Mille alalle kouluttautuisit jos olisit nyt valinnan edessä?

Vierailija kirjoitti:

Jos maha kestäisi lipittää kahvia litratolkulla päivän mittaan kouluttautuisin johonkin valtion tai kunnan suojatyöpaikkaan eläkettä oottamaan.

Tossa hommassa pitäs olla myös kestävä pää, muuten koittaa aivokuolema.

Lääkikseen hakisin, kun tajuaisin, että voi olla mahdollista päästä.

Jaa, no kouluttaudun paraikaa dippainssiksi. Samapa tuo, sillä en näin liki kuusikymppisenä varmaan enää työllisty.

Jos olisin nyt vasta lukiosta päässyt nuori, opiskelisin pääaineena matematiikkaa, siihen sivuun tietojenkäsittelyä ja tilastotiedettä, tähtäimessä datatieteilijän tehtävät. Minulla selvästi olisi lahjoja alalle kyllä.

Aikoinaan tein ne virheet, että 1) en heti alkuun ymmärtänyt, että en ole ole luonnontieteilijä (esim. fyysikko), vaan nimenomaan matemaatikko; 2) sen ymmärrettyäni haahuilin ja vaihdoin pääainetta moneen kertaan; 3) siksi opinnot venyivät ja valmistuin lama-aikaan, mistä alkoikin pätkätöiden kierre.

Huh, en jaksaisi enää mitään 6-8 vuoden opiskelupläjäystä. Ehkä opiskelisin jonkun iisin eläintenhoitajan tutkinnon ja eläisin jo tienaamani omaisuuden turvin. 

Mieluiten samalla alalle millä nytkin olen, vaikka alan työpaikkoja onkin kadonnut

Puutarhuri, vai onko se hortonomi? Viherpeukalolle on kohta kysyntää kun siirrytään nykyaikaan, tai sitten vaan omaksi iloksi.

Hoitsu kirjailija musainsinööri

Täällä koulutukseltaan IT-insinööri, joka töissä kuitenkin taloushallinnossa. Hienoa, että saan tuoda esiin niitä epäkohtia, joita tulee kun implementoidaan uusia ratkaisuja.... palkka täällä periferiassa lähes 4k

EI IKINÄ hoitoalalle! Opiskelisin luokanopettajaksi tai lääkäriksi.

Sähköhenkilöksi tai putkihenkilöksi.

Jatkuvasti tarvitaan.

Hyville hyvä palkka.

T.hoitsu

Sähkötekniikan DI jollain ohjelmistotekniikan sivuaineella.

Nykyään konetekniikan DI ja teen lujuuslaskentaa. Helverin vaikeaa ja matemaattista, mutta palkka paska verrattuna johokin koodariin tai datatieteilijään.

En tiiä ku ei oikee mikään ala kiinnosta aikuisten oikeasti. Lotossa haluaisin vain voittaa...

Hmm.

Ehkä aineenopettajaksi, koska pitkät lomat ja isommat oppilaat.

Kauppatieteisiin tai tradenomi kai ensin jos on niin pääsisi.

Paykologiksi en lähtisi koska vastuu on iso, ja työssä tulee soveltaa erilaisia psykologisia teorioita, joista voi olla montaakin mieltä...Lisäksi olisit aina tekemisissä ihmisten traumojen ja muiden kanssa. Joutuu kuuntelemaan ja tukemaan päivät pitkät ja seuraamaan alan tutkimusta, jos haluaa siis olla hyvä ja ammattitaitoinen psykologi.

Helpoimmat alat lukea on varmaan kielet, kauppis ja oikis, mutta työssä onkin sitten kinkkisempää. Esimerkiksi kielissä päntätään kauheasti, tulee matkustella ja pitää yllä kielen ja kulttuurin tietämystä.

Kauppiksen teoriat on tosi helppoja, mutta mistä löytyy työpaikka? Lakimiehenä sun tulee olla uskottava ja kuitenkin siinä laitetaan aina muita " maksamaan" ja aika paljon rahalla on pyritty myös kiristämään ihmisiä, kuten perinteinen" haastanut sut oikeuteen" tai " saat vielä maksaa tästä" kuuluu. Entä jos teet virheen ja tulkitset pykälän väärin tms. , tällöin lakimies voi menettää maineensa tai joutua itse korvauksiin tai pahimmassa tapauksessa menettää oikeuden tehdä työtään. Joten helppo ala ei ole, ja tarvitsee olla vähän narsistia piirteitä myös että kykenee tuohon rahalla ja kaikenlaisten haasteiden kanssa pelaamiseen.

Minusta paras ala on sellainen mistä ei tule kauheaa stressiä. Esimerkiksi työn raamit ovat sen verta selkeät ja turvalliset henkisen jaksamisen kannalta ja takana on oma tiimi ja työssä saa tukea kollegoita. En tykkää myöskään narsistisista minä minä-ihmisistä.

Fysioterapia, viestintä tai muu voisi olla valintani tänä päivänä ihan siksi että on vanhempana jo ymmärtää mikä on henkisesti itselle sopivaa ja minkä arvon uralle asettaa.

Kouluttautuisin lääkäriksi, yleislääkäriksi, koska se kiinnostaa kaikinpuolin, helppoahan se ei olisi, mutta olisin valmis ottamaan haasteen vastaan.

Autoasentajaksi. Se oli nuorena haaveammatti mutta vanhemmat eivät hyväksyneet. Nyt on liian myöhäistä.

Matikkapäärä voi treenata. Ärsyttää toi ”en ole (muka) lahjakas niin en harjoittele”

Suomen ja viron kieltä.

Eka ja tokaluokkalaisten opettajaksi. Itsellä sen ikäisiä lapsenlapsia ja   he ovat niin ihanassa iässä ja tykkään tehdä läksyjä heidän kanssaan. Heidän suustaan tulee hauskoja sutkauksia. Ovat vielä tottelevaisia.  Suuret rahat ei kiinnosta.

Lääkis. Tunnen alan kutsumusalaksi, valitettavasti liian moni asia on ollut esteenä. Nyt reilusti keski-ikäisenä ei enää kannata. 

Vaikka joskus mietin että miksikäs ei.... Töitä voisi tehdä hyvin vaikkapa ikääntyneiden parissa seittenkymppiseksi. Todennäköisesti viihtyisin arvauskeskuksessa ihan rivilääkärinäkin. 

Lähihoitaja 44v kirjoitti:

Kouluttautuisin lääkäriksi, yleislääkäriksi, koska se kiinnostaa kaikinpuolin, helppoahan se ei olisi, mutta olisin valmis ottamaan haasteen vastaan.

Olet vielä nuori näin kuuskymppisen näkövinkkelistä. Ala tavoitella unelmaasi ja hae lääkikseen! Vaikka käyttäisit kaksi tai kolme vuotta hakemiseen ennen sisäänpääsyä niin ehdit silti tehdä pitkähkön uran toiveammatin parissa. Sinulla on hyvä ammatti pohjana ja lähärinä keikkaillen rahoitat opiskelut elintasosta tinkimättä. Ensi keväänä lääkikseen!