Uskonto ja filosofia ovat kuolleet

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:59"]

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[/quote]

Taide perustuukin tietoon eli taide onkin tiedettä. Näkemys sekin on, tosin tuskin monikaan ihminen jakaa tuota ajatusta kanssasi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tieteellisiin tosiasioihin moderni taide nojaa?

[/quote]

Sinäpä sen sanoit. Taidetta ei voi laskea, ei kaavoittaa. Silti se on olemassa ja perustuu johonkin - mihin mielestäsi, ellei muuta todellista ole olemassa kuin matematiikka ja luonnonlait?

Ja hei, mitä on luovuus, jota sanoit insinööreillä olevan? Luovuus ei ole kaavoihin kangistumista, vaan niiden rikkomista. Sellaiseen ajatteluun ei pysty, jos pitäytyy pelkissä "tieteellisissä tosiasioissa" ja siinä, mitä on tehty aina ennenkin.

[/quote]

Ensinnäkin, ei luoda voi mitään uutta jos ei ole tietoa. Se mitä luovuus tarkoittaa käytännössä ensisijaisesti on mielestäni mielikuvitus. 

Niin, mihin taide perustuu ja mikä on oikeaa tai hyvää taidetta, sitä en tiedä. Tai mikä on oikeaa ja hyvää viihdettä tai ruokaa, mielestäni nämä ovat makuasioita, ei muuta.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 20:58"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:59"]

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[/quote]

Taide perustuukin tietoon eli taide onkin tiedettä. Näkemys sekin on, tosin tuskin monikaan ihminen jakaa tuota ajatusta kanssasi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tieteellisiin tosiasioihin moderni taide nojaa?

[/quote]

Sinäpä sen sanoit. Taidetta ei voi laskea, ei kaavoittaa. Silti se on olemassa ja perustuu johonkin - mihin mielestäsi, ellei muuta todellista ole olemassa kuin matematiikka ja luonnonlait?

Ja hei, mitä on luovuus, jota sanoit insinööreillä olevan? Luovuus ei ole kaavoihin kangistumista, vaan niiden rikkomista. Sellaiseen ajatteluun ei pysty, jos pitäytyy pelkissä "tieteellisissä tosiasioissa" ja siinä, mitä on tehty aina ennenkin.

[/quote]

Ensinnäkin, ei luoda voi mitään uutta jos ei ole tietoa. Se mitä luovuus tarkoittaa käytännössä ensisijaisesti on mielestäni mielikuvitus. 

Niin, mihin taide perustuu ja mikä on oikeaa tai hyvää taidetta, sitä en tiedä. Tai mikä on oikeaa ja hyvää viihdettä tai ruokaa, mielestäni nämä ovat makuasioita, ei muuta.

[/quote]

Teet koko ajan hassun eron "tiedon" ja jonkun muun välille. Eli maailmaasi tuntuu sisältyvän tietoa ja sen lisäksi iso siivu kaikenlaista tuntematonta, joka ei mielestäsi ole tietoa, mutta et tiedä mitä se on.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 22:55"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 20:58"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:59"]

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[/quote]

Taide perustuukin tietoon eli taide onkin tiedettä. Näkemys sekin on, tosin tuskin monikaan ihminen jakaa tuota ajatusta kanssasi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tieteellisiin tosiasioihin moderni taide nojaa?

[/quote]

Sinäpä sen sanoit. Taidetta ei voi laskea, ei kaavoittaa. Silti se on olemassa ja perustuu johonkin - mihin mielestäsi, ellei muuta todellista ole olemassa kuin matematiikka ja luonnonlait?

Ja hei, mitä on luovuus, jota sanoit insinööreillä olevan? Luovuus ei ole kaavoihin kangistumista, vaan niiden rikkomista. Sellaiseen ajatteluun ei pysty, jos pitäytyy pelkissä "tieteellisissä tosiasioissa" ja siinä, mitä on tehty aina ennenkin.

[/quote]

Ensinnäkin, ei luoda voi mitään uutta jos ei ole tietoa. Se mitä luovuus tarkoittaa käytännössä ensisijaisesti on mielestäni mielikuvitus. 

Niin, mihin taide perustuu ja mikä on oikeaa tai hyvää taidetta, sitä en tiedä. Tai mikä on oikeaa ja hyvää viihdettä tai ruokaa, mielestäni nämä ovat makuasioita, ei muuta.

[/quote]

Teet koko ajan hassun eron "tiedon" ja jonkun muun välille. Eli maailmaasi tuntuu sisältyvän tietoa ja sen lisäksi iso siivu kaikenlaista tuntematonta, joka ei mielestäsi ole tietoa, mutta et tiedä mitä se on.

[/quote]

Tieto on empiirisesti todennettavia olevia faktoja eli tosiasioita. Aivan kuten totesin jo aiemmin. On toki olemassa paljon muutakin, kuten nk. infoa, joka ei välttämättä ole tietoa eli totta eli paikkansapitävää käytännössä.

Minusta jaottelusi on keinotekoinen - jopa vanhanaikainen. Ensinnäkin moni tieto osoittautuu jossain vaiheessa paikkansapitämättömäksi - miten siis voit luottaa siihen, onko tietona pitämäsi kuitenkaan tietoa? Ja miten taas voit olla vakuuttunut siitä, ettei mikään mitä et pidä tietona, ole sitä?

En minä väitä, että tietoa ei tarvittaisi, mutta en hyväksy sitä ajatustasi, että se muu olisi arvotonta tai jopa "kuollut", kuten otsikossasi väität. Tiede sinänsä perustuu mutuiluun ja satuiluun yhtä paljon kuin olemassaolevaan tietoon, sillä tieteen tekeminen edellyttää luovuutta. Ilman luovuutta ei synny ajatusyhdistelmiä, villejä ideoita eikä ahaa-elämyksiä, jotka johtavat uuden tiedon saavuttamiseen. Tämä on minun näkemykseni.

Filosofia on kaikkien tieteiden äiti. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 23:56"]

Minusta jaottelusi on keinotekoinen - jopa vanhanaikainen. Ensinnäkin moni tieto osoittautuu jossain vaiheessa paikkansapitämättömäksi - miten siis voit luottaa siihen, onko tietona pitämäsi kuitenkaan tietoa? Ja miten taas voit olla vakuuttunut siitä, ettei mikään mitä et pidä tietona, ole sitä?

En minä väitä, että tietoa ei tarvittaisi, mutta en hyväksy sitä ajatustasi, että se muu olisi arvotonta tai jopa "kuollut", kuten otsikossasi väität. Tiede sinänsä perustuu mutuiluun ja satuiluun yhtä paljon kuin olemassaolevaan tietoon, sillä tieteen tekeminen edellyttää luovuutta. Ilman luovuutta ei synny ajatusyhdistelmiä, villejä ideoita eikä ahaa-elämyksiä, jotka johtavat uuden tiedon saavuttamiseen. Tämä on minun näkemykseni.

[/quote]

Kerro mikä on osoittautunut matematiikassa virheelliseksi tiedoksi?

En ole kuulut, että yksikään matemaattinen todistus olisi osoittautunut virheelliseksi tai epäluotettavaksi.

Ja matematiikka luo perustan sitten valtavalle määrelle soveltavaa matemaattista tietoa, jne.

Ja huom! matematiikkaa on tutkittu ja testattu käytännössä n. 5000 vuotta.

Kuten totesin, niin tieto on empiirisesi todennettu fakta ja jjos ei asialle tai väitteelle ole empiiristä evidenssiä, niin tuo asia/väite on epätosi.

Sun tiedekö nyt on rajoittunut jo pelkkään matematiikkaan?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 00:37"]

Sun tiedekö nyt on rajoittunut jo pelkkään matematiikkaan?

[/quote]

En ole niin missään sanonut, mutta matematiikka luo yleisen ajasta ja paikasta riippumattoman & luotettavan kielen soveltaville tieteille, kuten fysiikalle ja teknisille tieteille. 

Ei pelkällä luonnollisella kielellä voi tiedettä tietenkään tehdä, kuten filosofia on aina yrittänyt ja lopputulos on sitten pelkkää kielipeliä.

Niin ne satulinnat aina lopulta romahtavat.

Minusta on aika huolestuttavaa ja surullista, jos filosofiassa ei ole enää mitään sanottavaa. Aina pitäisi voida ajatella ja unelmoida paremmasta maailmasta.

Tapaus P. Himanen on suvaitsevaiston suosikkifilosofi, jonka argumentoinnin onttous ja tietäymyksen puute, on tullut kaikkien kansalaisten nähtäväksi ja kuultavaksi.

Himanen tekee meille kaikille suuren palveluksen viedessään jorinoillaan viimeisenkin uskottavuuden rippeet, joita filosofeilla on kenties ollut.

Jos joku ei usko vielä tapaus Himasesta, mistä filosofiasta on oikein kyse, kannattaa perehtyä muiden populaarifilosofien kuten E. Saarinen löpinöihin tai T. Airaksisen höpinöihin. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 06:15"]

Raamattu julistaa rakkauden ilosanomaa ja filosofia puolestaan viisauden ilosanomaa. Molemmat kuullostavat ihan hyvin ajatuksilta lähtökohtaisesti, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että sanoma onkin vain satuilua, joka ei kuvasta todellista elämää millään tasolla. [/quote]

Niin, mitään rakkausatomia, hyvyysmolekyyliä tai oikeuskvarkkia ei ole. Empatiaa ei voi mitata oskilloskoopilla. Ja ihmisoikeudet ovat silkkaa ihmisten keksimää satua, voimassa vain niin kauan kuin niihin jaksetaan uskoa ja väkivallan uhalla pitää yllä.

Niin rakkaus ja viisaus ovat tietenkin satua, kun niitä ei voi mitata?

Ei uskonto eikä filosofia mihinkään häviä vaikka joku av-mamma sen väitteen missiokseen on ottanutkin.

Jos uskonto ja filosofia ovat hyödytöntä mutuilua, mitä jää jäljelle?

Uskonto ja erityisesti filosofia on kaiken pohja pehmotieteille, kuten humanistisille tieteille, yhteiskuntatieteille, valtiotieteille ja oikeustieteille. Näiltä katoaisi tällöin kaikki tieteellinen uskottavuus.

Jäljelle jäisivät varnaiset kovat tieteet eli luonnontieteet, tekniset tieteet ja tietysti matematiikka ja logiikka.

Taloustieteellä katoaisi pohjan lähes tyystin ja merkittävä osa kauppatieteistä voitaisiin luokitella hölynpölyksi.

Lääketiede säilyisi varsin hyvin ja merkittävä osa myös psykologiasta pelastuisi.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 09:39"]

Niin rakkaus ja viisaus ovat tietenkin satua, kun niitä ei voi mitata?

Ei uskonto eikä filosofia mihinkään häviä vaikka joku av-mamma sen väitteen missiokseen on ottanutkin.

[/quote]

Tietysti asiat tai ilmiöt pitää voida havainnoida eli empiirisesti mitata joko kokeellisesti tai ei-kokeellisesti. Tämä on tieteen perustunnusmerkki ja erottaa sen hölynpölystä ja huuhaasta.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 08:50"]

Tapaus P. Himanen on suvaitsevaiston suosikkifilosofi, jonka argumentoinnin onttous ja tietäymyksen puute, on tullut kaikkien kansalaisten nähtäväksi ja kuultavaksi.

Himanen tekee meille kaikille suuren palveluksen viedessään jorinoillaan viimeisenkin uskottavuuden rippeet, joita filosofeilla on kenties ollut.

Jos joku ei usko vielä tapaus Himasesta, mistä filosofiasta on oikein kyse, kannattaa perehtyä muiden populaarifilosofien kuten E. Saarinen löpinöihin tai T. Airaksisen höpinöihin. 

[/quote]

P. Himanen on tyypillinen rappiofilosofi, joka hankki tieteellisen pätevyytensä väittelemällä kysymyksestä onko jumalaa olemassa vai ei? Himasen vastaus oli, että emme voi tietää tätä ja asiaa varten piti tehdä oikein väitöskirja.

Jokainen tietää, että filosofien vastaus kaikkiin kysymyksiin on vakiofraasi: En tiedä, mutta minä ainakin tiedän, etten tiedä, mikä tekee minusta poikkeuksellisen viisaan.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:01"]

Tietysti asiat tai ilmiöt pitää voida havainnoida eli empiirisesti mitata joko kokeellisesti tai ei-kokeellisesti. Tämä on tieteen perustunnusmerkki ja erottaa sen hölynpölystä ja huuhaasta.

[/quote]

Tietyt asiat, niin. Toiset asiat pitää pohtia ja oivaltaa. Mikä ei tee niistä yhtään sen enempää hölynpölyä tai huuhaata.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:07"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:01"]

Tietysti asiat tai ilmiöt pitää voida havainnoida eli empiirisesti mitata joko kokeellisesti tai ei-kokeellisesti. Tämä on tieteen perustunnusmerkki ja erottaa sen hölynpölystä ja huuhaasta.

[/quote]

Tietyt asiat, niin. Toiset asiat pitää pohtia ja oivaltaa. Mikä ei tee niistä yhtään sen enempää hölynpölyä tai huuhaata.

[/quote]

Tiede perustuu empirismiin ja kaikki tieteentekijät ovat tästä yhtä mieltä. Rationalismi on mutuilua, satuilua tai tarinankerrontaa, eikä kuulu tieteeseen lainkaan.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:12"]

Tiede perustuu empirismiin ja kaikki tieteentekijät ovat tästä yhtä mieltä. Rationalismi on mutuilua, satuilua tai tarinankerrontaa, eikä kuulu tieteeseen lainkaan.

[/quote]

No sovitaanpä sitten näin. Hauskaa päivänjatkoa.