Lue keskustelun säännöt.
Syöpään sairastunut?
30.06.2013 |
Mitä olisit toivonut eniten läheisiltäsi, kun sairastuit syöpään?
Muuttuiko elämäsi jotenkin sairastuttuasi? Siis muutitko elämässäsi jotain muuta hoitojen lisäksi?
Kommentit (4)
Mitä sontaa sitten muut aikaisemmin sanoivat?
Pelkään että satutan läheistäni tahtomattani.
Saako kysyä, että minkä diagnoosin nyt sait?
Ihana mies sinulla! Ja tosi ystävä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon arkista suhtautumista syöpääni. Siis sitä, että siitä puhumista ei pelätä vaan siitä voidaan puhua jotenkin avoimesti, ilman syövän mystifiointia. Ja sitä, että nähtäisiin se, että olen edelleen se sama ihminen hyvine ja huonoine puolineni kuin ennenkin, mulle ei ole kasvanut sädekehää enkä ole valaistunut vaan olen sama paska ku ennenkin. En tarvitse erityiskohtelua vaikka mulla onkin ajoittain erityistarpeita.
Tukea ja ymmärrystä. Kaiken jälkeen rinnallani oli mieheni ja paras ystäväni. Ikävässä tilanteessa ei imarrellut piikittelyt ja vähättelyt.
Olen selvinnyt ja kaiken jälkeen elämä on ihanaa. OLen oppinut sen kenelle kerron ja mitä. Edelleen sanon, että elämä on ihanaa, vaikka olen tässä kesän kynnyksellä saanut uuden diagnoosin sairaudesta. Se on ja pysyy. Vain mieheni ja paras ystäväni tietää. Muille en aio edes kertoa. Ehkä sitten, kun on pakko.
En vaan jaksa, enkä halua kokea uudelleen sitä sontaa.