Miten toiset löytävät aina uuden kumppanin, mutta toiset eivät milloinkaan?

Vierailija kirjoitti:

Sääntöpohjainen lähestymistapa ei toimi ihmissuhteissa. Niin kuin joku täällä mainitsikin, sellaisten, jotka listaavat asioita tulevan kumppanien ominaisuuksista, on hankala löytää kumppania. Treffit eivät voi muistuttaa työhaastattelua, jossa kartoitetaan viisvuotissuunnitelma. 

Myös liika tarvitsevuus on karkottaa kumppaniehdokkaat. Alussa on pakko osata pelata hieman sosiopaattista peliä ja esittää viileää. Ihmiset viehättyvät sellaisista yksilöistä, jotka osoittavat pärjäävänsä myös yksin. Ne, jotka eivät tähän suostu vaan paljastavat kaiken informaation alussa kumppaniehdokkaalle, eivät yleensä pääse pitkälle deittailussa.

Yksi syy voi olla myös liian korkeatasoisten kumppanien tavoitteleminen. Esimerkiksi jotkut lähipiirini naiset kokevat ansaitsevansa pelkästään parimetrisen laatikkoleukaisen lentäjä-kirurgin, vaikka ovat itse matalasti koulutettuja, ylipainoisia ja keskivertoa rumempia.

Jostain on pakko aloittaa. Jotkut eivät koskaan pääse edes harjoittelemaan seurustelemista, kun kumppaniehdokkaista löytyy aina jokin vika.

Kyse voi olla myös siitä, että jotkut viehättyvät aina sellaisista, joilta ei saa vastakaikua.

Minä toivon löytäväni liian korkeatasoisen kumppanin. 

Ihan sama miltä hän näyttää, kunhan on normisiisti ja puhdas, mutta hänen pitää olla hyvä ihminen, jonka sydän on kultaa ja joka haluaa jakaa elämänsä kanssani ja näkee minut hyvässä valossa, sellaisena ihmisenä, joka oikeasti olen. 

Juu, ei löydy. 

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat nämä kohtaamis-paikat?

Nuorisoille?

Keski-ikäisille?

Senioreille?

Ei aavistustakaan. Minä opiskelin nuorena lukiossa, ammattikoulussa ja yliopistossa, urheilin aktiivisesti naisten ja miesten sekajoukkueessa, harrastin työväenopistossa eri kuvataiteen lajeja (alastonmallipiirustus tai -maalaus ja metalligrafiikka olivat ainoita, joissa oli myös nuoria miehiö mukana) + vaihtelevasti muutakin. Kävin erilaisilla kursseilla ja osallistuin talkootyöhön erilaisissa yhteisöissä. Osallistuin kristilliseen opiskelijatoimintaan. --> Ei löytynyt ketään.

Se kallistui ehkä jo keski-iän puolelle, kun aloin käymään seurakunnan ja Eurosinkkujen toiminnassa, pikadeiteillä ja lopulta etsin miestä myös netistä (ei tinder). Ehdin käydä neljillä treffeillä netissä tutustumieni miesten kanssa ja niistä siitä neljännestä tuli aviomieheni, kun olin lähes nelikymppinen.

En siis löytänyt miestä töistä, koulusta, lukuisissa harrastuksissani tai vapaaehtoistöistä vaan aivan varta vasten hakemalla. Kaikki edeltävät vuodet kuljin silmät auki ja haku päällä, mutta ei vaan auttanut.

Olen äärimmäisen introvertti, mutta tarvittaessa savolaisen supliikki. Aktiivinen en ole ollut koskaan, mutta silti niin lukiossa kuin muuallakin oli monenlaista aloitteentekijää. Useampaa näistä olin itse pitänyt pelkkänä kaverina, eikä ollut pienintäkään aikomusta alkaa seurustella. Yliopistossa ensimmäisellä viikolla tapasin tulevan mieheni ja muutimme lähes samantien yhteen. Kemiat osui kohdalleen ensisilmäyksellä.

Itse olen melkein koko aikuisikäni seurustellut, ikää jo lähemmäs 40v ja olen heteronainen. Muutamia seurustelukumppaneita ollut ja nyttenkin olen pitkässä parisuhteessa, mutta olen myös saanut kokeilla sinkkuilua ja deittailua ym.

Omalla kohdallani voin sanoa, että tiedän mitä haluan, mikä on omaa tyyppiä ja kenen tyyppiä itse olen. Nämä jotka eivät meinaa löytää kumppania, haluavat sellaisen joka ei heitä halua ja toisinpäin. Ei vaan natsaa.

En ole koskaan ollut erityisen kaunis, ehkä enemmänkin persoonallisen näköinen. Ylipainoa löytyy vähän ja olin jo nuorena yh. Tämä on ehkä karsinut osan miehistä pois, mutta nämä miehet ovat muutenkin sellaisia, joiden seurassa en viihtyisi, itselleni kun tämmöiset asiat ovat sivuseikka. Heittelen miesten kanssa töissä kaksimielisiä vitsejä, olen sarkastinen, nauran paljon ja olen todella sanavalmis tilanteessa kuin tilanteessa. Mua ei myöskään helpolla saa järkyttymään, elämänkokemusta löytyy jo rankan lapsuuden myötä niin paljon. Ja olen aina oma aito itseni. Ja vaikka löytyykin sitä kaikkien parjaamaa räväkkyyttä, olen vastapainoksi kiltti ja empaattinen ihminen. Nämä luonteenpiirteet ovat kyllä houkutelleet miehiä ja jotenkin jyränneet ulkonäköni ohi. Sitten vaan tunnistan ihmisen tavasta katsoa itseäni ja miten hän keskustelee kanssani, että toi on potentiaalinen. Vaadin myös mieheltä tietynlaista älykkyyttä, verbaalisuutta ja ehdottomasti samanlaista huumoria kuin itselläni.

Aina täällä saa lukea miten läskit yh:t jää yksin, mutta en ole koskaan jäänyt. Ja ai niin, mun makuun oleva mies ei koskaan kävisi tämmöisellä palstalla 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Ei ole tarkoitus aloittaa tästä mitään eipäs/juupas väittelyä, mutta miehet noin yleisesti ottaen kyllä nimenomaan tykkäävät ja kiinnostuvat sievistä ja naisellisista naisista.

Mutta lähdetään siitä että arviosi omasta ulkonäöstäsi on oikea. Onko sinulla jotain ajatusta miksi juuri sinun kohdallasi tämä miesten aika ulkonäkökeskeinen taipumus ei toteudukaan? Mikseivät miehet sinun kohdallasi toimi kuten heille olisi normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sääntöpohjainen lähestymistapa ei toimi ihmissuhteissa. Niin kuin joku täällä mainitsikin, sellaisten, jotka listaavat asioita tulevan kumppanien ominaisuuksista, on hankala löytää kumppania. Treffit eivät voi muistuttaa työhaastattelua, jossa kartoitetaan viisvuotissuunnitelma. 

Myös liika tarvitsevuus on karkottaa kumppaniehdokkaat. Alussa on pakko osata pelata hieman sosiopaattista peliä ja esittää viileää. Ihmiset viehättyvät sellaisista yksilöistä, jotka osoittavat pärjäävänsä myös yksin. Ne, jotka eivät tähän suostu vaan paljastavat kaiken informaation alussa kumppaniehdokkaalle, eivät yleensä pääse pitkälle deittailussa.

Yksi syy voi olla myös liian korkeatasoisten kumppanien tavoitteleminen. Esimerkiksi jotkut lähipiirini naiset kokevat ansaitsevansa pelkästään parimetrisen laatikkoleukaisen lentäjä-kirurgin, vaikka ovat itse matalasti koulutettuja, ylipainoisia ja keskivertoa rumempia.

Jostain on pakko aloittaa. Jotkut eivät koskaan pääse edes harjoittelemaan seurustelemista, kun kumppaniehdokkaista löytyy aina jokin vika.

Kyse voi olla myös siitä, että jotkut viehättyvät aina sellaisista, joilta ei saa vastakaikua.

Minä toivon löytäväni liian korkeatasoisen kumppanin. 

Ihan sama miltä hän näyttää, kunhan on normisiisti ja puhdas, mutta hänen pitää olla hyvä ihminen, jonka sydän on kultaa ja joka haluaa jakaa elämänsä kanssani ja näkee minut hyvässä valossa, sellaisena ihmisenä, joka oikeasti olen. 

Juu, ei löydy. 

WTF......?!!

Taloudellinen tarve, seksin tarve, pelko olla yksin,pelko olla yksin, jotta kukaan ei aloita....syyllistämistä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Aina huoliteltu ei ole suositus. Kannattaa olla mieluummin älykäs ja osata lukea ihmisiä. Itse olen ruma, rento, vmäinen luonne ja minulla kiero huumorintaju, mutta aina on kiinnostunutta seuraa löytynyt helposti.

Itse olen yli 100-kiloinen ja liki nelikymppinen, mutta silti asun avoliitossa jo kolmatta vuotta itseäni nuoremman, liki kaksimetrisen ja normaalipainoisen korkeakoulutetun miehen kanssa. Tavattiin Tinderissä. Hän ihastui profiilitekstiini ja minä hänen, oli paljon juteltavaa ja yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Siinä se lyhyesti. Kumppanin löytäminen on itselle ollut aina helppoa vaikka BMI on yli 40.

Mitä tulee lähipiirini ikisinkkuihin, monen kohdalla ongelma tuntuu olevan se että kumppanille ei olisi tilaa omassa elämässä - he eivät vain tunnu näkevän sitä itse. Kun jokainen päivä on turboahdettu aamusta iltaan työllä, harrastuksilla, ystävien tapaamisilla ja luottamustoimilla, potentiaalinen kumppani ei näe aktiivista ihmistä vaan enemmänkin suorittajan. Miten sopia treffit jos aikataulu on valmiiksi täynnä?

Toinen aspekti on olla tarpeellinen ja tulla tarvituksi - kumppani ei pääse lähelle eikä syvällistä suhdetta voi syntyä, jos toinen antaa itsestään kuvan vahvana, itsenäisenä ja pärjäävänä. Välillä saa olla heikko ja herkkä, ja antaa sen näkyä - kumppani haluaa nähdä myös nurjat puolet, ei siloiteltua pakettia jossa ei ole yhtään säröjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Ei ole tarkoitus aloittaa tästä mitään eipäs/juupas väittelyä, mutta miehet noin yleisesti ottaen kyllä nimenomaan tykkäävät ja kiinnostuvat sievistä ja naisellisista naisista.

Mutta lähdetään siitä että arviosi omasta ulkonäöstäsi on oikea. Onko sinulla jotain ajatusta miksi juuri sinun kohdallasi tämä miesten aika ulkonäkökeskeinen taipumus ei toteudukaan? Mikseivät miehet sinun kohdallasi toimi kuten heille olisi normaalia?

Tiukkapipoinen pingottaja ei ehkä kumminkaan ole se suosituin kumppanivaihtoehto.- sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

En usko sanaakaan. Taatusti kiinnostuneita on ollut pilvin pimein, mutta et noteeraa heitä, koska omat kriteerisi ovat pilvissä.

No kyllä ulkonäöllä on vaikutusta. Siskoni joka on kaunis kuin missi konsanaan saa sormia napauttamalla miehen kuin miehen. Ei koskaan ole elänyt yksin. Ystäväni joka on persionaltaan aivan ihana ihminen mutta ei niin kaunis ei ole koskaan seurustellut tai saanut kokea että joku mies olisi kiinostunut. Että sillee..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Sama kokemus. Olin nuorena kuulemani mukaan jopa epätavallisen kaunis. Olin myös hoikka ja kävin paljon esim. ravintoloissa. Minuun osoittivat kiinnostusta ainoastaan noin 6 promillen humalassa olevat 30 vuotta vanhemmat alkoholistit. 

Olin siis sinkkuna 25-vuotiaasta 40-vuotiaaksi. 40-vuotiaana olin jo rupsahtanut ja ylipainoinen mutta löysin kuitenkin viimein ihanan miehen. Ja jostain syystä tuolloin muutkin miehet alkoivat osoittaa kiinnostusta. 

Oma analyysini tähän on se, että kun ensimmäinen suhteeni päättyi ollessani 25, itsetuntoni oli miehen pettämisten ja muun nöyryyttämisen jälkeen niin huono että miehet vaistosivat sen eivätkä lähestyneet. Kun itsetuntoni kohosi iän ja upean miehen myötä, aloin vaikuttaa jotenkin erilaiselta, mielenkiintoisemmalta ja helpommin lähestyttävältä vaikka ulkonäköni ei enää ollutkaan mitenkään erityisen viehättävä.

Tämä aiheuttaa aika ristiriitaisia tunteita koska esim. täällä miehet jatkuvasti vakuuttavat että heille ei merkitse mikään muu naisessa mitään kuin ulkonäkö ja kuinka ulkonäkökeskeisiä he kaikki tyynni ovat. Minun kokemukseni elävästä elämästä on kuitenkin toinen. Jostain kumman syystä tuntuu että niillä kaikkein kauneimmilla sinkkukavereillakin on eniten vaikeuksia löytää mies, eikä siis johdu siitä ettei heille kukaan kelpaisi.

Vaimoni ilmeisesti jättämässä minut, ollaan oltu yli 30 vuotta yhdessä. Miten osaan eää mitään, ketään iskeä, jos tulisi tarve?

Harvoin näkee poikkeuksellisen hyvännäköisiä ihmisiä ainakaan suomessa. Suomalaiset ei paljon satsaa pukeutumiseen.Se voi johtua säistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Ei ole tarkoitus aloittaa tästä mitään eipäs/juupas väittelyä, mutta miehet noin yleisesti ottaen kyllä nimenomaan tykkäävät ja kiinnostuvat sievistä ja naisellisista naisista.

Mutta lähdetään siitä että arviosi omasta ulkonäöstäsi on oikea. Onko sinulla jotain ajatusta miksi juuri sinun kohdallasi tämä miesten aika ulkonäkökeskeinen taipumus ei toteudukaan? Mikseivät miehet sinun kohdallasi toimi kuten heille olisi normaalia?

Tätä samaa pohdin. Kyllä se nimenomaan niin menee, että vaikka mies kuinka sinusta on kiinostuneen oloinen ja kas kummaa kun se kaunotar astuu esiin ja alkaa lähenellä niin hups...unohtui se hiirulainen sillä sekunnilla kun parempaa tuli tarjolle. Ja kun se ns. Parempi ei olekkaan kiinostunut niin kummasti mies taas siirtää katseen siihen hiirulaiseen. Eipå enää kiinnosta. Miehet haluaa aina ensisijaisesti sen kauniimman.

Moni nainen kertoo olevansa huoliteltu ja kauniskin. Silti hän ei löydä seuraa, ainakaan pitempiaikaista, tai hänet jätetään.

Monen miehen mielestä liika laittautuminen on pahasta. Meikkaamiseen menee hirveästi aikaa ja laittautunutta naista pitää lähestyä kuin monumenttia. Tekoripset/ripsipidennykset yms. härpäkkeet saattavat pelottaa.

Tosin nykyään ollaan kovin ulkonäkökeskeisiä, se on harmi. Usein kun luonnollisuus on kuitenkin se paras valtti. Aito ja mutkaton nainen on ihana, mikään kaunotar ei tarvitse olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Ei ole tarkoitus aloittaa tästä mitään eipäs/juupas väittelyä, mutta miehet noin yleisesti ottaen kyllä nimenomaan tykkäävät ja kiinnostuvat sievistä ja naisellisista naisista.

Mutta lähdetään siitä että arviosi omasta ulkonäöstäsi on oikea. Onko sinulla jotain ajatusta miksi juuri sinun kohdallasi tämä miesten aika ulkonäkökeskeinen taipumus ei toteudukaan? Mikseivät miehet sinun kohdallasi toimi kuten heille olisi normaalia?

Tätä samaa pohdin. Kyllä se nimenomaan niin menee, että vaikka mies kuinka sinusta on kiinostuneen oloinen ja kas kummaa kun se kaunotar astuu esiin ja alkaa lähenellä niin hups...unohtui se hiirulainen sillä sekunnilla kun parempaa tuli tarjolle. Ja kun se ns. Parempi ei olekkaan kiinostunut niin kummasti mies taas siirtää katseen siihen hiirulaiseen. Eipå enää kiinnosta. Miehet haluaa aina ensisijaisesti sen kauniimman.

Älä nyt puhu roskaa. Valtaosa miehistä kyllä tiedostaa, ettei heillä ole mahkuja kehenkään kaunottareen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä ison summan sen puolesta vetoa, että tässä ketjussa ne jotka ovat kertoneet että ovat aina saaneet kumppanin heti kun ovat näin halunneet, ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä.

Ja sama toisinpäin, ne jotka täällä kertovat että heistä ei kukaan koskaan kiinnostu, ovat lähes varmasti paljon keskimääräistä vähemmän viehättäviä ulkoisesti.

Ei pidä paikkaansa. Olen oikein sievä, hoikka, naisellinen nainen. Aina huoliteltu. Luonteeltani sosiaalinen ja hyväntuulinen. Kiinnostuneita miehiä on ollut 0. N40

Ei ole tarkoitus aloittaa tästä mitään eipäs/juupas väittelyä, mutta miehet noin yleisesti ottaen kyllä nimenomaan tykkäävät ja kiinnostuvat sievistä ja naisellisista naisista.

Mutta lähdetään siitä että arviosi omasta ulkonäöstäsi on oikea. Onko sinulla jotain ajatusta miksi juuri sinun kohdallasi tämä miesten aika ulkonäkökeskeinen taipumus ei toteudukaan? Mikseivät miehet sinun kohdallasi toimi kuten heille olisi normaalia?

Tätä samaa pohdin. Kyllä se nimenomaan niin menee, että vaikka mies kuinka sinusta on kiinostuneen oloinen ja kas kummaa kun se kaunotar astuu esiin ja alkaa lähenellä niin hups...unohtui se hiirulainen sillä sekunnilla kun parempaa tuli tarjolle. Ja kun se ns. Parempi ei olekkaan kiinostunut niin kummasti mies taas siirtää katseen siihen hiirulaiseen. Eipå enää kiinnosta. Miehet haluaa aina ensisijaisesti sen kauniimman.

Höpö höpö. Mieheni seurusteli tavatessamme herttaisen mutta tyhmän missityypin kanssa. Päällisin puolin voisi sanoa että oli joka miehen unelma. Itse olen kauniisti sanottuna persoonallisen näköinen ja muutenkin vastakohta edelliselle. Eipä tarvinnut paljoa silmää vilkuttaa kun mies jätti entisen ja aloimme seurustella ja menimme naimisiin .

Ihmettelen myös. Ja yksikin tuttu on suoraan sanottuna aika rumakin, mutta aina on joku :O Avioliittoja takana 2, avoliittoja pari lisää. Läheisriippuvainen, mut silti ihmettelen, miten hän tekee sen. Leppoisa luonne, ehkä se korvaa ulkoisen kauneuden?