Elämäntapamme on ilmeisesti punainen vaate lapsellisille naisille...

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:07"]

Joskus tuntuu, että nämä ihmiset haluavat kateutta osakseen ja sitä pitää hakemalla hakea.

[/quote]

Sama funtio on perheidyllipostauksilla. En näe tässä mitään pahaa. On ihan inhimillistä ja sinänsä harmitonta saada mielihyvää muiden ilailusta ja kateudesta.

Eivät perheenäidit synny perheenäiteinä.. kyllä he ovat ihan "vapaata", lapsetonta elämääkin viettäneet. Ei voi sanoa, että se olisi heille täysin vierasta.

Ei kukaan työssäkäyväkään ole täysin "vapaa" tekemään mitä haluaa, vapaus on hyvin suhteellista.

Äidin henkilökohtaisen vapauden määräkin riippuu monesta tekijästä, ei se ole mikään vakio. 

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:05"]

Ja miten niin tuollainen elämäntyyli on "useimmille perheenäideille täysin vierasta"?

[/quote]

Se on vierasta useimmille suomalaisille, myös perheenäideille. Perheenäideille sen tekee erityisen epätavalliseksi henkilökohtaisen vapauden puute.

[/quote]

Miksiköhän jotkut ihmiset ajattelevat, että kaikki haluavat elää kuten he? Itselleni tärkeää on lähiseudun luonto ja helppo elämä. Helpon elämän takia en ole halunnut kesämökkiä tai omakotitaloa, mutta lähiseudun luonnon ystävänä vuokraan usein mökkiä jostain rauhalliselta paikalta. Tai ihan vain mennään kalaan extempore johonkin alle 100 km päähän. Kaikki eivät halua sellaista elämäntyyliä, mihin menee paljon rahaa. Minä en ole matkustelutyyppiä, en oikein tykkää lentämisestäkään. Norja riittää mulle, sinne pääsee autolla. 

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:05"]

Ja miten niin tuollainen elämäntyyli on "useimmille perheenäideille täysin vierasta"?

[/quote]

Se on vierasta useimmille suomalaisille, myös perheenäideille. Perheenäideille sen tekee erityisen epätavalliseksi henkilökohtaisen vapauden puute.

[/quote]

Vapaata se on vasta, kun on todellakin rahaa elää tuollaista elämää muuten kuin velkarahalla + vapaus tehdä töitä niin kuin haluaa.

Hyväpalkkaiset asiantuntijatyöt sitä paitsi usein tuovat mukaanaan myös paljon vastuuta ja usein myös pitkiä työpäiviä. Onko se vapautta? Ehkä on, ehkä ei. Tästä voidaan montaa mieltä.

Kuulostaa laadukkaalta ja nautittavalta elämältä. Ja voitko kuvitella, joku hullu on valmis luopumaan tuosta kaikesta, saadakseen omia lapsia. Ymmärrätkö sinä puolesta sellaista elämää?

Parhaan ystäväni elämä on ihan samanlaista:) Minulla ihan erilaista, mutta ei estä ystävyyttämme.

Minä olen ollut äiti jo 15 vuotta, eikä sekään ole ollut este ystävyydellemme.

Ihanaa, että tulet pätemään tällä asialla VAUVA-palstalle :D

Mitäköhän se sinusta kertoo...???

Enpä ole vihaa enkä muitakaan tunteita tuntenut sinunlaisia kohtaan. Jos osaat kuitenkin käyttäytyä asiallisesti (et alentuvasti) muunlaisia ihmisiä kohtaan, niin ei minulla ole jatkossakaan mitään valittamista.

Naapurin rouva on ehkä jotain tuonne päin, mutten todellakaan häntäkään kadehdi tai vihaa. Hän on ystävällinen ja kaunis ja viimeisen päälle tyylikäs hänellä on ihania lapsia, mieskin on komea. Kyllä hän välillä sivulauseissa tuo ilmi varakkuuttaan tai brunsseille menoa, muttei se minua haittaa. Ihan hienoa että menee hyvin... Ehken sitten vaan osaa olla katellinen koska olen tyytyväinen omaan, hieman vaatimattomanpaan elämääni! Olen itse alunperin maalaistalon tyttö, ei meillä koskaan mitään brunsseja harrastettu. Aamupala on aamupala, oli se sitten myöhään tai aikaisin aamulla.

Ihanalta kuullostaa varsinkin tuo ap.n matkustelu, siitä olen hieman kade!

Äiti35v pk-seudulta

Mä en edes tiedä, mitä tarkoittaa Alvheim, joten en pysty olemaan siitä kateellinen.

En pidä kahvista. Asun mieluummin tilavammin ja halvemmin Itä-Helsingissä. Mullakin on ylempi korkeakoulututkinto ja työskentelen asiantuntijatehtävissä, joten en osaa tästäkään olla kateellinen.

Mä lenkkeilen, pyöräilen, uin, käyn jumpassa ja kuntosalilla. Heinäkuussa olen lähdössä lomalle Välimerelle.

Minulla on myös kolme lasta. Olen erittäin tyytyväinen elämääni.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 12:41"]

En ole ennen av-palstaan törmäämistäni tajunnutkaan, kuinka ärsyttävänä minun ja mieheni elämäntapa näyttäytyy etenkin pienten lasten äideille. Todellinen punainen vaate!

Asumme siis jugendkerrostalossa keskustassa. Asuntomme on toki pieni (kaksio), mutta Alvhem-tyyliin sisustettu tunnelmallinen ja toimiva kahden aikuisen koti lautalattioineen, kaakeliuuneineen ja peiliovineen. Keittiön koneet on parasta laatua ja kylppäri on kalliisti remontoitu.

Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, miehelläni on oma yritys ja minä olen töissä asiantuntijana paikassa, jossa saan hyvin vapaasti suunnitella työaikani ja -paikkani. Tulemme taloudellisesti hyvin toimeen, emme joudu mietimään mitä hankimme ja mistä tingimme. Arkiset ruokaostokset tehdään Stockalla ja ostetaan paljon luomua ja erikoistuotteita. Juodaan arkisinkin useamman kympin viinejä, jos siltä tuntuu. Ja teemme erikoiskahveja parin tonnin kahvikoneellamme :)

Vapaa-aikaa on paljon ja se käytetään yhteisiin harrastuksiin. Juoksemme kerran vuodessa maratonin, crossfittaamme, pyöräilemme, laskettelemme ja vaellamme. Harrastusvälineissä ei pihistellä. Eikä matkustelussa, jossa panostamme kaupunki- ja aktiivilomiin. Kerran vuodessa käydään Euroopan ulkopuolella, kerran Alpeilla ja vielä pari kaupunkilomaa siihen päälle. Lempikaupunkimme on New York.

Tällaista elämää olemme nyt viettäneet kohta kymmenen vuotta, eikä ole valittamista :) Miksi av-palstalla tällaista elämäntapaa vihataan niin paljon? Miten meidän elämämme on muilta pois?

[/quote]

Ajattele, minä asun jugendajan omakotitalossa joka on restauroitu ajan henkeen. Tosin emme asu yhdenkään kaupungin keskustassa, mutta emme asuneet lapsettominakaan. Keittiö on remontoitu tarpeitamme vastaavaksi, samoin kylpyhuone. Voisitko vielä täsmentää miten lasten saanti karsii nuo asiat pois? Kaksiossa emme asuisi edes ilman lapsia.

Käymme tällä hetkellä molemmat töissä, mies on yrittäjä. Ruokakaupasta eli Prismasta ostamme mitä tarvitsemme, luomut ostetaan lähitiloilta tai pikkumyymälöistä tai kasvatetaan itse. Viinejä emme juo kuin pari pulloa vuodessa, ostetaan mitä merkkiä ja laatua sillä hetkellä huvittaa. Lähinnä nämä tapahtuu ulkomaanmatkoillamme joissa on koko kuusihenkinen perheemme.

Vapaa-aikaa on, tosin emme harratsaneet sinun mainitsemiasi aktiviteettejä ennen lapsiakaan. Elämme erilaista elämää kuin sinä, mutta hyvin tyydyttävää. Lapset ovat tuoneet elämäämme asioita joita yksikään aktiviteetti tai tonnien kahvikone ei voi korvata.

Vaan onhan se hyvä että itse tykkäätte elämästänne, minä en pitäisi siitä, olisi siinä lapset tai ei.

En usko, että elämänne on muilta pois. Kateus johtuu siitä, että niin moni haluaisi elää kuten te, mutta eivät pysty siihen...

Minä nyt en ollenkaan ymmärrä mitä tuossa ap:n elämässä on kadehdittavaa. Ennemminkin säälittää. Jos oikeasti olisi tyytyväinen ei täällä tarvitse kehuskella.

Hyvä provo. Mitenköhän tuon vois vielä tehdä paremmin. Tuosta elämästähän puuttuvat vielä kakkosasunnot ulkomailla, julkkistutut, ym.ym.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 13:52"]

Mua ei ärsytä ap:n elämäntapa, mutta tuo omalla elämäntyylillä kehuskeleminen kyllä ärsyttää. Loppujen lopuksi nuo mainitsemasi asiat eivät kuitenkaan merkitse mitään, vain se merkitsee, onko itse onnellinen ja tyytyväinen ja kokeeko elämänsä mielekkääksi. Tuo ap:n maalailu kuulostaa joltain blogilta tai sisustuslehdeltä, se on pintaa, joka näyttelee hyvin pientä osaa ihmisen elämässä.

[/quote]

Jep. Brassailu on brassailua, eikä se muuksi muutu.

Minä olen onnellinen, koska minulla ei ole lapsia. Sen sanominen olisi riittänyt minulle peukulle ylös, sillä minä olen samanlainen. Loput ap:n kirjoituksesta on tyhjänpäiväistä brassailua, joten peukutin alas. Sorry vaan.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 15:20"]Hyväpalkkaiset asiantuntijatyöt sitä paitsi usein tuovat mukaanaan myös paljon vastuuta ja usein myös pitkiä työpäiviä. Onko se vapautta? Ehkä on, ehkä ei. Tästä voidaan montaa mieltä.

[/quote]

Jep, ainakin minä olisin mieluummin lottomiljonääri kuin ns. hyväpalkkaisessa työssä oleva miljonääri.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 12:41"]

En ole ennen av-palstaan törmäämistäni tajunnutkaan, kuinka ärsyttävänä minun ja mieheni elämäntapa näyttäytyy etenkin pienten lasten äideille. Todellinen punainen vaate!

Asumme siis jugendkerrostalossa keskustassa. Asuntomme on toki pieni (kaksio), mutta Alvhem-tyyliin sisustettu tunnelmallinen ja toimiva kahden aikuisen koti lautalattioineen, kaakeliuuneineen ja peiliovineen. Keittiön koneet on parasta laatua ja kylppäri on kalliisti remontoitu.

Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, miehelläni on oma yritys ja minä olen töissä asiantuntijana paikassa, jossa saan hyvin vapaasti suunnitella työaikani ja -paikkani. Tulemme taloudellisesti hyvin toimeen, emme joudu mietimään mitä hankimme ja mistä tingimme. Arkiset ruokaostokset tehdään Stockalla ja ostetaan paljon luomua ja erikoistuotteita. Juodaan arkisinkin useamman kympin viinejä, jos siltä tuntuu. Ja teemme erikoiskahveja parin tonnin kahvikoneellamme :)

Vapaa-aikaa on paljon ja se käytetään yhteisiin harrastuksiin. Juoksemme kerran vuodessa maratonin, crossfittaamme, pyöräilemme, laskettelemme ja vaellamme. Harrastusvälineissä ei pihistellä. Eikä matkustelussa, jossa panostamme kaupunki- ja aktiivilomiin. Kerran vuodessa käydään Euroopan ulkopuolella, kerran Alpeilla ja vielä pari kaupunkilomaa siihen päälle. Lempikaupunkimme on New York.

Tällaista elämää olemme nyt viettäneet kohta kymmenen vuotta, eikä ole valittamista :) Miksi av-palstalla tällaista elämäntapaa vihataan niin paljon? Miten meidän elämämme on muilta pois?

[/quote]

en jaksa yhtään vastausta lukemaan, koska aloitus on niiiiiiiiin vakioavprovo, ettei tosikaan :D

Jo on mamma miettinyt, että mistä keksisi päivän riitelyaiheen :D

Olennaista on oletko oikeasti onnellinen.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 12:41"]

En ole ennen av-palstaan törmäämistäni tajunnutkaan, kuinka ärsyttävänä minun ja mieheni elämäntapa näyttäytyy etenkin pienten lasten äideille. Todellinen punainen vaate!

Asumme siis jugendkerrostalossa keskustassa. Asuntomme on toki pieni (kaksio), mutta Alvhem-tyyliin sisustettu tunnelmallinen ja toimiva kahden aikuisen koti lautalattioineen, kaakeliuuneineen ja peiliovineen. Keittiön koneet on parasta laatua ja kylppäri on kalliisti remontoitu.

Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, miehelläni on oma yritys ja minä olen töissä asiantuntijana paikassa, jossa saan hyvin vapaasti suunnitella työaikani ja -paikkani. Tulemme taloudellisesti hyvin toimeen, emme joudu mietimään mitä hankimme ja mistä tingimme. Arkiset ruokaostokset tehdään Stockalla ja ostetaan paljon luomua ja erikoistuotteita. Juodaan arkisinkin useamman kympin viinejä, jos siltä tuntuu. Ja teemme erikoiskahveja parin tonnin kahvikoneellamme :)

Vapaa-aikaa on paljon ja se käytetään yhteisiin harrastuksiin. Juoksemme kerran vuodessa maratonin, crossfittaamme, pyöräilemme, laskettelemme ja vaellamme. Harrastusvälineissä ei pihistellä. Eikä matkustelussa, jossa panostamme kaupunki- ja aktiivilomiin. Kerran vuodessa käydään Euroopan ulkopuolella, kerran Alpeilla ja vielä pari kaupunkilomaa siihen päälle. Lempikaupunkimme on New York.

Tällaista elämää olemme nyt viettäneet kohta kymmenen vuotta, eikä ole valittamista :) Miksi av-palstalla tällaista elämäntapaa vihataan niin paljon? Miten meidän elämämme on muilta pois?

[/quote]

en jaksa yhtään vastausta lukemaan, koska aloitus on niiiiiiiiin vakioavprovo, ettei tosikaan :D

Jo on mamma miettinyt, että mistä keksisi päivän riitelyaiheen :D

[/quote]

Hah hah haa, mutta kun akat on niin tyhmiä, että menee kerta toisensa jälkeen retkuun näihin provoihin. Jotkut sepustaa ihan tohkeissaan ja tosissaan pitkiä selostuksia elämästään :DD

Jumalauta, että porukkaa on helppo naruttaa :DDDDDD

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 12:41"]

En ole ennen av-palstaan törmäämistäni tajunnutkaan, kuinka ärsyttävänä minun ja mieheni elämäntapa näyttäytyy etenkin pienten lasten äideille. Todellinen punainen vaate!

Asumme siis jugendkerrostalossa keskustassa. Asuntomme on toki pieni (kaksio), mutta Alvhem-tyyliin sisustettu tunnelmallinen ja toimiva kahden aikuisen koti lautalattioineen, kaakeliuuneineen ja peiliovineen. Keittiön koneet on parasta laatua ja kylppäri on kalliisti remontoitu.

Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, miehelläni on oma yritys ja minä olen töissä asiantuntijana paikassa, jossa saan hyvin vapaasti suunnitella työaikani ja -paikkani. Tulemme taloudellisesti hyvin toimeen, emme joudu mietimään mitä hankimme ja mistä tingimme. Arkiset ruokaostokset tehdään Stockalla ja ostetaan paljon luomua ja erikoistuotteita. Juodaan arkisinkin useamman kympin viinejä, jos siltä tuntuu. Ja teemme erikoiskahveja parin tonnin kahvikoneellamme :)

Vapaa-aikaa on paljon ja se käytetään yhteisiin harrastuksiin. Juoksemme kerran vuodessa maratonin, crossfittaamme, pyöräilemme, laskettelemme ja vaellamme. Harrastusvälineissä ei pihistellä. Eikä matkustelussa, jossa panostamme kaupunki- ja aktiivilomiin. Kerran vuodessa käydään Euroopan ulkopuolella, kerran Alpeilla ja vielä pari kaupunkilomaa siihen päälle. Lempikaupunkimme on New York.

Tällaista elämää olemme nyt viettäneet kohta kymmenen vuotta, eikä ole valittamista :) Miksi av-palstalla tällaista elämäntapaa vihataan niin paljon? Miten meidän elämämme on muilta pois?

[/quote]

En usko että tällä palstalla ap:n elämäntapaa vihattaisiin (tai ihailtaisiin) yhtään sen enempää tai vähempää kuin elävässä elämässä ylipäätänsä.

Itseäni ap:ssa lähinnä ihmetyttää, miksi hän kirjoittaa tälläisiä omaa elämäntapaansa kuvailevia viestejä AV:lle. (Keväällähän oli lähes lähes vastaava aloitus, jossa samainen ap kyseli jotain tyyliin "Kadehditteko tällaista elämäntyyliä.) Mitä ap siis ajaa näillä kirjoituksillaan takaa? Yrittääkö hän pönkittää itsetuntoaan? Tuntuuko elämä jotenkin tyhjältä tai vähemmän hienolta, jos ei tunne itseään kadehdituksi tai jopa oman loisteliaan elämänsä vuoksi vihatuksi? En ymmärrä.

Ihminen, joka on tyytyväinen omaan elämäänsä ja onnellinen, ei kaipaa tällaista "oletteko (=olettehan) minulle kateellisia?" pönkitystä.

ton kaakeliuunin minä kyllä haluaisin. Muuten oma elämä kelpaa ihan hyvin.

Eikä se kaakeliuunikaan niin tärkeä ole, mutta ainoo tossa kirjoituksessa mitä kadehtisin.