Eron suunnittelu miehen selän takana

Up

Onko uusia ajatuksia herännyt ap?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit suunnitella eroa etukäteen, mutta teet väärin jos häivyt vaan yhtä-äkkiä.

Olisi parempi että keskustelet aikeestasi miehelle nyt kun on tyyntä. Annat hänellekin vähän aikaa sulatella asiaa. Sinullahan on ihan pätevät syyt erota, mutta tee se reilusti toista kohtaan. Kun olette yhdessä menneet yhteen niin älä seläntakana eroa.

Jos toinen osapuoli on tunnetusti väkivaltainen, kaikki tällainen tekopyhä "reiluus" kannattaa unohtaa, eihän toinenkaan osapuoli ole reilu. Vai olisitko valmis saamaan turpaasi tai menettämään henkesi, vain sen takia, että kaikessa itsetyytyväisyydessäsi kokisit taas kerran "toimineesi oikein".

Näin jos haluaa maineen selkään puukottavana petturina.

Edelleenkin, jos kerran on yhdessä tuumin menty yhteen, niin kyllä sen verran pitää olla kanttia että edes kertoo toiselle etukäteen aikeistaan että toinenkin ehtii käsitellä asiaa ennen kuin ero on konkretiaa. Tilanne on ihan eri sille joka on suunnitellut eron seläntakana kuin sille joka sa sen "päin naamaa".

Yhteen menemiseen tarvitaan kaksi halukasta ihmistä, eroon tarvitaan vain yksi sitä haluava.

Kyllä, mutta aika mulkero täytyy olla jos ei siitä voi etukäteen kertoa sille ihmiselle jonka kanssa yhteen on kuitenkin joskus halunnut mennä... Ja sama koskee niin miehiä kuin naisikin, tämä ei ole sukupuolisidonnainen asia, niin kuin moni täällä tuntuu kuvittelevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit suunnitella eroa etukäteen, mutta teet väärin jos häivyt vaan yhtä-äkkiä.

Olisi parempi että keskustelet aikeestasi miehelle nyt kun on tyyntä. Annat hänellekin vähän aikaa sulatella asiaa. Sinullahan on ihan pätevät syyt erota, mutta tee se reilusti toista kohtaan. Kun olette yhdessä menneet yhteen niin älä seläntakana eroa.

Jos toinen osapuoli on tunnetusti väkivaltainen, kaikki tällainen tekopyhä "reiluus" kannattaa unohtaa, eihän toinenkaan osapuoli ole reilu. Vai olisitko valmis saamaan turpaasi tai menettämään henkesi, vain sen takia, että kaikessa itsetyytyväisyydessäsi kokisit taas kerran "toimineesi oikein".

Näin jos haluaa maineen selkään puukottavana petturina.

Edelleenkin, jos kerran on yhdessä tuumin menty yhteen, niin kyllä sen verran pitää olla kanttia että edes kertoo toiselle etukäteen aikeistaan että toinenkin ehtii käsitellä asiaa ennen kuin ero on konkretiaa. Tilanne on ihan eri sille joka on suunnitellut eron seläntakana kuin sille joka sa sen "päin naamaa".

Yhteen menemiseen tarvitaan kaksi halukasta ihmistä, eroon tarvitaan vain yksi sitä haluava.

Kyllä, mutta aika mulkero täytyy olla jos ei siitä voi etukäteen kertoa sille ihmiselle jonka kanssa yhteen on kuitenkin joskus halunnut mennä... Ja sama koskee niin miehiä kuin naisikin, tämä ei ole sukupuolisidonnainen asia, niin kuin moni täällä tuntuu kuvittelevan.

Mulkero olet kyllä ihan itse, jos vaadit väkivallanuhan alla olevaa ilmoittamaan erosta kaltoinkohtelijalleen kasvokkain.

Vierailija kirjoitti:

Onko uusia ajatuksia herännyt ap?

Olen entistäkin varmempi päätöksestäni. Vaikka moni on sanonut, että voisin lähteä nyt kun on tyyntä ja jopa että se olisi suositeltavaa, niin luulen että joidenkin komppaama ulos heittämisen odottelu on paras ratkaisu jatkon kannalta. Siksikin että tuo mainittu maineen mustamaalaaminen huolettaa minua, niin pinnallinen syy kuin onkin, koska mies on uhannut sen tekevänsä jos lähden. Ehkä hän mustamaalaa minua edes pikkuisen vähemmän, jos on itse heittänyt minut ulos... Voi kylläkin olla toiveajattelua.

Pakkailen hiljalleen neuvojen mukaisesti. Vien arkaluontoiset tavarat kuten ulkoiset kovalevyt toisaalle jo etukäteen. Kun aika tulee, olen valmis.

Ap

Ei muutakuin lähdet. Vaikuttaa, että mies on jättänyt sinut jo aikaa sitten. Tuo on asia mitä monet naiset eivät ymmärrä.

mies52v

Vierailija kirjoitti:

Ei muutakuin lähdet. Vaikuttaa, että mies on jättänyt sinut jo aikaa sitten. Tuo on asia mitä monet naiset eivät ymmärrä.

mies52v

Jos tiedät aiheesta ja olet oikeassa, niin osaatko sanoa miksi mies kuitenkin on kanssani?

Olenko hänen mielestään helppo uhri jonka kanssa mies pääsee nauttimaan käytöksestään? Vai jotain muuta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit suunnitella eroa etukäteen, mutta teet väärin jos häivyt vaan yhtä-äkkiä.

Olisi parempi että keskustelet aikeestasi miehelle nyt kun on tyyntä. Annat hänellekin vähän aikaa sulatella asiaa. Sinullahan on ihan pätevät syyt erota, mutta tee se reilusti toista kohtaan. Kun olette yhdessä menneet yhteen niin älä seläntakana eroa.

Jos toinen osapuoli on tunnetusti väkivaltainen, kaikki tällainen tekopyhä "reiluus" kannattaa unohtaa, eihän toinenkaan osapuoli ole reilu. Vai olisitko valmis saamaan turpaasi tai menettämään henkesi, vain sen takia, että kaikessa itsetyytyväisyydessäsi kokisit taas kerran "toimineesi oikein".

Näin jos haluaa maineen selkään puukottavana petturina.

Edelleenkin, jos kerran on yhdessä tuumin menty yhteen, niin kyllä sen verran pitää olla kanttia että edes kertoo toiselle etukäteen aikeistaan että toinenkin ehtii käsitellä asiaa ennen kuin ero on konkretiaa. Tilanne on ihan eri sille joka on suunnitellut eron seläntakana kuin sille joka sa sen "päin naamaa".

Yhteen menemiseen tarvitaan kaksi halukasta ihmistä, eroon tarvitaan vain yksi sitä haluava.

Kyllä, mutta aika mulkero täytyy olla jos ei siitä voi etukäteen kertoa sille ihmiselle jonka kanssa yhteen on kuitenkin joskus halunnut mennä... Ja sama koskee niin miehiä kuin naisikin, tämä ei ole sukupuolisidonnainen asia, niin kuin moni täällä tuntuu kuvittelevan.

Mulkero olet kyllä ihan itse, jos vaadit väkivallanuhan alla olevaa ilmoittamaan erosta kaltoinkohtelijalleen kasvokkain.

Olet sinä kyllä aika pihalla... Jos nainen asustaa kaikessa rauhassa tämän kaltoinkohtelijansa kanssa niin ei siinä niin suuressa vaarassa olla että ei voisi noin tärkeää asiaa kertoa. Herätys, erosta kertominen on erittäin oleellinen asia, ei se ole mikään pikku juttu joka voidaan vain "unohtaa kertoa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit suunnitella eroa etukäteen, mutta teet väärin jos häivyt vaan yhtä-äkkiä.

Olisi parempi että keskustelet aikeestasi miehelle nyt kun on tyyntä. Annat hänellekin vähän aikaa sulatella asiaa. Sinullahan on ihan pätevät syyt erota, mutta tee se reilusti toista kohtaan. Kun olette yhdessä menneet yhteen niin älä seläntakana eroa.

Jos toinen osapuoli on tunnetusti väkivaltainen, kaikki tällainen tekopyhä "reiluus" kannattaa unohtaa, eihän toinenkaan osapuoli ole reilu. Vai olisitko valmis saamaan turpaasi tai menettämään henkesi, vain sen takia, että kaikessa itsetyytyväisyydessäsi kokisit taas kerran "toimineesi oikein".

Näin jos haluaa maineen selkään puukottavana petturina.

Edelleenkin, jos kerran on yhdessä tuumin menty yhteen, niin kyllä sen verran pitää olla kanttia että edes kertoo toiselle etukäteen aikeistaan että toinenkin ehtii käsitellä asiaa ennen kuin ero on konkretiaa. Tilanne on ihan eri sille joka on suunnitellut eron seläntakana kuin sille joka sa sen "päin naamaa".

Yhteen menemiseen tarvitaan kaksi halukasta ihmistä, eroon tarvitaan vain yksi sitä haluava.

Kyllä, mutta aika mulkero täytyy olla jos ei siitä voi etukäteen kertoa sille ihmiselle jonka kanssa yhteen on kuitenkin joskus halunnut mennä... Ja sama koskee niin miehiä kuin naisikin, tämä ei ole sukupuolisidonnainen asia, niin kuin moni täällä tuntuu kuvittelevan.

Mulkero olet kyllä ihan itse, jos vaadit väkivallanuhan alla olevaa ilmoittamaan erosta kaltoinkohtelijalleen kasvokkain.

Olet sinä kyllä aika pihalla... Jos nainen asustaa kaikessa rauhassa tämän kaltoinkohtelijansa kanssa niin ei siinä niin suuressa vaarassa olla että ei voisi noin tärkeää asiaa kertoa. Herätys, erosta kertominen on erittäin oleellinen asia, ei se ole mikään pikku juttu joka voidaan vain "unohtaa kertoa".

Ite oot pihalla. Jos eropäätös on jo tehty niin on ihan sama milloin siltä kertoo. Asia tulee selväksi kertomattakin, mutta on kohteliasta kertoa lähdön hetkellä tai pian sen jälkeen ettei toinen huolestu.

Väkivaltainen voi todellakin olla vaaraksi juuri ja tasan sillä hetkellä kun tajuaa menettävänsä alamaisensa, vaikka yhdessä eläminen on suhteellisen sujuvasti mennytkin (koska alamainen pysyi siihen saakka hallinnassa).

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta huomasin, AVOliitto.

Senkun lähdet. Eihän siinä ole edes paperisotaa eikä ositusta.

Mitä eroa on sillä, onko avoliitto vai avioliitto. Ei se kaikki omaisuus avoliitossakaan ole miehen/naisen omaisuutta, vaan yhteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta huomasin, AVOliitto.

Senkun lähdet. Eihän siinä ole edes paperisotaa eikä ositusta.

Mitä eroa on sillä, onko avoliitto vai avioliitto. Ei se kaikki omaisuus avoliitossakaan ole miehen/naisen omaisuutta, vaan yhteistä.

No onhan sillä nyt suuri ero, varsinkin silloin kun asutaan vuokralla eikä lapsia ole. Ja oletan että tässä tapauksessa lapsia ei ole kun ap ei ole asiasta maininnut. Itselleni aikoinaan oli helppo lähteä avoliitosta, tiesin tasan tarkkaan mikä oli minun omaisuuttani, vuokralla asuttiin. Ei se tietenkään henkisesti helppoa ollut sekään.

Voitko ihan Oikeasti luottaa siihen ettei miehellä keitä yli pahemman kerran joku hetki? Mies mustamaalaa sut joka tapauksessa. Lähde silloin kuin ei ole kotona. Ei varmaankaan kukaan uhriksi, kuolleeksi pahoinpidelty uskonut niin käyvän. Miksi ottaisit mitään riskejä. En vain tajua.

Vierailija kirjoitti:

Et ole paha ihminen ja oikean ratkaisun olet tehnyt. Tuntuu sumuiselta tuossa vaiheessa, mutta tajuat lähdettyäsi ja ajan kuluttua että pelastit juuri mielenterveytesi ja loppuelämäsi. Ja ehkä löydät joskus jonkun, joka ei ole "sisältä paha ihminen" (vai haluatko elää tällaisen pahan ihmisen kanssa loppuelämäsi?).

Aloitus vaikuttaa provolta.

Sinä kirjoitat oikein että jos joku on uhrina/vankina tosi pahassa liitossa niin tuntuu sumuiselta. Mutta ap ei kirjoita sumuisesti, vaan todella selvästi. Kaikki on aloittajalle selvää, aivan liian selvää. Kaiken hän osaa itselleen selittää, meille selittää, on miehelleenkin selittänyt. Ei todellinen pahan liiton uhri osaa selittää. Todellinen uhri vain pakenee. Pää alkaa valjeta sumusta joskus kuukausien tai vuosien päästä, ehkä sitten alkaa tajuta joitain selityksiä asioille.

Jos tämä ei ole provo niin sitten ap on narsisti. Hän itse on suhteen pahantekijä, puolisonsa kaltoinkohtelija. Mutta hän on päättänyt tehdä "pahan teon" eli hylätä miehensä. Joten ennen tuota tekoa hänen täytyy kääntää tuo "paha teko" päinvastaiseksi eli "hyväksi teoksi". Täytyy kääntää se itselleen, omassa mielessään, jotta itse näkee tekevänsä hyvin, jotta itse voi yhä olla vakuuttunut siitä että on hyvä ihminen. Ja tietysti tuosta kääntämisestä on myös se tärkeä hyöty että eron jälkeen ap voi uhriutua, eli voi kertoa asian "hyvin päin" kaikille tuttavilleen, voi yrittää saada tuttavat hänen puolelleen, hän on hyvä ihminen, mies on paha.

Ap ei ole niin kokenut ja rutinoitunut puolisoidensa hyväksikäyttäjä sekä hylkääjä että hän voisi tehdä sen huoletta spontaanisti. Hänen täytyy ensin saada tarina valmiiksi. Tarina on erittäin tärkeä, siis tarina jonka kertoo erosta muille ihmisille, jotta saa ihmiset puolelleen. Narsistin täytyy aina huolehtia tarinasta, julkisivusta, imagosta, siitä miltä asiat vaikuttavat ulkopuolisista.

Todellinen pahan suhteen uhri ei pohtisi mitään miltä mikään vaikuttaa, ei pohtisi hyvää, ei pohtisi pahaa. Ei olisi spekulointia, ei asioiden kääntelemistä, ei oikeutuksen etsimistä teoille, ei oman moraalin arvioimista. Pelokas ihminen ei mitään tuollaista pysty tekemään. Todellinen uhri vain epätoivoisena pakenisi. Pakeneminen on ainoa asia mihin todella pelokas ihminen pystyy.

Hyvä päätös!

Pari vinkkiä:

- Vie kaikki tärkeät asiakirjat ja dokumentit jo etukäteen muualla: Töihin, luottokaverin luo tms. Mutta ne on oltava muualla. Jos joku dokumentti on yhteinen, ota siitä kopiot talteen.

- Huolehdi, ettei puolisolla ole mitään sinun salasanoja tai tunnuksia minnekään. Jos on, niin vaihda kaikki.

- Vie kaikki sinun oma, jolla on tunnearvoa pois jo etukäteen. Toki jotain näkyvää lipastoa tms ei voi salaa siirtää, mutta kaikki muu.

- Valokuvaa kaikki yhteinen omaisuus niin että sen kunto ja määrä näkyy kuvista.

- Ota jollekin henkilökohtaiselle serverillesi talteen kaikki digitaalisessa muodossa oleva tarpeellinen (valokuvat jne).

- Huolehdi raha-asiasi erilleen tai ainakin avaa valmiiksi oma tili, johon voi asap kääntää oman rahaliikenteesi.

- Vie tärkeät vaatteesi tms valmiiksi odottamaan jonnekin (luottokaverin tai vuokraa joku pieni varastokoppi jne).

Käytännössä suhtaudu kaikkeen, mitä jätät jälkeesi lähtiessäsi niin että et enää pääse niitä hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole paha ihminen ja oikean ratkaisun olet tehnyt. Tuntuu sumuiselta tuossa vaiheessa, mutta tajuat lähdettyäsi ja ajan kuluttua että pelastit juuri mielenterveytesi ja loppuelämäsi. Ja ehkä löydät joskus jonkun, joka ei ole "sisältä paha ihminen" (vai haluatko elää tällaisen pahan ihmisen kanssa loppuelämäsi?).

Aloitus vaikuttaa provolta.

Sinä kirjoitat oikein että jos joku on uhrina/vankina tosi pahassa liitossa niin tuntuu sumuiselta. Mutta ap ei kirjoita sumuisesti, vaan todella selvästi. Kaikki on aloittajalle selvää, aivan liian selvää. Kaiken hän osaa itselleen selittää, meille selittää, on miehelleenkin selittänyt. Ei todellinen pahan liiton uhri osaa selittää. Todellinen uhri vain pakenee. Pää alkaa valjeta sumusta joskus kuukausien tai vuosien päästä, ehkä sitten alkaa tajuta joitain selityksiä asioille.

Jos tämä ei ole provo niin sitten ap on narsisti. Hän itse on suhteen pahantekijä, puolisonsa kaltoinkohtelija. Mutta hän on päättänyt tehdä "pahan teon" eli hylätä miehensä. Joten ennen tuota tekoa hänen täytyy kääntää tuo "paha teko" päinvastaiseksi eli "hyväksi teoksi". Täytyy kääntää se itselleen, omassa mielessään, jotta itse näkee tekevänsä hyvin, jotta itse voi yhä olla vakuuttunut siitä että on hyvä ihminen. Ja tietysti tuosta kääntämisestä on myös se tärkeä hyöty että eron jälkeen ap voi uhriutua, eli voi kertoa asian "hyvin päin" kaikille tuttavilleen, voi yrittää saada tuttavat hänen puolelleen, hän on hyvä ihminen, mies on paha.

Ap ei ole niin kokenut ja rutinoitunut puolisoidensa hyväksikäyttäjä sekä hylkääjä että hän voisi tehdä sen huoletta spontaanisti. Hänen täytyy ensin saada tarina valmiiksi. Tarina on erittäin tärkeä, siis tarina jonka kertoo erosta muille ihmisille, jotta saa ihmiset puolelleen. Narsistin täytyy aina huolehtia tarinasta, julkisivusta, imagosta, siitä miltä asiat vaikuttavat ulkopuolisista.

Todellinen pahan suhteen uhri ei pohtisi mitään miltä mikään vaikuttaa, ei pohtisi hyvää, ei pohtisi pahaa. Ei olisi spekulointia, ei asioiden kääntelemistä, ei oikeutuksen etsimistä teoille, ei oman moraalin arvioimista. Pelokas ihminen ei mitään tuollaista pysty tekemään. Todellinen uhri vain epätoivoisena pakenisi. Pakeneminen on ainoa asia mihin todella pelokas ihminen pystyy.

PS. Kommentoin vielä joitain pikkujuttuja joita ap on kirjoittanut. Kommentoin siltä logiikalta siis jos ap on narsisti.

"Kuitenkin tunnen olevani kamala ihminen, kun suunnittelen tätä häneltä salaa."

Ei tunne. Aloittajan täytyy vain uskotella itselleen niin osana tarinaansa, uskotella itselleen että hänellä mukamas on tuollaisia tunteita ja ajatuksia. Se on osa hänen uhriutumistaan. Hänen peitetarinassaan hän on niin pahasti kaltoinkohdeltu uhri että hänestä jo tuntuu siltä että hän on paha. Kuten uhrit usein väittävät, että he "normalisoivat kaltoinkohtelun" eli kuvittelivat sen jopa olevan aivan normaalia, tulivat niin sokeiksi kaltoinkohtelulle että itse kokivat olevansa pahoja, että kaltoinkohtelija aivopesi uhrinsa niin pahasti että uhri tunsi olevansa paha. Ap luo tuollaista tarinaa. Ainoastaan narsisti luo tuollaisen tarinan missä kaltoinkohdeltu pahimmillaan tunsi olevansa paha ihminen ja suorastaan ansaitsevansa kaltoinkohtelun. Tuo on ainoastaan narsistien logiikkaa, muilla ihmisillä ei tuollaisia ajatuksia voi olla.

"Eilen itkin seksin jälkeen ja esimerkiksi ruokaa tehdessäni ajattelen itkuisena ja sisältä rikkinäisenä, että ”tämä saattaa olla viimeinen ateria jonka tälle miehelle valmistan”."

Ei itkenyt. Narsisti pahantekijä ei itke. Ei todellinenkaan uhri itke, koska uhrilla tunteet ovat niin lamaannuksissa ja jumissa kivun ja pelon vuoksi ettei itku tule. Todellisella uhrilla on traumojen vuoksi PTSD, vähintään, tai vielä pahempaa. Niin kauan kuin suhde on yhä meneillään niin uhri on PTSD:n "selviytymistilassa" siis että pitää vain "selviytyä henkensä kaupalla". Ei silloin todellakaan kukaan itke, tunteet eivät toimi, ajatukset eivät toimi, silloin vain selviytyy jonkinlaisella aivojen hätääntyneellä häiriintyneellä autopilotilla.

Siinä selviytymistilassa ajatukset eivät ole noin selkeitä, eikä myöskään ajantaju ole noin hyvä, eikä aivoissa pysy tuollaiset tapahtumaketjut eivätkä muistot. Eli ei todellakaan aivot kykene muistamaan että eilen oli seksiä tai että mitä seksin jälkeen tapahtui. Aivot eivät kykene muistamaan että laittoi ateriaa tai että mitä siinä ateriaa laittaessa samalla ajatteli. Selviytymistilassa ihminen ei pysty ajattelemaan, tuntemaan, muistamaan eikä ymmärtämään sitä että hän on sisältä rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole paha ihminen ja oikean ratkaisun olet tehnyt. Tuntuu sumuiselta tuossa vaiheessa, mutta tajuat lähdettyäsi ja ajan kuluttua että pelastit juuri mielenterveytesi ja loppuelämäsi. Ja ehkä löydät joskus jonkun, joka ei ole "sisältä paha ihminen" (vai haluatko elää tällaisen pahan ihmisen kanssa loppuelämäsi?).

Aloitus vaikuttaa provolta.

Sinä kirjoitat oikein että jos joku on uhrina/vankina tosi pahassa liitossa niin tuntuu sumuiselta. Mutta ap ei kirjoita sumuisesti, vaan todella selvästi. Kaikki on aloittajalle selvää, aivan liian selvää. Kaiken hän osaa itselleen selittää, meille selittää, on miehelleenkin selittänyt. Ei todellinen pahan liiton uhri osaa selittää. Todellinen uhri vain pakenee. Pää alkaa valjeta sumusta joskus kuukausien tai vuosien päästä, ehkä sitten alkaa tajuta joitain selityksiä asioille.

Jos tämä ei ole provo niin sitten ap on narsisti. Hän itse on suhteen pahantekijä, puolisonsa kaltoinkohtelija. Mutta hän on päättänyt tehdä "pahan teon" eli hylätä miehensä. Joten ennen tuota tekoa hänen täytyy kääntää tuo "paha teko" päinvastaiseksi eli "hyväksi teoksi". Täytyy kääntää se itselleen, omassa mielessään, jotta itse näkee tekevänsä hyvin, jotta itse voi yhä olla vakuuttunut siitä että on hyvä ihminen. Ja tietysti tuosta kääntämisestä on myös se tärkeä hyöty että eron jälkeen ap voi uhriutua, eli voi kertoa asian "hyvin päin" kaikille tuttavilleen, voi yrittää saada tuttavat hänen puolelleen, hän on hyvä ihminen, mies on paha.

Ap ei ole niin kokenut ja rutinoitunut puolisoidensa hyväksikäyttäjä sekä hylkääjä että hän voisi tehdä sen huoletta spontaanisti. Hänen täytyy ensin saada tarina valmiiksi. Tarina on erittäin tärkeä, siis tarina jonka kertoo erosta muille ihmisille, jotta saa ihmiset puolelleen. Narsistin täytyy aina huolehtia tarinasta, julkisivusta, imagosta, siitä miltä asiat vaikuttavat ulkopuolisista.

Todellinen pahan suhteen uhri ei pohtisi mitään miltä mikään vaikuttaa, ei pohtisi hyvää, ei pohtisi pahaa. Ei olisi spekulointia, ei asioiden kääntelemistä, ei oikeutuksen etsimistä teoille, ei oman moraalin arvioimista. Pelokas ihminen ei mitään tuollaista pysty tekemään. Todellinen uhri vain epätoivoisena pakenisi. Pakeneminen on ainoa asia mihin todella pelokas ihminen pystyy.

PS. Kommentoin vielä joitain pikkujuttuja joita ap on kirjoittanut. Kommentoin siltä logiikalta siis jos ap on narsisti.

"Kuitenkin tunnen olevani kamala ihminen, kun suunnittelen tätä häneltä salaa."

Ei tunne. Aloittajan täytyy vain uskotella itselleen niin osana tarinaansa, uskotella itselleen että hänellä mukamas on tuollaisia tunteita ja ajatuksia. Se on osa hänen uhriutumistaan. Hänen peitetarinassaan hän on niin pahasti kaltoinkohdeltu uhri että hänestä jo tuntuu siltä että hän on paha. Kuten uhrit usein väittävät, että he "normalisoivat kaltoinkohtelun" eli kuvittelivat sen jopa olevan aivan normaalia, tulivat niin sokeiksi kaltoinkohtelulle että itse kokivat olevansa pahoja, että kaltoinkohtelija aivopesi uhrinsa niin pahasti että uhri tunsi olevansa paha. Ap luo tuollaista tarinaa. Ainoastaan narsisti luo tuollaisen tarinan missä kaltoinkohdeltu pahimmillaan tunsi olevansa paha ihminen ja suorastaan ansaitsevansa kaltoinkohtelun. Tuo on ainoastaan narsistien logiikkaa, muilla ihmisillä ei tuollaisia ajatuksia voi olla.

"Eilen itkin seksin jälkeen ja esimerkiksi ruokaa tehdessäni ajattelen itkuisena ja sisältä rikkinäisenä, että ”tämä saattaa olla viimeinen ateria jonka tälle miehelle valmistan”."

Ei itkenyt. Narsisti pahantekijä ei itke. Ei todellinenkaan uhri itke, koska uhrilla tunteet ovat niin lamaannuksissa ja jumissa kivun ja pelon vuoksi ettei itku tule. Todellisella uhrilla on traumojen vuoksi PTSD, vähintään, tai vielä pahempaa. Niin kauan kuin suhde on yhä meneillään niin uhri on PTSD:n "selviytymistilassa" siis että pitää vain "selviytyä henkensä kaupalla". Ei silloin todellakaan kukaan itke, tunteet eivät toimi, ajatukset eivät toimi, silloin vain selviytyy jonkinlaisella aivojen hätääntyneellä häiriintyneellä autopilotilla.

Siinä selviytymistilassa ajatukset eivät ole noin selkeitä, eikä myöskään ajantaju ole noin hyvä, eikä aivoissa pysy tuollaiset tapahtumaketjut eivätkä muistot. Eli ei todellakaan aivot kykene muistamaan että eilen oli seksiä tai että mitä seksin jälkeen tapahtui. Aivot eivät kykene muistamaan että laittoi ateriaa tai että mitä siinä ateriaa laittaessa samalla ajatteli. Selviytymistilassa ihminen ei pysty ajattelemaan, tuntemaan, muistamaan eikä ymmärtämään sitä että hän on sisältä rikki.

Huonoa trollausta, urpå.

Hieno analyysi! Harva näkee tarinan taakse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole paha ihminen ja oikean ratkaisun olet tehnyt. Tuntuu sumuiselta tuossa vaiheessa, mutta tajuat lähdettyäsi ja ajan kuluttua että pelastit juuri mielenterveytesi ja loppuelämäsi. Ja ehkä löydät joskus jonkun, joka ei ole "sisältä paha ihminen" (vai haluatko elää tällaisen pahan ihmisen kanssa loppuelämäsi?).

Aloitus vaikuttaa provolta.

Sinä kirjoitat oikein että jos joku on uhrina/vankina tosi pahassa liitossa niin tuntuu sumuiselta. Mutta ap ei kirjoita sumuisesti, vaan todella selvästi. Kaikki on aloittajalle selvää, aivan liian selvää. Kaiken hän osaa itselleen selittää, meille selittää, on miehelleenkin selittänyt. Ei todellinen pahan liiton uhri osaa selittää. Todellinen uhri vain pakenee. Pää alkaa valjeta sumusta joskus kuukausien tai vuosien päästä, ehkä sitten alkaa tajuta joitain selityksiä asioille.

Jos tämä ei ole provo niin sitten ap on narsisti. Hän itse on suhteen pahantekijä, puolisonsa kaltoinkohtelija. Mutta hän on päättänyt tehdä "pahan teon" eli hylätä miehensä. Joten ennen tuota tekoa hänen täytyy kääntää tuo "paha teko" päinvastaiseksi eli "hyväksi teoksi". Täytyy kääntää se itselleen, omassa mielessään, jotta itse näkee tekevänsä hyvin, jotta itse voi yhä olla vakuuttunut siitä että on hyvä ihminen. Ja tietysti tuosta kääntämisestä on myös se tärkeä hyöty että eron jälkeen ap voi uhriutua, eli voi kertoa asian "hyvin päin" kaikille tuttavilleen, voi yrittää saada tuttavat hänen puolelleen, hän on hyvä ihminen, mies on paha.

Ap ei ole niin kokenut ja rutinoitunut puolisoidensa hyväksikäyttäjä sekä hylkääjä että hän voisi tehdä sen huoletta spontaanisti. Hänen täytyy ensin saada tarina valmiiksi. Tarina on erittäin tärkeä, siis tarina jonka kertoo erosta muille ihmisille, jotta saa ihmiset puolelleen. Narsistin täytyy aina huolehtia tarinasta, julkisivusta, imagosta, siitä miltä asiat vaikuttavat ulkopuolisista.

Todellinen pahan suhteen uhri ei pohtisi mitään miltä mikään vaikuttaa, ei pohtisi hyvää, ei pohtisi pahaa. Ei olisi spekulointia, ei asioiden kääntelemistä, ei oikeutuksen etsimistä teoille, ei oman moraalin arvioimista. Pelokas ihminen ei mitään tuollaista pysty tekemään. Todellinen uhri vain epätoivoisena pakenisi. Pakeneminen on ainoa asia mihin todella pelokas ihminen pystyy.

PPS. Olen edelleen sitä mieltä että jos aloitus ei ole provo niin ap on narsisti.

Tummensin ylläolevasta viestistäni merkittävän kohdan. Ap joutuu hitaasti ennalta rakentamaan tarinaansa valmiiksi ennen kuin voi toimia. Tarinan rakentamiseen ap tarvitsee keskusteluita muiden kanssa, "vertaistukea" tältä palstalta, uusia tapoja nähdä asioita, muiden neuvoja miten kääntää musta valkoiseksi. Tuo hitaus ja suunnittelemisen tarve on hyvä asia. Se tarkoittaa sitä että ap ei ole sellainen kaikista pahimman kaltainen narsisti, siis machiavellimainen psykopaatti tms. Kokemukseni heistä on että heidän ei tarvitse etukäteen rakennella yhtään mitään.

He ovat patologisia valehtelijoita. Eli he hirveää vauhtia hyväksikäyttävät muita ihmisiä enemmän ja enemmän, ja yhtä hirveää vauhtia kaiken aikaa kuin liukuhihnalta syytävät ulos valheita. Aivan käsittämättömän nopea katkeamaton valheiden tulva kaiken aikaa. Se ja sama mitä sanoo, kunhan ei ikinä vahingossakaan sano ainuttakaan totuutta, mitä enemmän valheita kertoo sen parempi, valheita tulee kertoa niin nopeasti että uhrilla menee pää pyörälle eikä uhri ymmärrä yhtään mitään. Lisää ja lisää valheita niin ettei uhrilla mitenkään voi alkaa aivot taas toimia kun pää on koko ajan pyörällä. Ja sitten vain vauhdilla eteenpäin hyväksikäyttämään uhreja vielä lisää!

Noin siis nuo pahimmat psykopaatit toimivat kun he harrastavat hyväksikäyttöä. Kun he harrastavat väkivaltaa heidän ei tarvitse valehdella, he voivat olla hiljaa. Väkivalta ei peitetarinaa tarvitse, väkivalta tehdään jossain kammiossa ulkopuolisten silmiltä piilossa.

Onneksi ap ei ole tuollainen pahin narsisti kuten psykiatrit, vaan ap on ihan vain "normaali keskiverto" narsisti kuten sosiaalityöntekijät.

Neil Youngin laulu Ambulance Blues kertoo osittain paristakin narsistista:

Esim: 

I never knew a man

Could tell so many lies

He had a different story

For every set of eyes

How can he remember

Who he's talkin' to?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta huomasin, AVOliitto.

Senkun lähdet. Eihän siinä ole edes paperisotaa eikä ositusta.

Mitä eroa on sillä, onko avoliitto vai avioliitto. Ei se kaikki omaisuus avoliitossakaan ole miehen/naisen omaisuutta, vaan yhteistä.

No onhan sillä nyt suuri ero, varsinkin silloin kun asutaan vuokralla eikä lapsia ole. Ja oletan että tässä tapauksessa lapsia ei ole kun ap ei ole asiasta maininnut. Itselleni aikoinaan oli helppo lähteä avoliitosta, tiesin tasan tarkkaan mikä oli minun omaisuuttani, vuokralla asuttiin. Ei se tietenkään henkisesti helppoa ollut sekään.

Minulla ei käynyt noin helposti. Avomies oli sitä mieltä, että kaikki mikä on hänen niin on hänen ja kaikki mikä on minun niin on myös hänen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no tuo mieshän on ihan selkeä narsisti. täyttää täysin tän palstan kriteerit.

Siksi korostinkin, ettei mies ole mielestäni narsisti. Oleellisia narsistien piirteitä puuttuu, ja oma diagnoosini onkin puhdas pahuus.

Ap

Yksikään todellinen narsistin uhri ei ajattele tuolla tavalla, ei diagnosoi kaltoinkohtelijaansa suhteen aikana, ei analysoi mielessään että kumppani on puhtaasti paha tai narsisti tms. Uhri ei diagnoosien tekemiseen suhteen aikana kykene.

Mutta: narsisti ajattelee uhristaan että uhri on paha! Olet ap narsisti. Poistu suhteesta, jätä mies rauhaan.

Miehestäsi en tavallaan mitään tiedä, en ole kaikkia viestejäsi jaksanut vielä lukea. Paitsi että tiedän hänestä kuitenkin paljon, koska narsisti sanoo hänestä "puhdas pahuus". Eli narsisti mielellään kutsuisi miestäsi psykopaatiksi. Siinä tapauksessa, johtopäätökseni: miehelläsi on lapsuuden traumojen vuoksi äärimmäisen paha dissosiaatiohäiriö. Niin paha ettei hänen käytöksensä ole hänen käytöstään, ei hänen persoonallisuuttaan, hänen käytöksensä ei hänestä mitään kerro, hän ei oman käytöksensä kontrollointiin pysty. Tuollainen ihminen on diagnosoinnin kannalta (tai persoonallisuuden analysoinnin kannalta) "täydellinen peili", koska hänellä ei persoonallisuutta ole, joten jos joku diagnosoi hänen persoonallisuutensa niin hän diagnosoi oman persoonallisuutensa. Miehesi vain käyttäytyy sen mukaisesti miten sinä pakotat hänet käyttäytymään. Sinä painostat ja pakotat hänet tietynlaiseen käytökseen ja sitten luet hänen käytöstään ja luulet että hänen käytöksensä kertoo hänestä. Vaikka tosiasiassa hänen käytöksensä kertoo vain sinusta. Kaikki mitä hänestä ajattelet, koko diagnoosisi miehestä, kertoo vain sinusta. Koko diagnoosisi on vain projisointia, olet diagnosoinut itsesi.

...

Ai niin. Uskon että olet jättänyt kertomatta relevantteja asioita. Erään asian narsistit aina jättävät kertomatta: todellisen motiivinsa teoilleen. Toki suhteenne on jo pitkään saattanut olla kamala. Mutta ei se ole syy sille että lähdet. Sinä olet laskelmoija: sinä olet valmis kestämään pahoja asioita, jos saat myös riittävästi hyviä asioita.

Lähdet jostain muusta syystä. Kenties koska aiot hankkia parempaa jostain muualta. Olet vihdoin laskelmoiden tullut siihen tulokseen ettet saa mieheltä mitä haluat (talo? lapset? rahaa? seksiä? viihdettä? seikkailuja? mahtava elämä? romantiikkaa?), joten lähdet jotta saisit haluamasi jostain muualta.

Tuo suhteen kamaluus, kaltoinkohtelu, on lähdöllesi vain tekosyy. Tekosyy jonka kerrot muille ihmisille. Ja tekosyy jota uskottelet itsellesi.

Mutta siis, jokatapauksessa: joo, lähde suhteesta, ehdottomasti.

Hyvä kun ihmiset lähtevät pahoista suhteista. Kunpa he vain kertoisivat itselleen tekojensa todellisen syyn. Itselle ei kannattaisi valehdella, ei uskotella mitään. Jos joudut toistelemaan itsellesi useita kertoja jotain ajatusta saadaksesi itsesi uskomaan ja hyväksymään sen niin se ajatus ei ole tosi, se on vain valhe jonka itsellesi uskottelet. Älä manipuloi itseäsi, älä pakota itseäsi uskomaan satuja toistelemalla niitä itsellesi kunnes väkisinkin uskot.