Lue keskustelun säännöt.
Alatiekiihkoilijat!
13.07.2006 |
Kirjoitteletteko ihan vakavissanne noita sektiolla lapsensa synnyttäneitä äitejä halventavia kirjoituksianne? Ja olette oikeasti itse äitejä ja aikuisia? Ja ihanko oikeasti te ylpeilette sillä, että teidän synnytyksenne sattui menemään mallikkaasti, tosin ihan ilman omaa osuuttanne?
Itse hätäsektion läpikäyneenä voin sanoa, että kun saa lapsen hengissä syliinsä viikkojen tehohoidon jälkeen, on aivan sama mistä reiästä se lapsi on ulos saatu. Siis aivan yksi ja sama. Sen kokemuksen läpikäyminen on saanut ainakin minut kasvamaan yli lapsellisten " kunnon äiti synnyttää alakautta" hehkutusten. Lähinnä tunnen sääliä sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden täytyy rehvastella synnytyksellään, (johon ei oikeasti voi itse kauheasti vaikuttaa,) kun ei ole mitään muuta, mistä olla ylpeä.
Kommentit (47)
Vierailija:
1. Kirjoituksesi perusteella ei vaikuta siltä, että olisit kasvanut asian " yli" , kuten sanoit. Ehkä pikemminkin päinvastoin...Minä olen täysin kasvanut sen yli. Minua vain säälittävät nämä ihmiset, äidit, jotka mittaavat ihmisten paremmuutta sen mukaan, mistä reiästä nämä ovat lapsensa ulos saattaneet.
Eikö tämäkin kerro jotain asenteistasi, tämä sinun viestisi? Jos minä sanon jotain niistä tunteista, joita tämä sektiovastaisuus minussa herättää, on minulla sinun mielestäsi täytynyt jäädä jotain katkeruutta omasta sektiostani? Ei ole, päinvastoin olen erittäin tyytyväinen siihen että lääkäri ymmärsi tehdä oikean päätöksen ajoissa. Minusta olisi kauheaa, jos minun arvoni äitinä perustuisi siihen mistä reiästä lapsi on ulos tullut ja näin ollen katsoisin olevan oikeutettu mollaamaan toisella tavalla äidiksi tulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ymmärretä ollenkaan, missä konteksteissa asioista puhutaan.
Jos joku tulee tänne kertomaan, että vuava syntyi hätäsektiolla, onneksi kaikki on hyvin, niin ei kukana tule siihen illistelemään, että oletpas huono äiti.
Sitten kun tänne tulee joku selittämään, että " mä en vaan halunnut synnyttää, ku miehen kaverit sano, et niitten eukoilla on värkit väljähtäneet" ..no joo, tartteeko sitä edes kertoa, millaisen ryöpytyksen tuollaiset ääliöt saa? Tai ne, jotka tulee ihan faktana selittämään mitä tapahtuu alatiesynnyttäneen vehkeille, vaikka eivät itse ole edes synnyttäneet.
Mielestäni tuollainen meininki on kypsymätöntä ja lapsellista, ja varmasti annan siitä kärkevät kommenttini.
Mutta sitten on aina näitä ap:n kaltaisia, jotka ei vaan millään voi tajuta, että sektiovastaisuus ei ole HÄTÄsektiovastaisuutta, tai että korvikevastaisuus ei ole niitä vastaan, jotka ei VOI imettää, mutta jos ei edes yritä " ku ei huvita" niin kyllä, mun mielestäni sellainen äiti on luuseri.
Sektiohaavaan saa kipulääkkeet. Kaikki kipu on turhaa ja se pitää maailmasta minimoida ainakin meikäläisen kohdalla. Sektio on rehellisesti ostettu EML-lääkäriltä, ja yhteiskunnan maksama osa kuuluu siihen päälle minullekin.
*odottaa kivisadetta niskaansa*
Ihanko tosissaan olet tutustunut sektion riskeihin ja olet ne valmis ottamaan pelkän kivun ja mahdollisen repeämisen takia? En oikeesti tajua.
mutta joka tapauksessa, hauska termi " alatiekiihkoilija" !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä edes häpeä sitä.
Laitas nyt vielä tähän muutama sektioristki ja verrataan niitä sitten alatiesynnytyksen riskeihin ja vaikutuksiin. Tapellaan oikein kunnolla :)
Lapset on tarkoitettu syntymään alakautta, tottakai. Itsekin olisin halunnut synnyttää lapseni alakautta. Mutta en voinut ja sektio pelasti meidän kummankin hengen.
Se, mikä minua ihmetyttää on se, että jotkut pitävät alatiesynnytyksen onnistumista omana ansionaan ja kehuskelevat sillä ja mollaavat " sektiomammoja" . Ihan kuin synnytyksen onnistumiseen voisi jotenkin itse vaikuttaa. Itseäni tuo ei enää kiusaa, mutta voin kuvitella monta juuri sektion eri syistä läpikäynyttä, joista nuo ilkkumiset ei tunnu mukavalta. Suomessa vain äärimmäisen harva saa itse päättää sektiostaan, kyllä se on lääkäri joka ammattilaisena tekee sen päätöksen.
Oikeita pelkosektioita ymmärrän myös. Jos jotain pelkää, sitä pelkää eikä sille voi mitään. Itsellä on järjetön korkeanpaikan kammo. Vaikka kuinka yritän järjellä itselleni selittää, että ei ole vaarallista olla korkealla, jos siellä on kaiteet tai aidat, en voi mennä sinne. Jalkani yksinkertaisesti kieltäytyvät tottelemasta ja paniikki on ihan lähellä. Peloista on hyvä yrittää päästä eroon, mutta kaikki eivät pääse. Ja Suomessa ainakaan ei julkinen terveydenhuolto tee mitään antaakseen minulle apua päästäkseni eroon tuosta pelostani.
Se, mitä en ymmärrä, on se että halutaan sektio jotta alapää ei väljähdä tai tule ruman näköiseksi.