikkei kaikki sitä käsitäkään, on, että vuorokauteni virkeimmät tunnit sijoittuvat puolenyön molemmin puolin. Ja tosiaan luontaisen rytmini mukaan valvon tuonne kolmeen tai neljään, joskus lähelle viittäkin, ja aamulla/päivällä heräilen siinä puolilta päivin tai vähän myöhemmin. Sinkulle tämä tietysti on helpompaa kuin perheelliselle. Harmi ettei ole mahdollisuutta vuorotyöhön, loma-aikoja lukuunottamatta en saa pidettyä itseäni "oikeassa" rytmissä muuten kuin unilääkkeillä. Mikähän siinä muuten on että koko yhteiskunnan on edelleen pakko elää jonkun torpparinkellon mukaan?
Minulla taas uni tulee klo.23, valvon 3-7 ja nukun sitten klo.10-11 asti. Mies pn tottunut rytmiini, mutta hävettää kyläpaikassa kun kukkuilen yksin isäntäväen olohuoneessa kun en jaksa makoilla sängyssäkään hereillä joskus yli neljä tuntia.
No, jos olet siellä vieraana, pitkään nukkuminen on epäkohteliasta odotuttamista. Mutta jos se on omasi, tee niin kuin lystäät. Itse olen aamuihminen ja harmittaahan se odottaa esim. aamiaiselle yhtä sleepyheadia tuntikausia. tämä siis jos vieraalla on täysin oma rytmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:34"]
No, jos olet siellä vieraana, pitkään nukkuminen on epäkohteliasta odotuttamista. Mutta jos se on omasi, tee niin kuin lystäät. Itse olen aamuihminen ja harmittaahan se odottaa esim. aamiaiselle yhtä sleepyheadia tuntikausia. tämä siis jos vieraalla on täysin oma rytmi.
[/quote]
tässä Se taas tuli... Miksi ei ole yhtä epäkohteliasta keitellä aamupuuroa klo 8:00, kuin nukkua klo 8:00?
Minäkin olen aamuntorkku illanvirkku. On kamalaa kuinka yhteiskunta EDELLEEN pyörii pitkälti ns. 8-16 rytmissä, vaikka todella moni ihminen sitten valittaa väsymystään. Kuolisin jos minun pitäisi mennä töihin aamu kahdeksaan, eli herätä pitäisi joskus seitsemän maissa (ehkä aikasemminkin)
Onneksi omaan elämäänsä voi vaikuttaa, olen aina hakeutunut työpaikkoihin joissa on mahdollisuus tehdä myös/vain iltatyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua taas ärsyttää yhteiskunnan myöhäisyys. Itse menisin mieluusti töihin 5, mutta normi päiväkodit aukeavat vasta kuudelta ja muutenkaan harvaan paikkaan voi mennä tuohon aikaan.
On myös ärsyttävää, kun viikonloppuisin ja lomalla saa aina odottaa, että jotain voi tehdä. Lapsia pitää kerrostalossa hyssytellä jne. Meillä lähdettäisiin mielellää kyläilemään, kirjastoon tms. jo 8, mutta harvemmin onnistuu.
Suurimmalla osalla ihmisiä ei ole hirveän voimakkaita luontaisia taipumuksia aamu-unisuuteen tai ilta-unisuuteen, vaan tottuvat rytmiin kuin rytmiin.
Mutta rytmin rikkominen ei taida olla hyvä asia, jos haluaa hyvän unen laadun. Jos arkirytmi on vallitseva ja kerran viikossa valvoo aamun puolelle, niin se uni 4-12 ei ole laadultaan enää yhtä hyvää.
Kesällähän kyllä on valoa, mutta isoimman osan vuotta suomessa menettää parhaat päivänvalotunnit, jos herää klo 12. Päivänvalo on myös tärkeä juttu ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saisin nukkua miten haluaisin, niin menisin nukkumaan viimeistään ysiltä ja heräisin vasta ysiltä, no, eipä tuo onnistu ikinä...
Mulla myös kummallinen unirytmi, joskin täysin päinvastainen kuin ap:lla. Uni loppuu 04 viimeistään 05, usein töissä jo tuolloin viideltä. Lomalla ja vapaapäivinä sekä viikonloppuina on todella vaikeaa, kun ainoa mitä aamuyöstä voi tehdä, on käydä lenkillä. Meillä tuttavaperheitä, joissa nukutaan iltapäivään asti ja vaikka muuten tekisikin mieli olla tekemisissä ja nähdä useammin, niin käytännön mahdottomuus, kun meillä ollaan iltapuuhissa kun heille sopisi lähteä edes ulkoilemaan. Mutta kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on ap:n kaltainen. Olen toki tottunut hänen rytmiinsä näiden yhteisten 18 v aikana, vaikka varsinkin silloin kun lapset olivat pieniä, niin suorastaan vi***ti itsekin unisena vahtia lapsia klo 5.30-11 kun mies vaan nukkui. Mies toki toivoi, että viettäisin hänen kanssaan "laatuaikaa" lasten mentyä nukkumaan esim. 22-01, minkä usein teinkin, ja olin sitten kuolemanväsynyt kun pienet pomppasivat ylös klo 6 oli arki tai pyhä.
Vanhempiensa (mökillä) luona kyläiltäessä mies nukkuu ilman huonoa omaatuntoa lounasaikaan asti, mutta minun vanhempieni luona joutuu äreänä heräämään viimeistään klo 10, ja sekin saa pitkiä katseita aikaiseksi. Äidilläni kun on kauhea stressi saada hänelle aamupalaa nenän eteen ennen "lounaskattausta" klo 11. Onhan se toisaalta vähän hölmöä kun mies vetää leivänkänttyä muiden herkutellessa grilliruoalla ja sitten lämmittelee pannulla iltapäiväivällä niitä lounasruokia. Aamupalaksi hän ei halua lämmintä ruokaa.
Näin lomalla, kun lapsemme ovat jo vähän isompia ja nukkuvat aamuisin joskus jopa klo kahdeksaan olemme tietoisesti siirtäneet rytmiä myöhemmäksi. Näin miehellä ja minulla on enemmän yhteistä hereilläoloaikaa ja saan silti nukuttua. Joistain sukulaisista tosin on ihan kamalaa kun ekaluokkalainen valvoo 22 asti, mutta eipä tuosta tule ongelmaa kuin sukulaismökkeilyjen aikana.
Itse olen sopivan aamuvirkku, eli ne joudu ponnistelemaan työaamuina. Päin vastoin voisin helpostikin vaihtaa rytmiä vielä hieman varhaisemmaksi. Aamut ovat ihania. Illoista en niinkään pidä.
Voi olla, että jos olisit vuorotöiden takia aina iltavuorossa, niin sitten ei suku yhtään ihmettelisi rytmiäsi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama rytmi minullakin. Ja voi sitä paheksunnan määrää minkä olen saanut osakseni, varsinkin lapsena ja teininä.
Nyt kun olen nelikymppinen en enää viitsi välittää paheksunnasta, vaan elän enemmän omien tarpeideni mukaan. Turhaa syyllisyyttä en enää jaksa kokea.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:34"]
No, jos olet siellä vieraana, pitkään nukkuminen on epäkohteliasta odotuttamista. Mutta jos se on omasi, tee niin kuin lystäät. Itse olen aamuihminen ja harmittaahan se odottaa esim. aamiaiselle yhtä sleepyheadia tuntikausia. tämä siis jos vieraalla on täysin oma rytmi.
[/quote]
Ihan yhtälailla harmittaa jäädä illalla yksin.
Meillä appivanhemmat (arvostettuja aamuvirkkuja) vaatimalla vaativat aina että saavat meillä kyläillessään yöpyä olkkarissa. Eihän siinä muuten mitään ongelmaa, mutta heidän vierailujensa aikana meidän perhe joutuu olemaan hissunkissun kaikki illat kahdeksasta eteenpäin. Edes keittiössä ei voi käydä, sillä olkkari ja keittiö ovat avointa tilaa, ja valot/äänet keittiössä häiritsevät appivanhempia. Siinä sitten nökötetään ilta hys-hys-hyssytellen hiljaa makkarissa ettei vaan häiritä vanhuksia, jotka sentään ovat kunnon väkeä eivätkä tämmöisiä yökukkujia >:(
Aamulla nämä hyvät ihmiset heräävät viimeistään neljältä. Laittavat itselleen aamupalaa, ja jättävät aamupalatarvikkeet pöydälle odottamaan muita. Tuntikausia pöydällä lämmenneet juustot ja maidot eivät ole enää kovinkaan houkuttelevia.
Itse joustan sen verran, että herään vierailujensa aikaan viimeistään kahdeksalta. Toivoisin jonkinlaista joustoa myös heidän puoleltaan.
Täällä myös yksi yöeläin. Käyn päivätöissä, ja menen yleensä duuniin klo 9 (liukuva työaika klo 7- 9 välillä saa tulla). Työpäivän jälkeen menen 1,5 tunnin päiväunille, ja sitten yöllä nukkumaan vasta 2-3 aikaan. En millään pysty nukkumaan aikaisin vaikka herään klo 7, joten hoidan homman noin että nukun yöllä vain 4-5 tuntia ja päivällä vähän lisää.
Lomilla sitten antaudun täysillä luontaiselle vuorokausirytmilleni, eli menen nukkumaan klo 3-5 yöllä ja heräilen puolenpäivän maissa tai jälkeen. Kyllä on ihan eri tavalla energinen olo kun saa noin elää. Olen usein haaveillut että voi kun olisi joku taiteilija tai kirjailija jonka ei tarvisi mennä tiettyyn aikaan töihin...
no mieti asiaa. Jos 10 henkeä on mökissä ja 9 herää klo 8.00 ja 1 klo 11.30, mikä on ongelma? Mä asmuihmisenä voin ihan hyvin joustaa toiseen suuntaan eli lukea sitten vaikka kirjas jos kaikki muut nukkuvat. Mutta aamu-uniset sitten odotuttavat itseään, koska Pyhä Aamu-uni. Ja ihan oikeasti KOTONA asian voi hoitaa miten tahansa, mutta vieraissa talo elää tavallansa jne.
Suurin osa voi joustaa. Mutta tuleepa mieleen eräskin kaverin eksä, joka terrorisoi pitkän viikonlopun yhdella hauskaksi aiotulla kaveritapaamisella kaikkien aikatauluja oman rytminsä takia. Ja ei, me muutkaan emme tod heränneet klo 5.30...
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:59"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:34"]
No, jos olet siellä vieraana, pitkään nukkuminen on epäkohteliasta odotuttamista. Mutta jos se on omasi, tee niin kuin lystäät. Itse olen aamuihminen ja harmittaahan se odottaa esim. aamiaiselle yhtä sleepyheadia tuntikausia. tämä siis jos vieraalla on täysin oma rytmi.
[/quote]
tässä Se taas tuli... Miksi ei ole yhtä epäkohteliasta keitellä aamupuuroa klo 8:00, kuin nukkua klo 8:00?
[/quote]
Minun unirytmini on jos vain mahdollista 01-10/11.
Tuli vain mieleen että miksi se aamupala pitää syödä 11 jos muut jo aloittelevat lounasta?
Se pitkään nukkunuthan voi syödä heti lounasta niin ei tarvitse muiden odotella ja aamiaisruokien mädätä pöytään.
Meillä ainakin teinit usein syövät heti herättyään (11-12) lounaan eikä siitä kukaan ressaa...
Mulla ihan sama kuin sulla. Paitsi etten ota huonoa omaatuntoa luontaisesta rytmistäni - asaa kyllä helpottaa kolmivuorotyö monellakin tapaa. Saan työskennelläkin usein itselleni sopivaan aikaan (ilta/yö), ja voin kuitata muitten mielestä epänormaalin rytmini lomallakin työstä johtuvaksi... :)