Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa miehen mielenkiinnon?
25.07.2020 |
Miten naiset olette tunnistaneet, kun tuttavallinen mies on ollut teistä kiinnostunut? Miten erottaa ystävällisen käytöksen varsinaisesta kiinnostuksesta? Entä miten käyttäytyy mies, joka ei halua näyttää olevansa kiinnostunut?
Kommentit (157)
Olin kiinnostunut eräästä naisesta baarissa. Koskettelin hänen hanuriaan kun hän oli tanssimassa. En onnistunut hurmaamaan häntä vaan hän työnsi minut pois. Masennuin ja lähdin kotiin nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä katseita, hakeutuu lähelle, nauraa sun jutuille. Kyselee kysymyksiä, katsoo silmiin. On kiinnostunut sinusta.
No eipä ole pitänyt paikkaansa. Muutaman kerran mies on käyttätynyt näin, ja kun olen rohkaistunut tekemään aloitteen, mies on ihmetellyt että mistä nyt sellaisen idean olen saanut päähäni.
Viimeksi näin kävi työkaverin kanssa, joka soitteli monen tunnin puheluita, kehui mua, flirttaili, muutenkin hakeutui aina lähelle, lähetteli kuvia päivästään ja itsestään, kyseli minusta, halusi tietää koko elämäntarinani... Kun sanoin että tykkään hänestä, hän oli todella järkyttynyt kun mehän olemme vain kavereita. Olisi kuulemma jo iskenyt minut kauan sitten jos olisi ollut kiinnostunut. Aha.
Jep, miehestä ei todellakaan ota selvää kuin kysymällä eikä silloinkaan kaikki vastaa suoraan (mutta onhan se yhteydestä katoaminenkin toisaalta vastaus).
Itse kävin oikein deiteillä asti siinä luulossa, että mies oli kiinnostunut. Oli tosi hauskaa. Kun pyytelin uudestaan näkemään, mies nihkeili ja lopulta kysyi, että missä mielessä oikein halusinkaan nähdä. Oli siis ajatellut meitä kavereina koko ajan eli ei ne mitkään deitit sitten olleetkaan ollenkaan.
Jotkut on vaan tuttavallisia ja flirttejä.Itse taas luulen kerran olleeni treffeille ilman, että edes tajusin olleeni treffeillä kuin vasta jälkeenpäin. Samoin on kerran pyydetty ulos, minkä vasta tajusin myöhemmin kieltäytymiseni jälkeen. Miehistä ei tosiaankaan ota selvää.
Eli olet ollut sen mun ”deittikumppanin” roolissa tarinaa. Jännittävää, miten voi käydä deiteilläkin yksipuolisesti.
En tiedä ottaako mistään enää mitään selvää. Toisaalta liiallinen selvittely ja rautalangan vaatiminen sitten taas ehkä jotenkin tappaa kaiken romantiikan asiasta. Tai en tiedä.
No esim. tietyissä ammateissa tai opiskelijapiireissä lounaalla käyminen on aika tavallista, niin ei sitä aina tiedä millä mielellä kukakin on liikkeellä. Mutta joo, tietynlainen sosiaalinen peli ehkä kuuluu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempeä katse.
Minkälainen on lempeä katse?
Kyllä sen tunnistaa, jos huomaa miehen salaa katselevan pieni hymynkare huulillaan ja silmissä lämpöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullottavasta etumuksesta
Piti toiseen kertaan tulla heittämään sama läppä?
No onhan siinä totuuden siemen. No pun intended.
Jos alakertaa kiinnostaa, niin yleensä miestäkin edes vähäsen. Toki ei aina. Mutta jos ei ole yhtään seksuaalista kiinnostusta/vetovoimaa, niin miestä ei aika satavarmasti kiinnosta nainen parisuhdemielessäkään.Joo, mutta siis oikeasti harvemmin tulee katsottua miesten etumusta, eli se ei auta kun etsii jotain merkkejä kiinnostuksesta.
Kyllähän sitä voi huomaamattomasti vilkaista. En usko että mies ensinnäkään huomaa. Itse ainakin katson ja jos mies huomaa, niin yleensä kehun sen kenkiä- se selittää hyvin vyötäröstä alaspäin vilkuilun.
Lähipiirissä mies joka käyttäytyy erikoisella tavalla seurassani, pitkiä viipyileviä katseita koko vartalon mitalta, kasvoista jalkoihin ja takaisin, suorastaan hysteeristä naurua jos vaikka sanon jonkin ihan pienenkin vitsin, nojautuu keskustellessa huomattavan lähelle ja katse kiinnittyy huuliini. En sitten tiedä kertooko tämä kiinnostuksesta vai mistä, ehkä ylitulkintaa osaltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempeä katse.
Minkälainen on lempeä katse?
Kyllä sen tunnistaa, jos huomaa miehen salaa katselevan pieni hymynkare huulillaan ja silmissä lämpöä.
No mielessäni olevalla tyypillä on ainakin enemmän sellainen ilkikurinen katse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä katseita, hakeutuu lähelle, nauraa sun jutuille. Kyselee kysymyksiä, katsoo silmiin. On kiinnostunut sinusta.
No eipä ole pitänyt paikkaansa. Muutaman kerran mies on käyttätynyt näin, ja kun olen rohkaistunut tekemään aloitteen, mies on ihmetellyt että mistä nyt sellaisen idean olen saanut päähäni.
Viimeksi näin kävi työkaverin kanssa, joka soitteli monen tunnin puheluita, kehui mua, flirttaili, muutenkin hakeutui aina lähelle, lähetteli kuvia päivästään ja itsestään, kyseli minusta, halusi tietää koko elämäntarinani... Kun sanoin että tykkään hänestä, hän oli todella järkyttynyt kun mehän olemme vain kavereita. Olisi kuulemma jo iskenyt minut kauan sitten jos olisi ollut kiinnostunut. Aha.
Jep, miehestä ei todellakaan ota selvää kuin kysymällä eikä silloinkaan kaikki vastaa suoraan (mutta onhan se yhteydestä katoaminenkin toisaalta vastaus).
Itse kävin oikein deiteillä asti siinä luulossa, että mies oli kiinnostunut. Oli tosi hauskaa. Kun pyytelin uudestaan näkemään, mies nihkeili ja lopulta kysyi, että missä mielessä oikein halusinkaan nähdä. Oli siis ajatellut meitä kavereina koko ajan eli ei ne mitkään deitit sitten olleetkaan ollenkaan.
Jotkut on vaan tuttavallisia ja flirttejä.Itse taas luulen kerran olleeni treffeille ilman, että edes tajusin olleeni treffeillä kuin vasta jälkeenpäin. Samoin on kerran pyydetty ulos, minkä vasta tajusin myöhemmin kieltäytymiseni jälkeen. Miehistä ei tosiaankaan ota selvää.
Eli olet ollut sen mun ”deittikumppanin” roolissa tarinaa. Jännittävää, miten voi käydä deiteilläkin yksipuolisesti.
En tiedä ottaako mistään enää mitään selvää. Toisaalta liiallinen selvittely ja rautalangan vaatiminen sitten taas ehkä jotenkin tappaa kaiken romantiikan asiasta. Tai en tiedä.No esim. tietyissä ammateissa tai opiskelijapiireissä lounaalla käyminen on aika tavallista, niin ei sitä aina tiedä millä mielellä kukakin on liikkeellä. Mutta joo, tietynlainen sosiaalinen peli ehkä kuuluu asiaan.
Okei, no tuollainen on aika häilyvää kyllä. Tuossa(kin) tapauksessa miehen olisi kuulunut olla selkeämpi.
Omassa tapauksessani ei ollut edes kyseessä mikään lounas, vaan ihan ilta-aikaan ulkona käytiin eikä meillä ollut mitään yhdistävää sosiaalista verkostoa sen kummemmin. Siksi en jotenkin voinut kuvitellakaan, etteikö kyseessä olisi olleet treffit.
Teen oikeasti jonkin kaavakkeen täytettäväksi seuraavalle, joka pyytää ulos. Saa selvittää kiinnostuksensa laadun etukäteen ja yksityiskohtaisesti Likertin asteikolla. Loppuu ainakin turha pyytely.
(Tosikoille tiedoksi: vitsi vitsi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman kokemukseni mukaan sitä ei voi mistään tietää! Tämän elämän aikana on tullut vastaan kaikki nämä "varmat" signaalit lempeistä katseista jännittämiseen tarkoittamatta yhtään mitään. Sen tietää sitten, kun mies niin sanoo ja konkreettisesti myös tekee asioiden eteen jotain, eli sanat ja teot kohtaa. Ei kannata ylitulkita ihmistä, jota ei vielä tunne kunnolla. Siinä joutuu vaan pettymään.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä mies joka käyttäytyy erikoisella tavalla seurassani, pitkiä viipyileviä katseita koko vartalon mitalta, kasvoista jalkoihin ja takaisin, suorastaan hysteeristä naurua jos vaikka sanon jonkin ihan pienenkin vitsin, nojautuu keskustellessa huomattavan lähelle ja katse kiinnittyy huuliini. En sitten tiedä kertooko tämä kiinnostuksesta vai mistä, ehkä ylitulkintaa osaltani.
Tuo kertoo mielestäni jo himosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuima katse, runsas kiroilu, nuuskamällien syljeskely ja renkaiden potkiminen.
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan sitä ei voi mistään tietää! Tämän elämän aikana on tullut vastaan kaikki nämä "varmat" signaalit lempeistä katseista jännittämiseen tarkoittamatta yhtään mitään. Sen tietää sitten, kun mies niin sanoo ja konkreettisesti myös tekee asioiden eteen jotain, eli sanat ja teot kohtaa. Ei kannata ylitulkita ihmistä, jota ei vielä tunne kunnolla. Siinä joutuu vaan pettymään.
Olisi miehiltä kuitenkin kiva kuulla, että auttaako se jotenkin jos miestä sanattomasti rohkaisee, vai meneekö siinä loppukin mielenkiinto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuima katse, runsas kiroilu, nuuskamällien syljeskely ja renkaiden potkiminen.
Ei kun toi kertoo keravalaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä katseita, hakeutuu lähelle, nauraa sun jutuille. Kyselee kysymyksiä, katsoo silmiin. On kiinnostunut sinusta.
No eipä ole pitänyt paikkaansa. Muutaman kerran mies on käyttätynyt näin, ja kun olen rohkaistunut tekemään aloitteen, mies on ihmetellyt että mistä nyt sellaisen idean olen saanut päähäni.
Viimeksi näin kävi työkaverin kanssa, joka soitteli monen tunnin puheluita, kehui mua, flirttaili, muutenkin hakeutui aina lähelle, lähetteli kuvia päivästään ja itsestään, kyseli minusta, halusi tietää koko elämäntarinani... Kun sanoin että tykkään hänestä, hän oli todella järkyttynyt kun mehän olemme vain kavereita. Olisi kuulemma jo iskenyt minut kauan sitten jos olisi ollut kiinnostunut. Aha.
Jep, miehestä ei todellakaan ota selvää kuin kysymällä eikä silloinkaan kaikki vastaa suoraan (mutta onhan se yhteydestä katoaminenkin toisaalta vastaus).
Itse kävin oikein deiteillä asti siinä luulossa, että mies oli kiinnostunut. Oli tosi hauskaa. Kun pyytelin uudestaan näkemään, mies nihkeili ja lopulta kysyi, että missä mielessä oikein halusinkaan nähdä. Oli siis ajatellut meitä kavereina koko ajan eli ei ne mitkään deitit sitten olleetkaan ollenkaan.
Jotkut on vaan tuttavallisia ja flirttejä.Itse taas luulen kerran olleeni treffeille ilman, että edes tajusin olleeni treffeillä kuin vasta jälkeenpäin. Samoin on kerran pyydetty ulos, minkä vasta tajusin myöhemmin kieltäytymiseni jälkeen. Miehistä ei tosiaankaan ota selvää.
Eli olet ollut sen mun ”deittikumppanin” roolissa tarinaa. Jännittävää, miten voi käydä deiteilläkin yksipuolisesti.
En tiedä ottaako mistään enää mitään selvää. Toisaalta liiallinen selvittely ja rautalangan vaatiminen sitten taas ehkä jotenkin tappaa kaiken romantiikan asiasta. Tai en tiedä.No esim. tietyissä ammateissa tai opiskelijapiireissä lounaalla käyminen on aika tavallista, niin ei sitä aina tiedä millä mielellä kukakin on liikkeellä. Mutta joo, tietynlainen sosiaalinen peli ehkä kuuluu asiaan.
Okei, no tuollainen on aika häilyvää kyllä. Tuossa(kin) tapauksessa miehen olisi kuulunut olla selkeämpi.
Omassa tapauksessani ei ollut edes kyseessä mikään lounas, vaan ihan ilta-aikaan ulkona käytiin eikä meillä ollut mitään yhdistävää sosiaalista verkostoa sen kummemmin. Siksi en jotenkin voinut kuvitellakaan, etteikö kyseessä olisi olleet treffit.
Teen oikeasti jonkin kaavakkeen täytettäväksi seuraavalle, joka pyytää ulos. Saa selvittää kiinnostuksensa laadun etukäteen ja yksityiskohtaisesti Likertin asteikolla. Loppuu ainakin turha pyytely.
(Tosikoille tiedoksi: vitsi vitsi.)
Onko mahdollista, että kyseessä olisi ollut treffit, mutta tyyppi alkoi syystä tai toisesta peruuttelemaan sittemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa vaan. Minulla on tällainen samanlainen tilanne käynnissä.
En vaan kertakaikkiaan ole uskaltanut kakaista ulos kiinnostustani,koska joudumme olemaan toistemme kanssa tekemisissä jatkossakin säännöllisesti.
Haluan välttää kiusallisia tilanteita.
Olemme viestitelleet toisimmelle vain pari kertaa ja sieltä ei tunnu tulevan samaa vastakaikua kuin face to face, jolloin on juteltu ja tutustuttu useamman tunnin ajan.
Varmuudella olemme viihtyneet kaksin, koska molemmat olemme niin sanoneet toisillemme.
Nyt vain odottelen rauhassa seuraavaa yhteydenottoa hänen suunnaltaan, en halua olla koko ajan se, jonka täytyy kysyä tai laittaa viestiä, koska nähdään.
Kiinnostunut olen kyllä, mutta olen huono kertomaan tunteistani suoraan ja toisaalta haluan tutustua rauhassa, aluksi yhteisen harrastuksemme parissa.
Tuohon edelliseen vielä, että olen siis mies joka on kiinnostunut naisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tuima katse, runsas kiroilu, nuuskamällien syljeskely ja renkaiden potkiminen.
Sori, käsitin mielenkiinnon traktoria ei naista, kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan sitä ei voi mistään tietää! Tämän elämän aikana on tullut vastaan kaikki nämä "varmat" signaalit lempeistä katseista jännittämiseen tarkoittamatta yhtään mitään. Sen tietää sitten, kun mies niin sanoo ja konkreettisesti myös tekee asioiden eteen jotain, eli sanat ja teot kohtaa. Ei kannata ylitulkita ihmistä, jota ei vielä tunne kunnolla. Siinä joutuu vaan pettymään.
Olisi miehiltä kuitenkin kiva kuulla, että auttaako se jotenkin jos miestä sanattomasti rohkaisee, vai meneekö siinä loppukin mielenkiinto?
Kyllä se ainakin minua auttaisi, mutta siinä on ihan sama ongelma kun naisillakin.
Jotkut vain ovat niin mukavia ja flirttailevia, että heidän luulee sanattomasti rohkaisevan, vaikka oikeasti ovat täysin kaveripohjalla liikkeellä.
Tässä kun on tarpeeksi monesti polttanut näppinsä, alkaa olettamaan kaikki vain kavereiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkiä katseita, hakeutuu lähelle, nauraa sun jutuille. Kyselee kysymyksiä, katsoo silmiin. On kiinnostunut sinusta.
No eipä ole pitänyt paikkaansa. Muutaman kerran mies on käyttätynyt näin, ja kun olen rohkaistunut tekemään aloitteen, mies on ihmetellyt että mistä nyt sellaisen idean olen saanut päähäni.
Viimeksi näin kävi työkaverin kanssa, joka soitteli monen tunnin puheluita, kehui mua, flirttaili, muutenkin hakeutui aina lähelle, lähetteli kuvia päivästään ja itsestään, kyseli minusta, halusi tietää koko elämäntarinani... Kun sanoin että tykkään hänestä, hän oli todella järkyttynyt kun mehän olemme vain kavereita. Olisi kuulemma jo iskenyt minut kauan sitten jos olisi ollut kiinnostunut. Aha.
Itsekin tuhlasin monta vuotta elämästäni odottamalla miestä, joka kyllä katseli pitkään ja antoi ikäänkuin olettaa, mutta ei koskaan tehnyt mitään asian eteen. Olen 90% varma, että hän olisi lähtenyt kanssani kaljalle jos olisin pyytänyt, mutta niin vain molemmat pysyimme sinkkuina.
No juu, mutta tosiaan minä olen aina tehnyt aloitteen, eikä se ole koskaan kannattanut. Olen vain nolannut itseni ja saanut tylyn torjunnan...
Itse jotenkin pidättäydyn tekemästä aloitteita juuri sen takia, että on sellainen tunne, että jos mies oikeasti olisi kiinnostunut, hän tekisi jotain sen eteen.
Sama. Ei kai mies jätä aloitetta tekemättä jos on oikeasti kiinnostunut ja on mahdollisuus että joku muu ehtii ennen häntä.
Nytkö niitä aloitteita tekeviä naisia ei yhtäkkiä olekaan, hmmmm?
No ymmärrän kyllä jossain baarissa tai klubilla, mutta jos on yhteinen ystäväpiiri ja tunnettu jo jonkin aikaa, niin ehkä harvemmin sitä tullaan vain sanomaan?