Lue keskustelun säännöt.
En jaksa lapsiani, kesälomailu on yhtä uupumista
23.07.2020 |
Alkaisi jo koulut ja päiväkodit, niin saisi nuo kaksi hirviötä sinne edes päiviksi. Ei olisi koskaan pitänyt hankkia yhtään lasta, omat tuntuvat niin vääränlaisilta kun introverttina ja rauhallisena tyyppinä yrität paimentaa kahta järjettömän villiä kakaraa. Mikään ei mene perille, mitään ei uskota, juostaanhypitäänhuudetaan sisätiloissa vaikka on kielletty sata kertaa. Kaikki asiat alkaa huutamalla "Hei äiti"-vaikka olisit ihan vieressä. Puhetta ja typerää "siansaksaa" ja kyselyitä vaikka mistä tulee taukoamatta koko hereilläoloaikansa niin, etten jaksa enää edes kuunnella. Jos käy jossain vierailulla, saa koko ajan vahtia etteivät hajota mitään tai hypi sohvalla, vaikka sinne mennessä on autossa käyty läpi miten saa käyttäytyä, mitä ei saa tehdä ja molemmat ovat sanoneet ymmärtävänsä ja tottelavansa. Rannalla pitää vahtia muutenkin ihan todella lähellä, vaikka isompi osaa uida - ovat niin villejä että vaikka hukuttavat toisensa vahingossa. Koko ajan pitää toistaa ja toistaa ja toistaa kieltoja ja ohjeita, silti tehdään jotain ihan muuta - ja kun pysäyttää sen typerän tekemisen ja kysyy miksi, kun juuri asia kiellettiin sadannetta kertaa, toinen ei "muista" tai "kuullut" kieltoja. Tuntuu että kaikkialla saa vaan hävetä näitä kahta tuotostani ja kadun ajoittain oikeasti heitä, ei tällaista jaksa kukaan selväjärkisenä. Ikää näillä täystuhoilla on 8 ja 5v, poikia tietysti molemmat. Neuronormaaleja, koulussa ja päiväkodissa loistavat hyvällä ja sosiaalisella käytöksellään ja heistä tykätään - eivät tunnista ongelmaani. Kotona ei toimi uhkailu-lahjonta-kiristäminen, ei kiellot, ei ohjeet, ei mikään muu kuin kännykän pois ottamisella uhkaaminen (heillä on peliaikaa tunti päivässä). Tämä lomailu on kaukana rentouttavasta, olisi mieluummin vaikka siellä mansikanpoiminnassa pellolla.
Kommentit (250)
Ihan kun olisin itse kirjoittanut aloitustekstin!!! Olen ajatellut, että olen ainoa joka ei kestä tätä hulluutta lasten kanssa, odotan päiväkodin alkua!!! Joka päivä pitää keksiä aktiviteettia, kuunnella mölinää tappelua, juoksua, julkisilla paikoilla tai kaupassa käynti yhtä helvettiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulla herätys 8:00, aamupala ja pojat ovesta ulos.
Sitten joskus 11 aikoihin menet hakemaan ne syömään. Syönti ja sen jälkeen pojat ovesta ulos.
Iltapäivällä 17-18 aikoihin haet ne sisälle. Sänkyyn joitain 21 aikoihin. Sama rumba huomenna.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
t. 2xisä
Pyydä apua läheisiltä, jos läheisiä ei ole, niin lapsiperheiden kotipalvelulta. Tai palkkaa vaikka lastenhoitaja. Tarvitse omaa aikaa, tilaa ja hiljaisuutta. Lapsesi eivät ole syyllisiä siihen, että olet heidät synnyttänyt eivätkä siihen, ettet heistä pidä. Muista se, äläkä koskaan, ikinä, syytä heitä omista valinnoistasi.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys 8:00, aamupala ja pojat ovesta ulos.
Sitten joskus 11 aikoihin menet hakemaan ne syömään. Syönti ja sen jälkeen pojat ovesta ulos.
Iltapäivällä 17-18 aikoihin haet ne sisälle. Sänkyyn joitain 21 aikoihin. Sama rumba huomenna.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
t. 2xisä
Mihin ne menevät valvomatta tuoksi ajaksi? Kerroinko jo, että asutaan kaupungin keskustan tuntumassa ja tässä on vilkas liikenne? Onhan se toki tapa päästä tästä ongelmasta eroon, kun jäävät auton alle tai joku kaappaa lapseni..vai? Viisivuotiasta ei voi myöskään ihan lain mukana laittaa ulos yksinään / 8-vuotiaan vahdittavaksi. Olipas taas nerokas idea, isältä tietysti.
AP
Miksi et myisi heitä? Suomalaiselle adoptioperheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän heitä hyljeksii, sitä takertuvammaksi (tai psykopaattisemmaksi) muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin ehdotan juurikin kahdeksanvuotiaalle hieman vapauksia ja kaverin kanssa olemista. Onko 8 v ikinä ulkona yksin? Meillä auttaa että käy välillä pyöräilemässä lähistöllä, sekä koulun pihalla, ymmärrän toki ettei kaikilla onnistu tämä, mutta meillä rauhallinen asuinalue ja koulu ja puisto 100 metrin päässä. Ja tosiaan myös ihan rauhoittumista voi opetella, kirjojen lukua tms. Koulusta tuli kaikille ekaluokkalaisille kehoitus lukea joka päivä vähän.
Ja itse olen, vähän julmastikin, kieltänyt äiti sanan käytön. Asian voi kertoa myös ilman että kaikki lauseet aloitetaan äitillä. Se on tosi rasittavaa, varsinkin jos on useampi lapsi.
Whaaaaat.... kieltänyt äiti sanan käytön?
Miksi?
Miten voi olla näin hukassa näissä "kasvatusjutuissa". Mihin jäi terve maalaisjärki? Mihin jäi vastuu? Mihin hävisi käsitys normaalista elämästä?
t. 2xisä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmalla on naisia, jotka synnyttävät muille lapsia työkseen.
Perheitä hajoaa. Joskus on kaikille paras löytää uusi perhe vain lapsille. Ei kai se laitonta ole? Voisit lähteä vaikka ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys 8:00, aamupala ja pojat ovesta ulos.
Sitten joskus 11 aikoihin menet hakemaan ne syömään. Syönti ja sen jälkeen pojat ovesta ulos.
Iltapäivällä 17-18 aikoihin haet ne sisälle. Sänkyyn joitain 21 aikoihin. Sama rumba huomenna.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
t. 2xisä
Mihin ne menevät valvomatta tuoksi ajaksi? Kerroinko jo, että asutaan kaupungin keskustan tuntumassa ja tässä on vilkas liikenne? Onhan se toki tapa päästä tästä ongelmasta eroon, kun jäävät auton alle tai joku kaappaa lapseni..vai? Viisivuotiasta ei voi myöskään ihan lain mukana laittaa ulos yksinään / 8-vuotiaan vahdittavaksi. Olipas taas nerokas idea, isältä tietysti.
AP
Mikä ihmeen "kaappaus" -kyllä on taas telkkaria katsottu. Maailma ei ole paha. Maailman on vaan "normaali", ymmärrätkö?
Kyllä se ulos päästäminen meillä toimi. Edelleen ovat hengissä, teinejä nykyisin. Antakaa miesten hoitaa ne muksut, niin kaikki pääsee helpommalla!
t. 2xisä
Ps. Juu ihan kaupungissa asutaan ja tie meni tuolloin 100 metrin päästä.
Olen ollut myös paljon kotona ihan kotiäitinä, kun vanhimmat kolme poikaa oli pieniä. Ovat syntyneet hyvin peräkkäin. Oli tyyliin 4 v, 2 v ja vauva. Siitä huolimatta voin sanoa, etten tuota aikaa vaihtaisi mihinkään. Viimeiset 10 vuotta olen tehnyt pätkittäin reissutöitä. Nyt taas joka toinen viikko olen pois kotoa. Ja on helkkarin vaikeeta henkisesti. Kateellisena katson lapsiperheitä, joita näkyy esim. kaupassa käydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys 8:00, aamupala ja pojat ovesta ulos.
Sitten joskus 11 aikoihin menet hakemaan ne syömään. Syönti ja sen jälkeen pojat ovesta ulos.
Iltapäivällä 17-18 aikoihin haet ne sisälle. Sänkyyn joitain 21 aikoihin. Sama rumba huomenna.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
t. 2xisä
Mihin ne menevät valvomatta tuoksi ajaksi? Kerroinko jo, että asutaan kaupungin keskustan tuntumassa ja tässä on vilkas liikenne? Onhan se toki tapa päästä tästä ongelmasta eroon, kun jäävät auton alle tai joku kaappaa lapseni..vai? Viisivuotiasta ei voi myöskään ihan lain mukana laittaa ulos yksinään / 8-vuotiaan vahdittavaksi. Olipas taas nerokas idea, isältä tietysti.
AP
Kai teillä joku taloyhtiön piha on tms, jos omaa pihaa ei ole. Eikö 8-vuotias voi muka mennä yksin esim. kerrostalon pihalle leikkimään ilman äitiä? Se mitä olen nähnyt mm. Helsingin keskustan pihoja, niin luulisi tällaisen onnistuvan myös siellä, jos lapsi on opetettu, ettei pihalta saa lähteä.
Minulla on tuttava äiti, joka on myös herkkä, kaipaa hiljaisuutta, rauhaa ja omaa tilaa. Hänellä on 2 lasta, juuri saman ikäiset kuin sinulla ap! Ne lapset ovat kuvailemasi kaltaisia. Aina joku hullu touhotushomma päällä, "äiti, äiti, äitiiii" joka välissä, kokoajan ottavat siitä äidistä kuin hengen hädässä viimeisenkin pisaran irti minkä vain saavat tiristettyä. Nuokin lapset on ihan tavallisia hoidossa ja koulussa, mutta kotona ovat erittäin vaativia, kaikin tavoin. Rasittaa nähdäkin heitä ja seurata sivusta perheen dynamiikkaa. Äiti yrittää olla pitkämielinen, kuunnella joka keskeytyksen ja katsoa joka jutun mitä pyydetään ja kehuu ja rohkaisee. Ehkä pitäisi vaan sanoa, kun normaali puhe ei mene jakeluun, että nyt pennut turvat kiinni, äiti juttelee tässä ystävän kanssa ja te menette leikkimään. Lastenkin pitää oppia muiden rajat, vaikka se toisinaan pahalle ja ikävälle tuntuisikin. Ja äidin pitää oppia sietämään se, että vaikka lapset itkisi ja huutaisi ja tekisi mitä, niin pysyä jämäkkänä. Kyllä ne siitä talttuu.
Itsellänikin on siis 2 lasta samoja ikiä,eikä ole helppoja nekään, mutta omia neuvojani noudattamalla he ovat jo oppineet olemaan ihmisiksi enimmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo nyt ihan normaalilta menolta tuon isomman osalta kyllä kuulosta. Onko todella tutkittu ettei ole mitään adhd-oireilua? Meillä 7 ja 5-vuotiaat, loppuvuodesta syntyneet ja kyllä tuo isompi saa esim pyöräillä lähipuistoon 1,5km ja osaa halutessaan olla hyvinkin järkevä. Ei asuta keskustassa vaan eräässä Helsingin lähiöistä ja hyvin uskallan pienemmänkin päästää omalle pihalle leikkimään.
Käyn myös uimassa lasten kanssa yksinäni ja mukana on myös 1-vuotias nuorimmainen. Ei normaali 5-vuotias kyllä juokse suoraa päätä altaaseen hukkumaan.
Tunnistan silti kyllä tuon mölyn, meillä sitä mölyä ja rappelua on erityisesti silloin ollaan oltu paljon keskenämme. Sitten kun molemmilla on parina päivänä oma kaveri, sisaruksen kanssa tulee paljon vähemmän riitaa.
<3 ap.
Itse olen yhden lapsen yh ja lomat ovat täyttä työtä. Lapseni on melko kiltti ja melko rauhallinenkin suurimman osan päivästä, mutta iltaisin villieläin, joka ei myöskään nukahda. Pelkään iltoja. Minulla on syöpä ja toinen perussairaus, itkettää joka päivä.
Itketää, kun ihmiset sanovat aina ennen lomia, että muista levätä. Ai 24/7h vastuulla, levätä.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys 8:00, aamupala ja pojat ovesta ulos.
Sitten joskus 11 aikoihin menet hakemaan ne syömään. Syönti ja sen jälkeen pojat ovesta ulos.
Iltapäivällä 17-18 aikoihin haet ne sisälle. Sänkyyn joitain 21 aikoihin. Sama rumba huomenna.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
t. 2xisä
Mikäs apina täällä huutelee? Lastensuojeluun sun lapset ja huostaan heti,
5-vuotiasta ei TODELLAKAAN laiteta ulos mihinkään yksin. Herrnajumala mikä urpo. Vaikkei olisi liikennettä, vesistöjä, pedofiilejä niin ihan vaan se lasten sosialainen kärpästen herruus ilman aikuista jossain penkillä ei todellakaan toimi hyvänä kasvatuksena.
Toisessa viestissäsi kerroit asuvasi kaupungissa ja tie menee sadan metrin päässä. Siis asut tuppukylässä. Ei Helsingiss kukaan asu noin kaukana yhdestäkään kadusta eikä kantakauoungin useimmissa taloissa ole kunnon sisäpihaa, korkeintaan hikinen hiekkalaatikko parkkipaikkojen keskellä. Idiootti ole hiljaa.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos ei niitä jaksa? Eivät ne lapsetkaan totuuden nimissä ole itselleen mitään kulahtaneita yh-äitejä tilanneet, jos olisivat voineet valita.
Hei ap, mukava kuulla että jollain muullakin on täsmälleen sama tilanne kuin minulla! Jopa poikien iät täsmää ja tuon "hei äiti hei äiti"- hokeminen.
Vähän huvittuneena olen lukenut ohjeita, mitä olet saanut, osan voi kyllä skipata huoletta ohi - ei toimi, testattu on. Jotkut lapset on vasn energisempiä ja villimpiä että kurssit ja koulutukset käynyt mestari-äiti on helisemässä. Noi vastaa normaaleissa lapsissa valehtelematta jotain 4-5 lasta. Tytöistä (sori vaan) puhumattakaan. Toki voi tytöissä olla villimpiä yksilöitä, huhujen mukaan.
Meillä on käytössä monet hyväksi havaitut kasvatusniksit: ennakointi, yhdessä tilanteisen suunnittelu, kehuminen hyvästä käytöksestä, palkitseminen (tarrataulukko), väliaikapenkki jne jne. Niillä pärjää tiettyyn pisteeseen, mutta ei tietenkään vaikuta luonteeseen tai energisyyteen. Niistä huolimatta meno on hengästyttävää.
Kaikesta huolimatta - tai juuri sen takia - pojat on ihan huippu tyyppejä. Kun tilanteet on ohi voin huvittuneena muistella kaikkia niitä arjen hektisiä tilanteita joista ollaan selvitty.En vaihtaisi näitä villipetoja tylsiin rauhallisiin lapsiin ikinä. Introverttiudestani huolimatta.
Onhan se kamalaa ja tahtoisi vajotamaan alle välillä mutta ei ole ainakaan tylsää.
Uimahallissa käydessä esimerkiksi (jos masokistina päädyn sinne) pienempi saattaa kielloista, etukäteissuunnitelmista, lupauksista huolimatta juosta suoraan syvään altaaseen. Samalla kun vedän lapsen pois altaan pohjasta niin näen että isompi uimataidoton on lähtenyt uimaan lötköpötkön kanssa toiseen altaseen ja enää nenänpää on veden pinnalla. Nopea saa olla ja silmät myös selässä. Sitten istutaan altaan reunalla "sääntörikkomus"-rangaistusta 5-8 minuuttia ennen kuin vesileikit jatkuu. Kunnes taas...
Mutta todella raskasta ja kuormittavaa arkea, mutta yritän pitää hyvät asiat mielessä iltaisin ja kiittää siitä että ylipäätänsä sain lapsia. Ilman heitä elämä tuntuisi tyhjältä ja merkityksettömältä. Ja koitan pitää mielessä vaikeina hetkinä senkin että lapset on vain lainaa vaan ja aikuisina lentävät pesästä.
Minustakin tuo tuntuisi hirveältä. Halaaminen silloin tällöin on ok, mutta kaverin lapsi on aina lääppimässä äitiään ja tunkemassa syliin, äiti tuntuu halkeavan ylpeydestä kun on ”niin tärkeä” jollekin. Itse en vaan kestäisi koko ajan mukana roikkuvaa kylkiäistä.