Elämäntapamme on ilmeisesti punainen vaate lapsellisille naisille...

Tämä tarina oli ennenkin, et jaksanut sitten nostaa sitä vanhaa? 

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 16:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 12:41"]

En ole ennen av-palstaan törmäämistäni tajunnutkaan, kuinka ärsyttävänä minun ja mieheni elämäntapa näyttäytyy etenkin pienten lasten äideille. Todellinen punainen vaate!

Asumme siis jugendkerrostalossa keskustassa. Asuntomme on toki pieni (kaksio), mutta Alvhem-tyyliin sisustettu tunnelmallinen ja toimiva kahden aikuisen koti lautalattioineen, kaakeliuuneineen ja peiliovineen. Keittiön koneet on parasta laatua ja kylppäri on kalliisti remontoitu.

Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, miehelläni on oma yritys ja minä olen töissä asiantuntijana paikassa, jossa saan hyvin vapaasti suunnitella työaikani ja -paikkani. Tulemme taloudellisesti hyvin toimeen, emme joudu mietimään mitä hankimme ja mistä tingimme. Arkiset ruokaostokset tehdään Stockalla ja ostetaan paljon luomua ja erikoistuotteita. Juodaan arkisinkin useamman kympin viinejä, jos siltä tuntuu. Ja teemme erikoiskahveja parin tonnin kahvikoneellamme :)

Vapaa-aikaa on paljon ja se käytetään yhteisiin harrastuksiin. Juoksemme kerran vuodessa maratonin, crossfittaamme, pyöräilemme, laskettelemme ja vaellamme. Harrastusvälineissä ei pihistellä. Eikä matkustelussa, jossa panostamme kaupunki- ja aktiivilomiin. Kerran vuodessa käydään Euroopan ulkopuolella, kerran Alpeilla ja vielä pari kaupunkilomaa siihen päälle. Lempikaupunkimme on New York.

Tällaista elämää olemme nyt viettäneet kohta kymmenen vuotta, eikä ole valittamista :) Miksi av-palstalla tällaista elämäntapaa vihataan niin paljon? Miten meidän elämämme on muilta pois?

[/quote]

En usko että tällä palstalla ap:n elämäntapaa vihattaisiin (tai ihailtaisiin) yhtään sen enempää tai vähempää kuin elävässä elämässä ylipäätänsä.

Itseäni ap:ssa lähinnä ihmetyttää, miksi hän kirjoittaa tälläisiä omaa elämäntapaansa kuvailevia viestejä AV:lle. (Keväällähän oli lähes lähes vastaava aloitus, jossa samainen ap kyseli jotain tyyliin "Kadehditteko tällaista elämäntyyliä.) Mitä ap siis ajaa näillä kirjoituksillaan takaa? Yrittääkö hän pönkittää itsetuntoaan? Tuntuuko elämä jotenkin tyhjältä tai vähemmän hienolta, jos ei tunne itseään kadehdituksi tai jopa oman loisteliaan elämänsä vuoksi vihatuksi? En ymmärrä.

Ihminen, joka on tyytyväinen omaan elämäänsä ja onnellinen, ei kaipaa tällaista "oletteko (=olettehan) minulle kateellisia?" pönkitystä.

[/quote]

Eikö se paljastunut jo, että ap oli provo?

Ei ole olemassa mitään akateemista jugendtalossa asuvaa lapsetonta pariskuntaa :)

Minua vaivaa yrittäjäperheen lapsena tuossa yksi asia, miten yrittäjä ehtii olla noin paljon pois yrityksensä parista? Mikä mahtaa olla ala? 

Taidatte olla ne samat, joiden lastensaantihaluttomuus liittyi siihen, kun ei voi harrastaa yhtaikaa liikuntaa toisen joutuessa olemaan lapsen kanssa, te kun olitte tottuneet vemputtamaan vierekkäisissä crosstrainereissä. Sittemmin harrastus on päivitetty nykyaikaisempaan crossfittiin. :D

Näissä provokirjoituksissa on aina vähintään kerran sana "panostaa".

Joko menee maraton alle kolmeen tuntiin?

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:06"]

Ei ole olemassa mitään akateemista jugendtalossa asuvaa lapsetonta pariskuntaa :)

[/quote]

No ap ei välttämättä ole sellainen mutta kyllä näitä on. Täälläkin kaksi av:n vakkarikäyttäjää. Täällä on ihan hulvaton meininki. :) 

Ap, en oikein ymmärrä sinua. Elämäntyylisi ja ennen kaikkea sillä kehuskelu tuntuu lapselliselta. Onhan noita lapsiperheitäkin, joiden elämä tuntuu pinnalliselta esitykseltä. Tottakai mainitsemiasi asioita on monilla ja se on ok, mutta jotenkin tuosta kirjoituksestasi paistaa, ettet ole sinut elämäsi kanssa. Olisin itse voinut kirjoittaa saman 25-vuotiaana vastavalmistuneena maisterina, kun elettiin miehen kanssa kaksin ihanaa taloa ja rahaa oli kaikkeen mukavaan. Nyt en enää kirjoittaisi, koska elämäni sisältö on ihan toinen. Ei välttämättä parempi, mutta toisenlainen kuitenkin. Elämääni ei kuvaa Stokkalla shoppailut tai matkat, vaikka niitä elämässä edelleen on. Ne ovat sivuseikka tai ehkä matkat on tosi jees, koska ne on sitä perheen laatuaikaa. Lasten riemu uima-altaalla on ihaninta maailmassa ja lasten into pakata pieniä laukkujaan jo viikkoa ennen reissua. Siinä se ilo on.

Kyllä varmaan kateellisia on, mutta ne kadehtivat aikaanne. Moni pienen lapsen äiti toivoo sitä omaa aikaa ja nukkumista. Muuten en asuisi minkään kaupungin keskustassa. Inhoan meteliä yli kaiken ja autoja on kaikkialla, ei ole monen juttu ollenkaan.