Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia ennen avioliittoa?
12.06.2013 |
Mietin, miksi en pääse eroon ajatuksesta, että naimisiinmeno lasten tai lapsen teon jälkeen johtuu juurikin lapsesta, ei varsinaisesti pariskunnan rakkaudesta. Nämähän eivät siis sulje pois toisiaan, voi rakastaa yhtälailla, mutta silti se lapsi siinä kuviossa vähän hämää.
Tarkoitan varsinkin tilanteita, joissa ollaan joka tapauksessa menossa naimisiin eli ollaan esim. jo kihloissa, mutta päätetäänkin tehdä lapsi ennen naimisiin menoa. Miksi?
Testataanko parisuhde vielä sillä lapsella ensin? Että jos ei sujukaan, niin ei mennäkään naimisiin? Testataanko hedelmällisyys ensin? Että jos ei tulekaan lasta helpolla, niin erotaan? Vai mikä idea siinä on? Mennäänkö naimisiin siksi, kun on se lapsi, että se saa virallisesti perheen ja saman sukunimen kaikille? Niin no, hääkuviin ainakin saa söpön pikkuihmisen...
Jotenkin sitoutuvampaa olisi mennä naimisiin ja katsoa sitten, tuleeko niitä lapsia vai ei. Eli sitoudutaan rakastamaan toista myös ilman lasta, niin että se puolisokin vain riittää, jos kohtalo päättää, että lapsia nyt ei vaan tule.
Oonko mä nyt jotenkin kieroutunut? Miksi mulla on tälläinen kuva, vaikka hyväksyn ihan helposti avoliitot, joissa on lapsia?
Kommentit (65)
Onpa vanhoillista... Me ollaan 6v. oltu yhdessä, siitä kolme vuotta kihloissa. Meillä on nyt 2kk vanha tyttö ja säästäminen omaan asuntoon kesken. Sitten kun asunto on hankittu, ruvetaan miettimään häitä. Meille tuo lapsi ja yhteinen oma asunto on paljon isompi merkki sitoutumisesta kuin naimisiinmeno. Saa nähdä mennäänkö ollenkaan naimisiin :D hyvin se elämä näyttää ilman paperinpalaakin menevän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin moni eroaa nykyään, avioliitoissa taisi olla 50 % se luku. Että itse tahtoisin olla varma siitä toisesta osapuolesta, ennenkuin menisin naimisiin. Harva nykyään edes tahtoo enää naimisiin. Syynä voi olla mm. omat kokemukset (ehkä vanhemmat ja lähipiiri eronneet). Lapsi sitoo ihmiset enemmän yhteen, se on usein syy miksi ollaan yhdessä ja yritetään jaksaa.
Eihän naimisiinmeno ole läheskään yhtä sitova kuin lapsen hankkiminen. Puolisosta voi erota koska tahansa, ja se on ihan ok. Mutta lapsi on sinun lopun ikääsi. Tokihan lapsenkin voi hylätä mutta se onkin jo ihan toinen juttu.
MItä se sua liikuttaa missä järjestyksessä muut elämäänsä elävät? 2 lasta saatiin ennen avioliittoa ja nyt kolmas harkinnassa kun naimisissa on oltu 9v. En mä kyllä ymmärrä sun ajatusmaailmaa yhtään.
Nooh, minä en tietenkään voi puhua kuin omalta kohdaltani.
Me menimme naimisiin vasta lasten jälkeen (kihloissa olimme aika tarkalleen kolme kuukautta). Meille kummallekaan avioliitto ei ole mitään muuta kuin juridinen sopimus. Se ei siis varsinaisesti liity meidän kohdalla rakkauteen mitenkään koska meille lapset olivat se suurempi sitoumus. Avioiitosta, jossa ei ole lapsia, voi lähteä tuosta vain mutta jos on lapsia, se ei käytännössä onnstu ihan tuosta vain (jos ei sitten ole ihan tunteeton paska). Sama toki pätee myös avoliittoon. Lasten hankintaa harkitsimme paljon pidempään kuin naimisiin menoa.
Mutta siis, kuten sanoin, menimme naimisiin vasta lasten jälkeen. Jotenkin siinä vaiheessa perimis yms. muut asiat alkoivat tuntua sellaisilta, että ne olisi hyvä järjestää ja avioliitto tietenkin oli oiva tapa siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:38"]
Eihän naimisiinmeno ole läheskään yhtä sitova kuin lapsen hankkiminen. Puolisosta voi erota koska tahansa, ja se on ihan ok. Mutta lapsi on sinun lopun ikääsi. Tokihan lapsenkin voi hylätä mutta se onkin jo ihan toinen juttu.
[/quote]
Tilannehan on tasan päin vastoin.
Lapsi on täysi-ikäinen täytettyään 18 ja normaalitapauksessa lähtee elämään omaa elämäänsä sen jälkeen. Puoliso on läsnä elämässä vuosikymmenet senkin jälkeen, koko loppuelämän. Näin ollen puolisoon sitoutuminen on huomattavasti merkittävämpi asia, koska se on lisäksi vapaaehtoisuuteen perustuva ja siinä on myös merkittävät taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset järjestelyt takana.
Ensinnäkin häät maksaa törkeästi jos ne haluaa järjestää kunnolla! Toiseksi meillä ainakin häät ovat enemmänkin juhla suvulle kuin meidän tapa sitoutua tähän parisuhteeseen.
Me mennään elokuussa miehen kanssa naimisiin, mutta ollaan jo puoli vuotta yritetty lasta tuloksetta. Olimme jo vuosi sitten menossa naimisiin, mutta erinäisistä syistä jotka eivät liity parisuhteeseemme, lykkäsimme naimisiinmenoa tälle vuodelle. Eiköhän se yhteinen asuntolaina ole se varmin tapa testata parisuhde. Avioliiton merkitys ei nää ole sama kuin aikoinaa. Nykyään aika monelle vain juridinen sopimus. Kaikki omalla tavallaan ja omalla tahdillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh. Olet nyt ottanut tuon asenteen, ettet edes viitsi haluta ymmärtää. Aika säälittäävä keino yrittää tuntea paremmuuden tunnetta.
En jaksa edes vaivautua selittämään.
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä meidän syyt: Me oltiin kihloissa, kun esikoista alettiin odottaa suunnittelemattomasti. Lapsia oli tarkoitus tehdä vasta jonkun vuoden päästä, mutta iloisia oltiin esikoisen odottamattomasta ilmaantumisesta. Raskaus oli täynnä ongelmia alkaen infernaalisesta pahoinvoinnista ennenaikaisen syntymän uhkaan. Eipä tullut mieleen sännätä naimisiin niissä olosuhteissa ja siksi lapsi syntyi ennen kuin mentiin naimisiin.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:51"]
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
[/quote]
No toisille se avioliitto ei ole niin tärkeä juttu ja vasta lasten jälkeen saattaa tulla mieleen, että mennäänkö naimisiin ja otetaan sama sukunimi jne. Mitä ihmeellistä tuossa on? Toiset tekee kuusi lasta eikä mene koskaan naimisiin ja elävät ikänsä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:42"]
MItä se sua liikuttaa missä järjestyksessä muut elämäänsä elävät? 2 lasta saatiin ennen avioliittoa ja nyt kolmas harkinnassa kun naimisissa on oltu 9v. En mä kyllä ymmärrä sun ajatusmaailmaa yhtään.
[/quote]
No ei se varsinaisesti liikutakaan. Mä nyt vaan olen tälläinen pohtija ja nyt tuli mieleen tämä asia. Mulla on siis käsitys, että jokin syy tähän on. Ennenhän mentiin juurikin naimisiin ennen lapsia, nyt usein toisin päin. Kait siihenki joku syy on. Ennen syy oli, että aviottomat lapset ovat syntiä. Mikä syy järjestyksen vaihtumiseen nyt on? Vai onko niin, että asioita ei saa pohtia?
ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:51"]
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
[/quote]
Tässä se tuli oikeastaan kirkastettuna se mun ajatuskin. :)
Eli ihan suunnitelmallisesti tehdään lapsi ennen, vaikka on jo sovittu etukäteen, että mennään naimisiin. Ei siis ole tullut lapsi yllätyksenä, ei ole vasta myöhemmin ajateltu avioliittoa tai ollut edes rahasta kysymys.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:42"]
MItä se sua liikuttaa missä järjestyksessä muut elämäänsä elävät? 2 lasta saatiin ennen avioliittoa ja nyt kolmas harkinnassa kun naimisissa on oltu 9v. En mä kyllä ymmärrä sun ajatusmaailmaa yhtään.
[/quote]
No ei se varsinaisesti liikutakaan. Mä nyt vaan olen tälläinen pohtija ja nyt tuli mieleen tämä asia. Mulla on siis käsitys, että jokin syy tähän on. Ennenhän mentiin juurikin naimisiin ennen lapsia, nyt usein toisin päin. Kait siihenki joku syy on. Ennen syy oli, että aviottomat lapset ovat syntiä. Mikä syy järjestyksen vaihtumiseen nyt on? Vai onko niin, että asioita ei saa pohtia?
ap
[/quote]
Varmaan se syy että nykyään on ok tehdä lapsia vaikka ei ole naimisissa.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:51"]
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
[/quote]
Tässä se tuli oikeastaan kirkastettuna se mun ajatuskin. :)
Eli ihan suunnitelmallisesti tehdään lapsi ennen, vaikka on jo sovittu etukäteen, että mennään naimisiin. Ei siis ole tullut lapsi yllätyksenä, ei ole vasta myöhemmin ajateltu avioliittoa tai ollut edes rahasta kysymys.
ap
[/quote]
Mistä sinä tiedät missä välissä kukakin on miettinyt naimisiinmenoa tai sopinut siitä? Vai yritätkö ajaa takaa että ne ketkä tekevät lapsia ennen avioliittoa menevät sitten naimisiin pakosta? Aatteles kun toisille se naimisiinmeno ei ole mikään "SE"-juttu vaan halutaan lapsia ja voidaan elää avoliitossa. Jossain vaiheessa sitten todetaan että voisi mennä naimisiinkin.
Mitäs jos lapsen teko onkin se suurin rakkauden osoitus? Avioliitosta pääsee aina eroon. mutta lapsen kautta sitoutuu toiseen ihmiseen jollakin tapaa väistämättä loppuiäksi.
Kyllä lapset on suurempi sitoutuminen kuin avioliitto. Vaikka ero tulisi, niin lasten isä/äiti ei omasta elämästä koskaan poistu. Lapsettomasta liitosta voi lähteä, eikä koskaan olla mitenkään tekemisissä.
Itse menin naimisiin ennen lapsia ja nyt liitto on huonossa jamassa. Eroaminen ei todellakaan ole mikään helppo juttu, kun lapsia on. Eikä se vanhemmuus 18-ikävuoteen lopu, tosin silloin toki on helpompaa erota. Mutta kyllä isovanhemmuuskin on mukavampaa kaikille osapuolille, kun ollaan vielä yhdessä, kun omat lapset saavat lapsia. Huomaan tämän omalla kohdallani: miehen vanhemmat ovat eronneet ja kyllä se hankaloittaa, kun esim. jouluna on 3 paikkaa, johon pitää mennään kyläilemään jne. Minun vanhempani saavat jakaa isovanhemmuuden hauskuuden yhdessä.
Pointtini on se, että päätös suvun jatkamisesta yhdessä on paljon suurempi ja merkittävämpi kuin sitoutuminen avioliittoon.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:51"]
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
[/quote]
Tässä se tuli oikeastaan kirkastettuna se mun ajatuskin. :)
Eli ihan suunnitelmallisesti tehdään lapsi ennen, vaikka on jo sovittu etukäteen, että mennään naimisiin. Ei siis ole tullut lapsi yllätyksenä, ei ole vasta myöhemmin ajateltu avioliittoa tai ollut edes rahasta kysymys.
ap
[/quote]
Mistä sinä tiedät missä välissä kukakin on miettinyt naimisiinmenoa tai sopinut siitä? Vai yritätkö ajaa takaa että ne ketkä tekevät lapsia ennen avioliittoa menevät sitten naimisiin pakosta? Aatteles kun toisille se naimisiinmeno ei ole mikään "SE"-juttu vaan halutaan lapsia ja voidaan elää avoliitossa. Jossain vaiheessa sitten todetaan että voisi mennä naimisiinkin.
[/quote]
No yleensä, jos on menty kihloihin, on ajateltu myös naimisiin menoa. Tai jos ei ole, niin se ei ole kihlaus. :)
Ja en aja takaa sitä, että jos on tehnyt lapsia, menee pakosta naimisiin. Tarkoitan, että jos on jo muutenkin ajateltu mennä naimisiin, miksi tehdään lapsi ennen sitä avioliittoa ja siis ihan suunnitellusta. Kaveripiirissäni on näitä esimerkkejä.
Ja avoliitossa voidaan elää oikein hyvin, tämä ei siihen mitenkään liittynyt, kuten jo aloituksess sanoin. Ja kyllä jossain vaiheessa voidaan mennäkin naimisiin, vaikkapa vuosien jälkeen, mutta tämä ei liittynyt siihenkään, kuten jo ilmaisin.
ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 15:51"]
Minä taas jotenkin tajuan vähän, mitä ap ajaa takaa. Olen itsekin miettinyt kaveripiirini ilmiötä, että ensin kihloihin, sitten pari vuotta yritetään lasta ja kun lopulta tärppää ja lapsi on syntynyt, niin aletaankin suunnitella häitä. Tässä kuviossa hämää oikeasti se, että ne häät tarkoituksellisesti pidetään lapsen syntymän jälkeen. Miksi? Oikeastik varmistetaan se lapsen saanti ensin vai mikä tarkoitus tällä on? Lapsiko vasta saa suhteen tntumaan riittävän vakaalta avioliittoa varten?
Tilanne on aivan eri, jos ei edes haluta avioitua ja sitten kunlapset ovat jo isompia, todetaankin, että on helpompaa avioitua tai jos lapsi tulee yllätyksenä ns. väärään aikaan. Mutta omassa ystäväpiirissäni siis on ihan tarkoitus, että acioidutaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja tämä on minullekin mysteeri.
[/quote]
Tässä se tuli oikeastaan kirkastettuna se mun ajatuskin. :)
Eli ihan suunnitelmallisesti tehdään lapsi ennen, vaikka on jo sovittu etukäteen, että mennään naimisiin. Ei siis ole tullut lapsi yllätyksenä, ei ole vasta myöhemmin ajateltu avioliittoa tai ollut edes rahasta kysymys.
ap
[/quote]
Mistä sinä tiedät missä välissä kukakin on miettinyt naimisiinmenoa tai sopinut siitä? Vai yritätkö ajaa takaa että ne ketkä tekevät lapsia ennen avioliittoa menevät sitten naimisiin pakosta? Aatteles kun toisille se naimisiinmeno ei ole mikään "SE"-juttu vaan halutaan lapsia ja voidaan elää avoliitossa. Jossain vaiheessa sitten todetaan että voisi mennä naimisiinkin.
[/quote]
No yleensä, jos on menty kihloihin, on ajateltu myös naimisiin menoa. Tai jos ei ole, niin se ei ole kihlaus. :)
Ja en aja takaa sitä, että jos on tehnyt lapsia, menee pakosta naimisiin. Tarkoitan, että jos on jo muutenkin ajateltu mennä naimisiin, miksi tehdään lapsi ennen sitä avioliittoa ja siis ihan suunnitellusta. Kaveripiirissäni on näitä esimerkkejä.
Ja avoliitossa voidaan elää oikein hyvin, tämä ei siihen mitenkään liittynyt, kuten jo aloituksess sanoin. Ja kyllä jossain vaiheessa voidaan mennäkin naimisiin, vaikkapa vuosien jälkeen, mutta tämä ei liittynyt siihenkään, kuten jo ilmaisin.
ap
[/quote]
No jos halutaan lapset nyt ja häät voi hyvin pitää myöhemminkin. Ja jos ei ole tuollaista päähänpinttymää että pitää ensin olla naimisissa?
Oma kokemukseni: Elän erittäin sitoutuneessa avoliitossa ihmisen kanssa, jonka kanssa haluan olla koko elämäni. Tärkeä yhteinen tavoitteemme on saada joskus lapsia. Naimisiin olisi joskus mukava mennä, mutta se ei ole meille kummallekaan päivänpolttava asia, koska sitoutuminen lähtee päivittäisestä arjesta eikä juridisesta sopimuksesta ja hienosta juhlasta. Koska lapsi on meille prioriteetti, aiomme yrittää lasta ensin ennen naimisiinmenoa. Ei voi koskaan tietää, tuleeko raskaaksi heti, kun alkaa yrittää. Varsinkaan, kun minulla saattaa olla hedelmällisyyttä alentava sairaus. Voi olla suurikin merkitys sillä, odottaako vielä kuukauden vai vuoden ennen kuin alkaa yrittää lasta. Eli ajatusmaailmamme on, että lapsenteko ei onnistu välttämättä heti, kun haluaa, mutta häät voi järjestää milloin vain. Lapsenteolla on tavallaan aikaraja. Siksi yritämme lasta ensin.
(Oli pakko nostaa tätä vanhaa keskustelua, koska on niin kiinnostava aihe. Ihan mukava kuulla perusteluja sille, miksi joku haluaa ehdottomasti naimisiin ennen lapsia, minua kun on se ajatus ihmetyttänyt. Eräs tuttavani kun kerran mainitsi, että ei hänen ja miehensä tarvitse enää naimisiin mennä, kun eivät aio lapsiakaan hankkia. Miksi juuri lastenteossa se naimisissa olo olisi niin tärkeää? Tämä keskusteluketju avasi ihan hyvin erilaisia ajatusmaailmoja :))