Mitä tuli tuntemistanne Peter Pan -pojista? Ovatko keski-ikäisinäkin vielä vakiintumatta ja elävät "nuoren elämää"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kaikki vela-miehet näitä, vai edellyttääkö määritelmä muutakin?

Jotkut vela-miehet voivat varmaan olla vastuullisia ja elää vakiintuneessa parisuhteessa.

Miksi vakiintunut parisuhde on joku ihanne? Mitä jos tykkää elää yksin, koska ei kaipaa ketään arkeensa, miksi se olisi joku epäkypsyyden tms merkki? 

Ei pysty solmimaan elämänmittaista ihmissuhdetta.

Ja mikä ihme epäkypsyyden merkki tämä on? Kyky tai halu elämänmittaiseen ihmissuhteeseen kertoo lähinnä siitä että ei kaipaa mitään vaihtelua elämäänsä, on ehkä vähän tylsämielinen ja haluaa elää lammasmaisesti niin kuin häneltä odotetaan tai miten on "aina tehty". Ei se kerro välttämättä yhtään mitään kypsyydestä, tai ainakaan se ei kerro epäkypsyydestä ettei tällainen suhde ole elämän suurimpia tavoitteita.

Miksi "ääripäiden" pitää aina haukkua toisiaan ja kaikki pitää nähdä niin yksiulotteisesti? Esimerkiksi se, että haluan olla puolisoni kanssa loppuelämäni, ei tee minusta lammasmaista tai, että haluaisin tehdä niin kuin "aina on tehty". Yksinkertaisesti pidän vain puolisostani niin paljon, että haluan viettää hänen kanssa aikaa, vaihtelua elämään saa muista asioista, kuten opiskelusta, töistä, harrastuksista ja matkustelusta.

Siinä olet tosin oikeassa, että halu/kyky olla parisuhteessa ei kerro mitään henkilön kypsyydestä. Ennemmin se, että uskaltaa olla oma itsensä ja vaikka pysyä sinkkuna koko elämänsä, jos niikseen haluaa, on merkki kypsyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kaikki vela-miehet näitä, vai edellyttääkö määritelmä muutakin?

Jotkut vela-miehet voivat varmaan olla vastuullisia ja elää vakiintuneessa parisuhteessa.

Miksi vakiintunut parisuhde on joku ihanne? Mitä jos tykkää elää yksin, koska ei kaipaa ketään arkeensa, miksi se olisi joku epäkypsyyden tms merkki? 

Ei pysty solmimaan elämänmittaista ihmissuhdetta.

Ja mikä ihme epäkypsyyden merkki tämä on? Kyky tai halu elämänmittaiseen ihmissuhteeseen kertoo lähinnä siitä että ei kaipaa mitään vaihtelua elämäänsä, on ehkä vähän tylsämielinen ja haluaa elää lammasmaisesti niin kuin häneltä odotetaan tai miten on "aina tehty". Ei se kerro välttämättä yhtään mitään kypsyydestä, tai ainakaan se ei kerro epäkypsyydestä ettei tällainen suhde ole elämän suurimpia tavoitteita.

Miksi "ääripäiden" pitää aina haukkua toisiaan ja kaikki pitää nähdä niin yksiulotteisesti? Esimerkiksi se, että haluan olla puolisoni kanssa loppuelämäni, ei tee minusta lammasmaista tai, että haluaisin tehdä niin kuin "aina on tehty". Yksinkertaisesti pidän vain puolisostani niin paljon, että haluan viettää hänen kanssa aikaa, vaihtelua elämään saa muista asioista, kuten opiskelusta, töistä, harrastuksista ja matkustelusta.

Siinä olet tosin oikeassa, että halu/kyky olla parisuhteessa ei kerro mitään henkilön kypsyydestä. Ennemmin se, että uskaltaa olla oma itsensä ja vaikka pysyä sinkkuna koko elämänsä, jos niikseen haluaa, on merkki kypsyydestä.

Lähinnä tarkoitin sitä, että jos jo ihmisen arvopohjaan kuuluu yksiselitteisesti se että yhden ihmisen kanssa on pysyttävä koko loppuelämä kertoo ehkä enemmän muista asioista kuin kypsyydestä. Se on opittu malli siitä miten kuuluu tehdä jotta elää (valtanormiston mukaan) hyvin ja oikein. Vielä usein nämä ihmiset juuri dissaavat muita epäkypsyydestä tai nuoruuden pitkittämisestä jos muut eivät tätä halua tai siihen pyri.

Tilanne muuttuu tietenkin jo siinä vaiheessa jos on löytänyt tietyn ihmisen josta pitää persoonana niin paljon että haluaisi ja pyrkii loppuelämän suhteeseen. Silloin on ehkä jo ajatellut ihan itse omilla aivoillaan että tämä minulle sopii, tätä minä haluan juuri tämän ihmisen kanssa, eikä se ole ulkoa opittu sääntö.

Peter Pan piti lapsien kädestä kiinni kun matkasivat (Neverlandiin), eli taivaaseen. Peter Pan oli enkeli. Siksi ne lapset ei vanhentuneet ikinä, ne lapset oli kuolleita.

Buum.

Eiköhän peterpan-tyyppisellä ihmisellä henkinen kehitys ole jäänyt teinin tasolle.  Mielestäni säälittäviä ihmisiä, jotka jäävät kiinni nuoruuteen ja vastuuttomuuteen.  He eivät  ymmärrä, että myös toisilla ihmisillä on tunteet. Teinin tasolle jääneet ovat minäminä-ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän peterpan-tyyppisellä ihmisellä henkinen kehitys ole jäänyt teinin tasolle.  Mielestäni säälittäviä ihmisiä, jotka jäävät kiinni nuoruuteen ja vastuuttomuuteen.  He eivät  ymmärrä, että myös toisilla ihmisillä on tunteet. Teinin tasolle jääneet ovat minäminä-ihmisiä.

Miten tämä vastuuttomuus ja toisten tunteista ymmärtämättömyys näkyy, kerro millainen tämä kuvailemasi ihminen on, ilmeisesti puhut jostain tietystä tutusta?

Kokoomuksen puheenjohtaja.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kaikki vela-miehet näitä, vai edellyttääkö määritelmä muutakin?

Edellyttää myös henkistä epäkypsyyttä. Googlaa peter pan-syndrooma.

Rollareiden laulaja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä keskustelu on sukupuolittunut, kun vastaavia naisia on yhtä lailla kuin miehiäkin. Asenne vaan tuntuu olevan miehiä kohtaan halveksuva ja naisia kohtaan hyväksyvä. Mitä tuo aikuiseksi kasvaminen edes tarkoittaa, vaatiiko se sen että pitää pariutua ja saada perhe, muutenko ei voi aikuistua?

Ei vaadi. Mutta miehet jäävät naisia useammin henkisesti keskenkasvuisiksi, samasta syystä naisilla menee yleisesti ottaen paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni on tällainen. Nelikymppinen mies ja henkisesti edelleen vastuuton teini. Tuhlaa rahansa, saanut tuomion huumeissa ajamisesta, kaikenlaisia laskuja ulosotossa, töissä käy välillä kun jaksaa ja välillä sitten ansiosidonnaisen turvin harrastelee bänditouhuja. Bändejä tullut ja mennyt jo useampi, kun muut jäsenet perustavat perheet ja menevät kunnollisiin töihin, ja kiinnostus loppuu. Veljeni on ainoa, joka vielä nelikymppisenä haaveilee, että hänestä tulee "isona" rokkistara. Nyt taas koonnut uuden bändin, jossa muut jäsenet noin 20 v.

Mielestäni jos haluaa elää lapsettomana tai ilman parisuhdetta, se on täysin ok, kunhan ottaisi kuitenkin vastuun itsestään ja elämästään. Osasyyllinen tilanteeseen on mielestäni äitini, joka paapoo veljeä kuin pikkulasta. Olen puhunut että pyrkisi päästämään irti hyvissä ajoin ennen kuolemaansa, koska se tulee olemaan veljelleni kammottava kohtalo jos tämä touhu siihen asti jatkuu. Nyt kun äiti sitten on yrittänyt olla määräilemättä ja ohjailematta, veli on menettänyt koko elämän aikana kerätyn omaisuutensa tuhlaamalla sen, kun on ensimmäistä kertaa elämässään saanut vapautta. :/

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että eikö veljesi mielestäsi ota vastuuta itsestään ja elämästään?

Ei siinä mielessä että hän kuitenkin valittelee ja sadattelee elämäänsä ja on silminnähden onneton. On sitä mieltä että yhteiskunnan pitäisi kustantaa hänen elämisensä vielä helpommin kuin nyt. On yrittänyt saada isoa lainaa pankista olemattomin vakuuksin, uhosi vaihtavansa pankkia ja kai yrittikin tehdä niin, kunnes luovutti kun mitään pankkia ei hänen asiakkuutensa kiinnostanut. Asenne on sellainen että hän on maailman kuningas ja muiden tulee palvella ja passata häntä ja tuoda hänelle asiat eteen ilman että hänen tarvitsee tehdä mitään.

Nykyään on vaikeasti masentunut mutta ei ota vastaan hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Peter Pan piti lapsien kädestä kiinni kun matkasivat (Neverlandiin), eli taivaaseen. Peter Pan oli enkeli. Siksi ne lapset ei vanhentuneet ikinä, ne lapset oli kuolleita.

Buum.

Sivuhuomiona, kyllä ne lapset kirjan lopussa vanhentuivat. Siinä Wendy on jo aikuinen nainen kun Peter Pan käväisee viimeisen kerran hänen ikkunallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä keskustelu on sukupuolittunut, kun vastaavia naisia on yhtä lailla kuin miehiäkin. Asenne vaan tuntuu olevan miehiä kohtaan halveksuva ja naisia kohtaan hyväksyvä. Mitä tuo aikuiseksi kasvaminen edes tarkoittaa, vaatiiko se sen että pitää pariutua ja saada perhe, muutenko ei voi aikuistua?

Ei vaadi. Mutta miehet jäävät naisia useammin henkisesti keskenkasvuisiksi, samasta syystä naisilla menee yleisesti ottaen paremmin.

Ja miten se keskenkasvuisuus nyt määritellään? Naisetko ei sitten ole keskenkasvuisia pinkeissä prinsessamakuuhuoneissaan pehmoleluineen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän peterpan-tyyppisellä ihmisellä henkinen kehitys ole jäänyt teinin tasolle.  Mielestäni säälittäviä ihmisiä, jotka jäävät kiinni nuoruuteen ja vastuuttomuuteen.  He eivät  ymmärrä, että myös toisilla ihmisillä on tunteet. Teinin tasolle jääneet ovat minäminä-ihmisiä.

Miten tämä vastuuttomuus ja toisten tunteista ymmärtämättömyys näkyy, kerro millainen tämä kuvailemasi ihminen on, ilmeisesti puhut jostain tietystä tutusta?

Tiedän pari tällaista miestä (n 50v), joilla elämä on vaan jatkuvaa vaihtuvaa ihastusta ja ilotulitusta. Aikuisen tasolla oleva vastapuoli ei tajua, että peterpan on jäänyt teinin tasolle lukuisine vaihtuvine ihastuksineen ja siihen, että kaikki on vaan leikkiä ja pinnallista kivaa. Peterpan katoaa kuvioista, kun tulee vaikeuksia tai tarvitsee ottaa vastuuta omista teoistaan. Taakse jää pettyneitä ihmisiä, jotka kokevat tulleensa huijatuksi. Ymmärrän, etteivät nämä teinin tasolle jääneet ihmiset itse tiedosta omaa vajavaisuuttaan.

Ahdistava ajatus että vakiintuminen olisi jotenkin aikuistumisen merkki. Kyllä ihminen voi olla aikuinen vaikkei eläkään sellaista elämää josta ap unelmoi. Tai johon hän ajautui tahtomattaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän suurin osa pojista sekä tytöistä ole jossakin vaiheessa elämäänsä tuollaisia Peter Pan tyylisiä. Se vaihe on osa ihmiselämää ja siitä sitten aikuistutaan kaikki omassa tahdissa.

Kyllä minä tiesin jo lapsena, että opiskelen, teen työtä, menen naimisiin ja saan lapsia. Pidin outona miehiä, jotka sanoivat, etteivät halua koskaan lapsia.

Tällaiset ihmiset on kyllä niin jänniä, en osaa samastua. Elämä on varmaan ollut aina tosi helppoa kun on aina tiennyt mitä haluaa tai jopa mitä kuuluu haluta. Oletko koskaan kyseenalaistanut näitä jo lapsena sinuun iskostettuja malleja? Oletko koskaan ajatellut mitä sinä itse oikeasti haluat?

N35

Hyviä kysymyksiä sinulla. Itse kavahdan ihmisiä, jotka eivät uskalla kyseenalaistaa asioita ja joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää.

Saa olla Peter Pan, mutta ei saa sotkea muiden ihmisten elämää eikä leikkiä kenenkään tunteilla.