Lue keskustelun säännöt.
Minä en sovi pätkätöihin
10.06.2013 |
Minun luonteeni ei vain sovi pätkätöihin. Ahdistun ihan liikaa uuden edessä ja epävarmuutta ja epäselvyys stressaavat - eikä näistä mistään ole pätkätöissä pulaa. Melkein vuosi menee aina, ennen kuin tilanne tasoittuu ja stressikäyrä laskee normaaliksi. Ja usein juuri sen vuoden jälkeen pätkä onkin lopussa ja kaikki alkaa alusta. Olen nyt tehnyt jo monta vuotta eri pituisia pätkätöitä ja nyt minusta tuntuu, että olen kerta kaikkiaan lopussa. En kestä enää tätä stressiä, olen täysin loppu ja väsynyt.
Kommentit (6)
Voi mä taas meinaan sanoa itseni irti ja ruveta pätkätyöläiseksi. Mua ahdistaa tää, kun on niin kiinni työnantajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimuksen mukaan pätkätöiden tekeminen on stressaavampaa kuin työttömyys, mikäli pätkätöitä ei tee omasta toiveesta vaan pelkästään olosuhteiden pakosta.
Itsestäni huomasin saman asian kun jouduin vuosikaudet tekemään pätkätöitä. Varmaan siksi tuo tutkimustuloskin on jäänyt niin hyvin mieleen.
En tiedä mistä tuon tutkimuksen voisi löytää, jostakin sanomalehdestä sen huomasin joskus viime kesänä.
minä taas en sovi vakituisiin töihin. en enää ehdi aamuksi edes työpaikalle ja haluan nauttia töiden välissä pitkiä lomia!
Ensi syksynä mulla alkaa kymmenes pätkätyövuosi. Oon jo tottunut, eikä ahdista.
Sama täällä.Olisi niin ihana jos voisi joskus lakata pelkäämästä. Itse en ole aina edes löytänyt uutta pätkää heti edellisen päätyttyä, jolloin pelot ihan oikeasti realisoituvat. Ja sitten työhaastatteluissa ihmetellään että minkä takia et ole viihtynyt samassa paikassa kovin pitkään, vaikka kyseinen työhaastattelukin olisi samanlainen pätkätyö kuin ne aiemmatkin.
Tuo on normaalia. Mulla meni 17 vuotta noin, ennen kuin sain vakityön. Mutta kaksi kertaa vakityönkin ilman omaa syytä menettäneenä tiedän, ettei tämäkään välttämättä ikuista ole.