Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko teillä (jotka olitte lapsia 70/80-luvulla) harrastuksia?
20.06.2013 |
Mulla ei ollut, olisin kovasti halunnut harrastaa kaikenlaista. Mun äiti väittää ettei siihen aikaan ollut mitään harrastusmahdollisuuksia. Mutta muistan kyllä, että kaverit harrasteli kaikenlaistakin kun Helsingissä asuttiin, eli kaikenlaista oli kuitenkin tarjolla. Totta sekin ettei varmaan sillä laajuudella harrasteltu mitä nykyään lapset, mutta siitä olen eri mieltä, että mahdollisuuksia olisi kyllä ollut.
Kommentit (63)
Syntynyt -80 ja asunut Vantaalla ja Helsingissä. Meillä vanhemmat kuljettivat todella paljon harrastuksiin ja niin kuljettivat kavereidenkin vanhemmat. Alkuun harrastuksina teatterikoulu, baletti, pianonsoitto, kuvataidekoulu ja viulunsoitto, myöhemmin kun harrastukset vakavoituivat jäi vain tanssi, pianonsoitto ja kuvataidekoulu. Sitten oli tietysti lomaharrastuksia kuten hiihto ja laskettelu, joita sitten tehtiin kaikki lomat. Mielestäni omille vanhemmilleni oli samalla tavalla "kunnia-asia" kuin nykyvanhemmille tarjota lapsille runsaasti vaihtoehtoja löytää omia vahvuuksiaan ja kehittää itseään monipuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vantaalla,luisteltiin talvella,jossain kerhossa kävin rakentelemassa jotain härveleitä,mikroauto kerho ja ajoin mikroautolla kilpaa kunnes isäni vaihtoi harrastusta alkoholismiin.
Kyllä mekin harrastettiin, kaikkea mitä maaseutupitäjässä oli tarjolla. Partio, baletti, tanssi, uinti, 4H, pianonsoitto, ala-asteen opettaja antoi tunteja, lentopallo, seurakunnan kerhot jne.
Mä taas kyllä kannustan myös kokeilemaan monia eikä niin, että 5 v valittua pitää jatkaa maailman tappiin. Mun vaatimattomasta pianonsoitostakin on se riemu, että osaan nuoteista soittaa auttavasti. Ei haittaa ettei tullut elinikäistä harrastusta.
Meillä vanhemmat kuskasivat ja kyllä partiossa oli vanhempiakin mukana erilaisissa taustajärjestelyissOleilee syntynyt 1972. Mun vanhemmat on syntyneet just sodan jälkeen ja kyllä hekin harrastivat lapsina, partiossa olivat ja kuorolaulua.
Olen syntynyt -76. Ennen kouluikää ei ollut mitään harrastuksia tai muskareita eikä minua viety ikinä ihinkän puostoihin tms. mutta ekaluokalla aloitin baletin ja partion, tokaluokalla kuvataidekoulun ja kolmannella pianonsoiton. Yllättävän paljon muuten kaikkea.. Tosin kaikkea oli vain kerran viikossa, balettia 2 x viikossa kumedettiin vähän, muistaakseni kolmannelta luokalta eteenpäin.
Koulussa oli kaikenlaisia ilmaisia kerhoja ja niiden lisäksi soitin pianoa, kävin baletissa ja ratsastamassa. Olin yh-äidin tytär ja aloitin peruskoulun ja harrastamisen -76.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 22:51"]
Olen syntynyt -76. Ennen kouluikää ei ollut mitään harrastuksia tai muskareita eikä minua viety ikinä ihinkän puostoihin tms. mutta ekaluokalla aloitin baletin ja partion, tokaluokalla kuvataidekoulun ja kolmannella pianonsoiton. Yllättävän paljon muuten kaikkea.. Tosin kaikkea oli vain kerran viikossa, balettia 2 x viikossa kumedettiin vähän, muistaakseni kolmannelta luokalta eteenpäin.
[/quote]
Ai niin ja ratsastusta harrastin muutaman alkeiskurssin ja heppahulluilun verran 11-12-vuotiaana. 13-vuotiaana aloitin aerobicit yms.kaveiden kanssa ja se tuntui tosi aikuismaiselta. Ala-asteella myös luin paikallisen lasten- ja nuortenosaston käytännössä läpi.
Olen vuosikertaa -62 eikä oikein harrastuksia ollut. Partioon en halunnut enkä yleisurheiluun, niitä jotkut harrastivat.
Aika kului korttelin muiden lasten kanssa pelejä pelaten - kirkonrottaa, poliisia ja rosvoa, pesäpallossa ja neljässä maalissa kului syksyisin ja keväisin lukemattomat illat. Talvella taas luistelu ja jääkiekko veivät ajan niin, että vanhempien piti tulla hakemaan kotiin.
Tervehenkistä oli eikä meistä varmaankaan kukaan kaivannut hienoja, maksullisia harrastuksia. Kesät menivät maauimalassa uiden ja hyppien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitatko puistoilla kaikille avoimia leikkipuistoja? Ne on oikeastaan yleistyneet vasta 90-luvulta alkaen. Mun kotikaupunkiini tuli ensimmäinen varsinainen leikkipuisto vuonna -88. Eipä niistä 70-luvun lapset ehtineet iloita.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 22:51"]
Olen syntynyt -76. Ennen kouluikää ei ollut mitään harrastuksia tai muskareita eikä minua viety ikinä ihinkän puostoihin tms. mutta ekaluokalla aloitin baletin ja partion, tokaluokalla kuvataidekoulun ja kolmannella pianonsoiton. Yllättävän paljon muuten kaikkea.. Tosin kaikkea oli vain kerran viikossa, balettia 2 x viikossa kumedettiin vähän, muistaakseni kolmannelta luokalta eteenpäin.
[/quote]
Ei ollut mahdollista. Vanhemmat olivat kiinni karjatilalla, joten eivät pystyneet kuljettamaan minnekään. Monenlaista olisi ollut tarjolla puolen tunnin ajomatkan päässä, mutta busseja ei maaseudulla kulkenut ja polkupuyörällä matka kesti tunnin. Talvisin olisi kai pitänyt hiihtää 15 km suuntaansa. Harrastin sitten käsitöitä, vesivärimaalausta, lukemista ja kirjoittamista, josta tuli myös ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullä oli liikaakin harrastuksia. Tosin itse halusin ehdotomasti harrastaa kaikkea. Harrastin koripalloa, partiota, urkujen soittoa, pesäpalloa, ratsastusta. Vanhempani maksoivat, mutta eivät muuten olleet mitenkään mukana harrastuksissani. Itse kuljin matkat jne. jo tosi pienestä. Olen syntynyt -70 ja asuin keskisuuressa kaupungissa.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 17:14"]
Syntynyt -65 ja ei ollut harrastuksia. Hävetti koulussa, kun piti kertoa harrastuksista. Tykkäsin uimisesta ja nyt oma poika on kilpauimari. Hän saa sen mitä en itse saanut.
[/quote] = Toteutat omat unelmasi lapsellasi oletko varma, että lapsesi pitää kilpauinnista yhtpäpaljon kuin sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:13"]
Tarkoitatko puistoilla kaikille avoimia leikkipuistoja? Ne on oikeastaan yleistyneet vasta 90-luvulta alkaen. Mun kotikaupunkiini tuli ensimmäinen varsinainen leikkipuisto vuonna -88. Eipä niistä 70-luvun lapset ehtineet iloita.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 22:51"]
Olen syntynyt -76. Ennen kouluikää ei ollut mitään harrastuksia tai muskareita eikä minua viety ikinä ihinkän puostoihin tms. mutta ekaluokalla aloitin baletin ja partion, tokaluokalla kuvataidekoulun ja kolmannella pianonsoiton. Yllättävän paljon muuten kaikkea.. Tosin kaikkea oli vain kerran viikossa, balettia 2 x viikossa kumedettiin vähän, muistaakseni kolmannelta luokalta eteenpäin.
[/quote]
[/quote]
Vuonna 1983 muutimme Espooseen ja kävin koko kesän syömässä puistoruokailussa (ilmainen) Aarnivalkean koululla. Myöhemmin kaverini kävi puistoruokailussa Pohjois-Tapiolassa siinä niityn vieressä olevassa puistossa noin vuonna 1987. Kyllä vaan siis on ollut näitä asukaspuistoja ruokailuineen jo 80-luvun alussa ja nimenomaan 70-luvulla syntyneet ovat niistä hyötyneet. Itse olen siis syntynyt vuonna 1974.
Minä sain harrastaa kaikkea ilmaista tai hyvin halpaa. Ekalla luokalla harrastin seurakunnan tyttökerhoa ja seurakunnan satujumppaa, ilmaisia nämäkin. Tokalla luokalla sitten savityökerhoa, muistaakseni sekin ilmainen tai ainakin hyvin pieni maksu.
Kolmannella muutettiin Espooseen ja siellä harrastin koulun kerhoissa ilmaiseksi kuoroa, nokkahuilua ja näytelmäkerhoa. Upein vuosi oli, kun täytin 11 vuotta, ja vanhemmat tajusivat, että kaikki kaverini harrastivat jotain. Sain käydä syksyllä tenniksen alkeiskurssin, mutta kyllä kuulinkin, miten paljon se maksoi.
Kaikki kaverini kävivät myös koulun kerhoissa mutta useimmilla oli myös jokin kalliimpi harrastus: pianotunnit, baletti, luistelu. Aika paljon oli aikaa iltaisin ja silloin käytiin pyörälenkeillä, hiihdettiin, luisteltiin, kesäisin uitiin jne. Iso reviiri meillä oli jo alakoululaisina eli käytännössä luontopolut, metsät, uimarannat, ostoskeskukset noin 10 km säteellä olivat kaikki meille sallittua eikä kukaan ihmetellyt, missä oltiin, kunhan illalla oltiin kotona nukkumaanmenoaikaan.
Kuten tästäkin ketjusta ilmenee ja itsekin olen samaa mieltä, nykyinen lapsien yletön harrastaminen (vanhempien painostamana) on kyllä käytännössä yksi paskan hailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VM 71, maaseudulla kunnan taajamassa asuttiin. Oli partiota, näytelmäkerhoa, pianon soittoa, tanhua, kuoroa, kantele, partio ja ratsastusleirit. Äiti jostain sai kokoon rahat leireille, en tiedä vieläkään miten. Muut oli ilmaisia. Äiti vaan pahimpaan aikaan valitti kun en koskaan ollut kotona. Mut kiva oli harrastaa ja helppo mennä kun kyytiä ei tarvinnut, pyörällä pääsi joka paikkaan.
Vm 1973 pienellä paikkakunnalla, lauloin kuorossa ja soitin vähän aikaa nokkahuilua. Monet harrastivat urheilua, erityisesti hiihtoa.
No ei tietenkään ollut eikä nykylapsilla pitäis olla nytkään. Paitsi kirkossakäynnit ja raamattupiirit, ne on ainoat harrastukset jota meillä hyväksytään
Olen syntynyt -67, pikkupaikkakunnalta ja perus duunariperheestä. Kävin soittotunnilla ja laulutunnilla, maalaustunneilla ja kuorossa ja postimerkkeilin. Talvella laskettelin. Kavereiden kanssa perustettiin välillä käsityö- tai eläinkerhoja ja tehtiin niille lehtiä. Luokkakaverit urheili, ratsasti ja kävi baletissa ja partiossa.
Olen käynyt suurinpiirtein kaikki harrastukset läpi. Harrastukset oli silloin halpoja ja niitä oli paljon tarjolla ja helposti saatavilla. Minulla oli vaki harrastukset ja sitten kokeiltiin kaikki mitä uutena kaupunkiin tuli. Kukaan ei kuskannut.
Alue: Aihe vapaa
Ei ollut. Asuimme syrjässä maalla eikä vanhemmat todellakaan olisi lähteneet mukuloita mihinkään harrastuksiin kuskailemaan. Joten harrastukset sai jäädä siihen mitä kotona ja kotipiirissä voi itsekseen tehdä: lukea, pyöräillä, kävellä metsissä, kirjoitella tarinoita, pelata tietokoneella. Minä jossain vaiheessa olisin halunnut pianoa soittamaan opetella tai mennä balettiin mutta en päässyt. Lopulta ihan sama, ihan hyvin ilman niitä harrastuksiakin pärjäsi ja mielikuvitus kehittyi kun täytyi itse keksiä viihdykkeensä.