Alatiekiihkoilijat!

Itse olen kokenut kaksi synnytystä. Ensimmäinen päättyi hätäsektioon, toinen kiireelliseen sektioon. Ensimmäinen synnytys oli painajainen, useamman päivän kestäneiden supistusten, epäonnistuneiden imuvetoyritysten, episiotomian ja vauvan vakavan hapenpuutteen jälkeen saan olla onnellinen että molemmat olemme hengissä.



Toinen synnytys oli ihana, juuri sellainen jonka olisin halunnut ensimmäisenkin olevan. Valitettavasti sekin päättyi sektioon, mutta oli kuitenkin ihan erilainen kokemus kuin ensimmäinen. Tämä toinen synnytys oli rauhallinen alusta melkein loppuun asti. Pärjäsin kipujen kanssa rentoutumalla ja hengittelemällä etukäteen harjoittelemallani tavalla. Sain olla vesiammeessa melkein koko kohdunsuun avautumisen ajan. Se että en pystynyt vauvaa loppuun asti alakautta synnyttämään oli ikävää, mutta ensimmäisen sektiokokemuksen jälkeen tämä kiireellinen sektio ei tavallaan tuntunut missään. Vauvahan säästyi tällä kertaa vaurioilta, ja minä sain olla hereillä ja nähdä hänet heti enkä vasta muutaman päivän kuluttua niin kuin ensimmäisen lapsen kanssa.



Oman kokemukseni jälkeen olen aivan varma siitä, että synnytkseensä voi itse vaikuttaa, ainakin vähän. Tietenkin jokainen synnytys on erilainen, ja kivut ja äidin kestäminen samaten, mutta olen kuitenkin vakuuttunut siitä että toinen synnytys meni paremmin koska olin tajunnut valmistautua siihen, ja harjoitella sekä rentoutumista että hengittämistä. Synnytyksen kulkuun voi vaikuttaa itse! Sitä ei pysty määrääämään tai ennustamaan, mutta siihen voi, ainakin jossain määrin vaikuttaa. Se että molemmat synnytykset päättyivät sektioon on sitten toinen juttu, sellainen johon en itse voi vaikuttaa.

Kun huomioon otetaan kaikki äitiä ja lasta koskevat riskit leikkauksessa, on alatiesynnytys turvallisempi vaihtoehto.

Kun täällä puhutaan esim. että sektio ei ole synnytys, " siitäs saitte sektiomammat" , tai mitä muuta shittiä, ei niissä ole yleensä mainintaa " tämä ei sitten koske hätäsektioita" . Ja vaikka olisikin, ei se onko sektio hätä- vai mukavuussellainen muuta sitä tosiasiaa että se on sektio. Eli loukkaavat puheet sektiosta loukkaavat varmastikin sellaista joka sen on läpikäynyt, huolimatta siitä mistä syystä se on ollut tarpeellinen.

Jos lapsen syntymä on ollut muutenkin traumaattinen kokemus, ei alatiekiihkoilijoiden lällätys sitä ainakaan paranna.

Ja jos osaat itse lukea viestejä, ihmettelin suuresti miten aikuiset naiset, äidit voivat olla niin lapsellisia.

Vierailija:

Ei ymmärretä ollenkaan, missä konteksteissa asioista puhutaan.

Jos joku tulee tänne kertomaan, että vuava syntyi hätäsektiolla, onneksi kaikki on hyvin, niin ei kukana tule siihen illistelemään, että oletpas huono äiti.

Sitten kun tänne tulee joku selittämään, että " mä en vaan halunnut synnyttää, ku miehen kaverit sano, et niitten eukoilla on värkit väljähtäneet" ..no joo, tartteeko sitä edes kertoa, millaisen ryöpytyksen tuollaiset ääliöt saa? Tai ne, jotka tulee ihan faktana selittämään mitä tapahtuu alatiesynnyttäneen vehkeille, vaikka eivät itse ole edes synnyttäneet.

Mielestäni tuollainen meininki on kypsymätöntä ja lapsellista, ja varmasti annan siitä kärkevät kommenttini.

Mutta sitten on aina näitä ap:n kaltaisia, jotka ei vaan millään voi tajuta, että sektiovastaisuus ei ole HÄTÄsektiovastaisuutta, tai että korvikevastaisuus ei ole niitä vastaan, jotka ei VOI imettää, mutta jos ei edes yritä " ku ei huvita" niin kyllä, mun mielestäni sellainen äiti on luuseri.

Ja jokainenhan kai tajuaa, että hätäsektio on lähes aina pahasti pieleen mennyt alatiesynnytys. Olisikin reilumpaa kirjata hätäsektion riskit alatiesynnytyksen riskeiksi. Tai sitten arvioida, miten olisi todennäköisesti käynyt ilman hätäsektiota ja sitten kirjata se alatiesynnytyksen riskeihin. Kaikella todennäköisyydellä suunniteltu sektio alkaisi näyttää ylivoimaisen turvalliselta vaihtoehdolta. Kai tajuatte, että iso osa hätäsektioon ajautuneista alatiesynnytyksistä päättyisi ilman sitä sektiota lapsen tai äidin kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen.

Olen itsekin meittinyt tätä sektio- alatiesynnytys vauhkoilua.. Mitä väliä sen millälailla se vauva syntyy, pääasia että syntyy.

Kaipa se kun ei oo muuta elämää, niin ei oo muuta elämää.

Vai että ihan alatie on niin turvallista ettei siihen voisi edes kuolla kuten sektioon. Miksiköhän ne kehitysmaiden naiset sitten kuolee synnytyksiin niin taajaan, onkohan siellä salainen laajamittainen sektiolaitos, joka tapaa äitejä ja lapsia...enpä usko.

eikö voisi olla niinkin että suunniteltu sektio on sellaiselle äidille joka pelkää synnytystä turvallisempi vaihtoehto, vaikka sektion riskit itsessään ehkä ovat suuremmat? Kun äiti pelkää ja jännittää synnytys menee todennäköisemmin pieleen, ja joudutaan mahdollisesti vaaratilanteeseen ja jopa hätäsektioon. En kyllä tiedä oliko tällä kommentilla enää mitään tekemistä alkuperäisen kirjoituksen kanssa... halusin vaan sanoa.



Muuten en, itse hätäsektion kokeneena osaa ottaa nokkiini muiden vähättelyistä tai puheista. Yritin parhaani, koin todellisen synnytyksen monen komplikaation kanssa, ainut mikä jäi puuttumaan oli lapsen lopullinen ulostulo. Koen synnyttäneeni jopa perusteellisemmin kuin moni muu. ;) nyt pitkän ajan jälkeen pystyn ajattelemaan näinkin.

Siksi valitsin sektion. Lapselle turvallisinta, minulle helpointa. Miski se kiukuttaa joitain niin, että tarvitsee siitä syystä kutsua minua ja kaltaisiani luuseriksi, joka ei edes ole synnyttänyt.



No, eipä se minua paljon nappaa, en ymmärrä, miten tällaisella asialla ylipäätään on mahdollista loukata ketään. Minua huvittaa teidän ärtyisyytenne ja viis veisaan, mitä minusta tai sektiostani ajattelette.

nyt kyllä kerrotte paikkakunnat suomessa missä mukavuussektion saa?

paikat repeää tai istukka ei irtoa-> joudutaan leikkaussalissa irrottamaan, vuoto usein litroja. Kehitysmaissa ei synnyttäneen lähellä leikkaussaliolosuhteita kun ei Suomessakaan aina..tästä syystä itse en ymmärrä esim. kotisynnytyksiä, koskaan ei voi tietää moista etukäteen.

sektion, koska oli iso vauva uä:n perusteella tulossa(pelkäsi repeämistä) Vauva painoi 3,4 kg...

Ultran kokoarvio voi heittää 500gr kiloon.

että hänellä ei oikeasti ollut mitään pelkoa(muuta kuin huoli alapäästä)









31

jos ihminen menee mielummin leikkuupöydälle tongittavaksi, niin menköön mun puolestani. mä taas en halua sinne mennä eli kai mä sitten haluan pelkoalatiesynnytyksen! kukin tavallaan, kuten muussakin elämässä. itseäni kuvottaa ajatus leikkauksesta, alatiesynnytys repeämineenkin vaikuttaa mukavammalta (kahdesta kokemusta) mutta ymmärrän, että joillain voi olla toisin.

Alatiesynnyttäneet joko arvostelevat sektioäitejä tai ovat parhaimmillaan neutraaleja, mutta sektiomammoja ei kauheasti kiinnosta, miten muilla on mennyt tai ainakaan tuomitse muiden erilaisia valintoja.



Alatiesynnytys taitaa aiheuttaa suvaitsemattomuutta ja yksisilmäisyyttä. Kun minäkin niin muidenkin pitäisi...säälittävää. Sitten jos sattuu tarpeeksi, niin näille sitten alka sektiokin kelvata.

tällä palstalla ovat kyllä ihan tasapuolisesti aukoneet päätään niin sektion kuin alatiesynnytyksen kannattajatkin. vai että sektio edistää suvaitsevaisuutta. eiköhän se sektioäitikin parhaimmillaan yllä siihen neutraaliin suhtautumiseen ja ne pahimmat suhtautumiset kyllä saa lukea täältä harva se päivä ellei päivittäin.

Sitten alla on sata säestävää viestiä ja pari hätäsektiotaan puolustavaa syyllistynyttä mammaa. Tämä on ainoa ketju, jossa näen jonkun myöntävän ottavansa mukavuussektion ja vieläpä puolustelevansa sitä.

terveyteen liittyvä ongelma. Ja synnytystavaksi kaavailtiin jo pelkosektiota, mutta loppumetreillä selvisi, että itselle ja mahdollisesti sikiölle olisi turvallisempi sektio ja se tehtiin lääketieteellisin (ei pelko) perustein. Oma pelko johtui syystä, joka oli leikkauksen syy. Ilman sektiota vauva olisi voinut vammautua ja itselle tulla massiiviset verenvuodot.

Lasketaanko luuseriksi?

Varmaan kannattaisi, koska alatiessa arveluttaa jälkikäteen nyt kun en voi enää lisääntyä juuri repeämät. Täältä luetut jutut peräsuoleen repeämisesta ja pidätyskyvyn heikkenemisestä. Tavallaan se oli mukavuussektio ja sen pelkosektionkin olisi myöntänyt lääkäri, jota täällä on haukuttu, koska ei helposti taivu sektioon :-)

Lääkäri määräsi sektioon, mutta kyseessä oli siis suunniteltu.



Olen tämän logiikan mukaan kamala ihminen, koska enhän kokenut hätä-/kiirreellistä sektiota.

Vierailija:

Ei ymmärretä ollenkaan, missä konteksteissa asioista puhutaan.

Jos joku tulee tänne kertomaan, että vuava syntyi hätäsektiolla, onneksi kaikki on hyvin, niin ei kukana tule siihen illistelemään, että oletpas huono äiti.

Sitten kun tänne tulee joku selittämään, että " mä en vaan halunnut synnyttää, ku miehen kaverit sano, et niitten eukoilla on värkit väljähtäneet" ..no joo, tartteeko sitä edes kertoa, millaisen ryöpytyksen tuollaiset ääliöt saa? Tai ne, jotka tulee ihan faktana selittämään mitä tapahtuu alatiesynnyttäneen vehkeille, vaikka eivät itse ole edes synnyttäneet.

Mielestäni tuollainen meininki on kypsymätöntä ja lapsellista, ja varmasti annan siitä kärkevät kommenttini.

en ole ap, mut tähän on nyt pakko puuttua: av:n suurkuluttajana en ole ikinä nähnyt täällä yhtäkään kirjoitusta jossa uhiteltaisiin että mennään sektioon ettei pimppi löysty! Jos sellasia on ollut, niin ne on ihan varmasti provoja. Ja jos sellaseen provoon menet, ni oot kyllä vähän hölmö.. olen kyllä itsekin tullut jossain porukoissa kauhistuneena maininneeksi että jos sais valita, niin sektio ilman muuta alatiesynnytyksen sijaan, mut se nyt on mun tapauksessa täysin teoreetista: en halua lapsia enkä aio niitä saada mistään reiästä. Muihin kaltaisiini olet ehkä törmännyt?

Mutta sitten on aina näitä ap:n kaltaisia, jotka ei vaan millään voi tajuta, että sektiovastaisuus ei ole HÄTÄsektiovastaisuutta, tai että korvikevastaisuus ei ole niitä vastaan, jotka ei VOI imettää, mutta jos ei edes yritä " ku ei huvita" niin kyllä, mun mielestäni sellainen äiti on luuseri.

Niin mutta kuka sen määrittelee ettei voi tai ettei vaan huvita? Kun täällä av-mammat on sitä mieltä ettei sellasta tapausta olekaan etteikö voisi imettää. Mutta kun niitä on! Te vaan olette sitä mieltä että ne jotka ei pysty imettämään, ei vaan ole yrittäneet tarpeeksi, mitä lie laiskoja paskoja. Eli hyvä siinä on hurskastella että " ei mollata jos oikeesti ei pysty" kun teidän mielestä sellasia ihmisisä ei olekaan jotka ei pysty, on vaan sellasia jotka ei oo yrittänyt tarpeeksi (ja huonoja äitejä sitten sen takia)

ja ennenku joku tulee kitisemään etten tiedä mistä puhun ku mulla ei ole lapsia... niin ei siihen lapsia tarvita että pystyy samaistumaan toisten ihmisten tilanteisiin ja olemaan empaattinen ja ymmärtäväinen, tajuamaan ettei kaikki ole niinkuin minä.