Mitä tuli koululuokkasi parhaasta oppilaasta?

Ala-aste: luonnontieteiden ope

Yläaste (oli kaksi luokkaa sinä aikana): toisesta tuli suurlähettiläs, toiselta luokalta ruotsin ope

Lukio: luki venäjän kielestä maisteriksi, masentui, ei mennyt koskaan alan töihin, leikki kommunistia, sai tahtomattaan pari lasta ja nyt kai toipuilee lähinnä

Tää lukion paras oli kiinnostavin tyyppinä, harmi, että niin kävi. Ehkä on joku nero-syndrooma, että aivot on niin älykkäät, että ylikuumenee.

Vierailija kirjoitti:

Stalkkaako joku oikeasti vanhoja luokkakavereitaan?

Ei mitään tietoa, mitä kenestäkin tuli, eikä yhtään kiinnosta, poislukien ne pari tyyppiä, joiden kanssa ollaan oikeasti ystäviä.

Olipa typerä kommentti.

Se, että tietää mitä koulukaverista tuli isona, ei ole stalkkaamista. Mutta noin pihalla ihmiset nykyään kaikkien termien sisällöstä on, ja aina on kiire päästä laukomaan ääliömäisyyksiä näppikseltään.

Vierailija kirjoitti:

Stalkkaako joku oikeasti vanhoja luokkakavereitaan?

Ei mitään tietoa, mitä kenestäkin tuli, eikä yhtään kiinnosta, poislukien ne pari tyyppiä, joiden kanssa ollaan oikeasti ystäviä.

Tämä. Ei mitään hajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stalkkaako joku oikeasti vanhoja luokkakavereitaan?

Ei mitään tietoa, mitä kenestäkin tuli, eikä yhtään kiinnosta, poislukien ne pari tyyppiä, joiden kanssa ollaan oikeasti ystäviä.

Olipa typerä kommentti.

Se, että tietää mitä koulukaverista tuli isona, ei ole stalkkaamista. Mutta noin pihalla ihmiset nykyään kaikkien termien sisällöstä on, ja aina on kiire päästä laukomaan ääliömäisyyksiä näppikseltään.

Jep. Koko sosiaalinen media on sitä(kin) varten, että voi löytää yhteyden entisiin ystäviin ja koulukavereihin. On aivan luonnollista ihmiselle olla kiinnostunut entisistä kavereista. Melko psykopaattinen ajatus, että se olisi jotain "stalkkaamista". Toki nykyajan narsismissa ollaan kiinnostuneita lähinnä itsestä ja omien perskuvien postaamisesta, mutta se on ajalle tyypillinen sairaus, ei normaalia.

Ala-asteella se kympin tyttö olin minä. En mennyt koskaan yliopistoon; lukion jälkeen yritin opiskella muusikoksi mutta masennuin, sekosin ja aloin ryypätä. Sittemmin monien vaiheiden jälkeen päädyin ulkomaille yksityiseksi pianonsoitonopettajaksi, nyt olen suomalaisella mittapuulla köyhä mutta erittäin onnellinen. Haluaisin vielä joskus opiskella lisää mutta elämä on hyvää näinkin. Terkkuja tutuille!

Yläasteen parhaasta oppilaasta tuli merenpinnan vaiheita tutkiva fyysikko-biologi, ja lukion parhaasta ei ole tietoa. Muistan vaan että hän oli pienikokoinen, sotkuinen ja outo poika jolla oli tapana naureskella itsekseen.

Yläasteen luokan parhaasta tuli kai lääkäri. Lukion luokasta en edes muista / tiedä kuka olisi ollut paras, meillä oli aika keskivertoluokka. Tämä edellämainittu kun oli rinnakkaisluokalla sitten lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stalkkaako joku oikeasti vanhoja luokkakavereitaan?

Ei mitään tietoa, mitä kenestäkin tuli, eikä yhtään kiinnosta, poislukien ne pari tyyppiä, joiden kanssa ollaan oikeasti ystäviä.

Olipa typerä kommentti.

Se, että tietää mitä koulukaverista tuli isona, ei ole stalkkaamista. Mutta noin pihalla ihmiset nykyään kaikkien termien sisällöstä on, ja aina on kiire päästä laukomaan ääliömäisyyksiä näppikseltään.

Jep. Koko sosiaalinen media on sitä(kin) varten, että voi löytää yhteyden entisiin ystäviin ja koulukavereihin. On aivan luonnollista ihmiselle olla kiinnostunut entisistä kavereista. Melko psykopaattinen ajatus, että se olisi jotain "stalkkaamista". Toki nykyajan narsismissa ollaan kiinnostuneita lähinnä itsestä ja omien perskuvien postaamisesta, mutta se on ajalle tyypillinen sairaus, ei normaalia.

Narsistit ovat yleensä juurikin kiinnostuneita muista ihmisistä, vuorovaikutuksesta sekä kaveeraamisesta erityisesti jollain lailla menestyneiden ihmisten kanssa.

En edes tiedä kuka oli paras, kun hyvin kirjoittaneita oli koulussamme monta.

6 ällää kirjoittaneista tuli mm. lääkäri, eläinlääkäri, tutkija ja lopulta hammaslääkäri, opettaja sekä DI.

Yllätyksiä on paljonkin. Eniten nykyisin uutisissa esiintyvät ja ilmeisesti myös politiikassa ja liike-elämässä muuten hyvin pärjänneet tytöt eivät erottuneet koulussa aivan parhaina, mutta valitsivat oikean ammatin ja sopivan korkeakoulun. ( TKK ja Kauppakorkea )

Pojista Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkean valinneet ovat pärjänneet ilmeisen hyvin, jos vaan psyyke on pysynyt kunnossa. Sijoittajia, johtajia ym.

Monilla taiteellisen koulutuksen valinneilla on ollut aika vaikeaa. 6 ällää ei auta jos koulutus ei auta löytämään hyvää työpaikkaa. Yksi lahjakkaimmista ja karismaattisimmista pojista päätyi hiljattain itsemurhaan jota edelsi alkoholiongelma.

Itsemurhan tehneitä hyvin koulussa pärjänneitä 5-6 ällän ihmisiä on yhteensä ainakin 2, lisäksi henkisesti sairaita ja jatkuvalla psyykelääkityksellä on ainakin 2-3. Kaikista en tiedä.

Professoreita kumpikin, kummatkin lähti tutkijapolulle. Toinen on ulkomailla proffana ja toinen Suomessa. Ollaan siis jo viiskymppisiä.

Hesen kassalla näkyy olevan töissä. Koulussa sai pelkkiä kymppejä ja oli kunnon hikari.

Jos peruskoilua tarkoitetaan niin minä olin luokkani paras, nykyään ict/sähkö/automaatio-(diplomi)inssi, asentajapätevyyksillä ja luvilla. Teen hommia rikkaan öljyvaltion omistamalle firmalle ja tienaan paremmin kuin Suomen pääministeri (no kulukorvauksilla hän voi mennä ohi...)

Rinnakkaisluokkien (kaksi, pieni maalaiskylän yläaste) parhaista: tyttö terkkalääkäri ja LT, poika tradenomi ja jatkoi kauppakorkeaan. Homma jäi kesken koska tuli kaapista ulos "liian aikaisin" eli ysärillä, masentui "vainoamisesta" ja tappoi itsensä.

Lukioluokaltani kaksi parasta: tekniikan tohtori ja juristi julkiselle sektorille. Itse nukuin lukion läpi kun ymmärsin että aivan sama mitä tulee papereiksi, mitään merkitystä jatkon kannalta.

Oman luokan paras oli opettajavanhempien lapsi, aina pelkkiä kymppejä. Yläasteellakin vielä menestyi ja käsittääkseni suoritti lukion IB linjan, mutta sen jälkeen alkoi alamäki. Kaikkien yllätykseksi ei mennyt yliopistoon vaan AMKhon johkin biotekniikan linjalle mihin ei mitään kympin todistuksia todellakaan tarvi. Koskaan ei tainnut olla töissä vaan alkoi sen jälkeen opiskelemaan kieliä yliopsitossa. Nytkin tekee vain jotain freelancer hommia eikä taida koskaan ollut vakituisissa töissä. Hänestä tuli sellainen "vapaa sielu", seksuaalisesti poly, sateenkaarityttö, kaikenlaiset fantasiat vei mennessää eikä oikeat työt kiinostaneet. Elää nykyään suht köyhänä pk-seudulla, tekee keikkahommia ja on "avoimessa" suhteessa.

Veikkaan että opettajavanhemmilla oli niin tiukka kuri kotona että se teki hänestä tuollaisen "vapaan sielun" ja sateenkaaritytön kun muutti omilleen. Ehkä opiskelee jotain vieläkin eli ikiopiskelija tästä tuli.