Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapset raivostuivat raskaudestani (edellinen poistui????)
21.07.2020 |
Siis edellinen keskusteluni aiheesta ilmeisesti poistui? Teen nyt uuden, koska todella kaipaisin tilanteita.
Mutta lyhyesti tilanne uudelleen: Miehellä on kaksi teini-ikäistä lasta, jotka asuvat meidän kanssamme. Olen nyt raskaana ja viikko sitten kerroimme tästä teineille. Teinit kohtelevat minua nyt huonosti, mm. haukkuvat vauvaa parasiitiksi ja vaativat, että pysyn heidän "tieltään" poissa. Esimerkiksi toinen lapsista saattaa vaikkapa kattaa pöydän vain kolmelle ja totaalisesti esimerkiksi ignooraa puheeni ja keskeyttelee :(. On sanonut myös mm. että maha ei saa sitten näkyä, koska häntä ällöttää yms.
Lasten isä on puuttunut käytökseen, mutta tuntuu, että se on vain pahentunut.
Ja edellisessä ketjussa minut haukuttiin ja näille haukkujille tiedoksi: emme tätä vauvaa tekemällä tehneet, tarkoituksena oli laittaa alulle sitten, kun nuorempi lapsi olisi 17-18v. Nyt kuitenkin kävi näin ja enkä halunnut aborttia tehdä sen takia, että vauva sai alkunsa vähän liian aikaisin. Ilmeisesti av:n mukaan lasten vanhemmilla ei ole oikeutta harrastaa seksiä.
Tänään aion puhua miehen kanssa, kun hän tulee kotiin. Jos tilanne ei korjaannu, niin sitten joko lapset tai minä lähden talosta.
Kommentit (675)
Ihan normisettiä, kun talossa on teinejä. Kylläpä on taas otettu nokkiin mitättömistä asioista. Paita edusti jotain oksettavaa, joten sen takia tuhosi. Ei mitään kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä selitetään jotakin "kakkosvaimot ei ymmärrä olevansa aina kakkosia".
Jos pariskunta eroaisi esim. 7 vuoden avioliiton jälkeen ja mies löytäisi uuden naisen, menisi tämän kanssa naimisiin ja he eivät eroaisi vaan olisivat vielä eläkeiässäkin yhdessä aviossa, mikä kakkonen se toinen vaimo silloin olisi? Järjestyksessä toki, mutta kyllähän hän olisi vaimona ykkönen ja miehelle "se oikea", koska hänen kanssaan liitto olisi kestänyt.
Ei liittynyt aloittajan ongelmaan, mutta kiinnitin huomiota tuohon outoon ajatteluun.
Valitettavasti kakkosvaimo on melkein aina kakkosvaimo, mikä paljastuu viimeistään perunkirjoituksessa. Miehen ensimmäisen liiton lapset saattavat olla todella härskejä ja kun isä on poissa katkeruus ja kosto kakkosta kohtaan pääsee valloilleen. Lesken hämmästys voi olla suuri, kun aina oli omasta mielestään hyvissä väleissä ykkösliuton lasten kanssa. Avioero on lapselle (usein teinit ottavat sen raskaimmin) kovempi paikka kuin aikuiset tajuavat ja koston kohde on kakkosvaimo.
Miksi ihmeessä joku olisi katkera isän uutta vaimoa kohtaan? Haluaisivatko lapset, että vanhemmat pysyisivät naimisissa vaikka heillä ei ole enää toimivaa parisuhdetta, riidellään jatkuvasti ja toisella tai molemmilla on omat kuvionsa ja enää ei olla pariskunta ja perhe? Että sellainen "onnellinen" perhe?
Ja miksi juuri ISÄN uusi vaimo olisi "kakkosvaimo" ja häntä kohtaan ollaan katkeria? Mitä jos eron jälkeen äidillä on uusi mies, hänkö ei ole "kakkosmies" ja häntäkö lapset eivät inhoa?
Niinpä. Jos tunnet jonkun joka hoitaa työkseen perunkirjoituksia ja perintökiistoja, kysy häneltä. Yllätyin itsekin, kun aloitin työssäni.
Ei vaimo, on sitten ykkönen, kakkonen tai vaikka kymmenes, peri mitään jos puolisolla on lapsia. Vaimolla on avio-oikeus. Perintöoikeus lakiosaan on vain lapsilla. Samoin sopii se lapsille tai ei, senhetkinen vaimo (niin ensimmäinen kuin toinen tai kymmenes) on lain mukaan oikeutettu yhteisen kodin hallintaan jos ei hänellä ole omassa omistuksessaan soveltuvaa asuntoa. Riippumatta siitä kuinka paljon "ykkösvaimon" lapset vaativat asunnon myyntiä. Lakiosaoikeus voikin lesken asumisoikeuden vuoksi siirtyä
Saahan noista kiukutella ja moni kiukutteleekin, kun eivät tiedä.
No ei peri. Suuria kiistoja tulee juuri tuosta asumisoikeudesta. Ja yllättävää sekä paljon pahaa mieltä tulee kakkosvaimolle eli leskelle, kun miehen ensimmäisen liiton lapset kääntyvät häntä vastaan. Näin usein käy, ikävää, mutta yleistä.
Kun komppaa itseään muka toisena kirjoittajana, kannattaa olla tekemättä samoja kirjoitusvirheitä molemmissa viesteissä.
Lapset on ilkeitä, jos siihen on syy.
Vierailija kirjoitti:
Just niin, eli taas on naisen homma handalta ihan kaikki. Mies vain menee tuulen mukana.
Eihän se mies=isä sille mitään voi, miten entinen vaimonsa=lasten äiti käyttäytyy ja miten hän puhuu miehen=isän uudesta puolisosta. Hän voi omasta puolestaan käyttäytyä fiksusti ja olla esim. moittimatta ex-vaimon uutta kumppania lapsille tai lasten kuullen ihan vain siksi että hän on tämän uusi kumppani.
Jotkut ex-vaimot ovat katkeria ja mustasukkaisia ex-miehestään vaikka olisivat eronneet ex-vaimon aloitteesta. Jotkut ovat katkeria, koska mies löysi uuden ja ovat itse sinkkuja (vaikka mies olisi löytänyt uuden vasta eron jälkeen ja uusi naisystävä/vaimo ei mitenkään liittyisi eroon) ja jotkut ovat katkeria vaikka ovat jo itsekin uudessa suhteessa, mutta ex-mies ei saisi olla.
Niin, mutta yllättäen puhutaan vain siitä kuinka nainen ei saa haukkua tai olla katkera. Miehestä ei pihaustakaan, aivan kuin hän ei voisi käyttäytyä asiattomasti, mutta se ei ilmeisesti haittaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun komppaa itseään muka toisena kirjoittajana, kannattaa olla tekemättä samoja kirjoitusvirheitä molemmissa viesteissä.
Ap kännissä 😂
Vierailija kirjoitti:
Puolisisarukseen olisi varmasti ollut helpompi suhtautua nuorempana, joten ihmettelen, että olette vielä aikoneet lykätä lapsen tekoa myöhemmälle. Ei kukaan hypi sillä tapaa riemusta uusista sisaruksista, jos on itse jo teini-iässä tai peräti täysi-ikäinen. On kyseessä täyssisarus tai puolikas.
Sinänsä harmi, ap:n lapsi ei saa koskaan aitoa sisaruskokemusta, sillä ei tuo tilanne varmastikaan parane ajan myötä. Ap:n miehellä tulee aina olemaan kaksi perhettä: ap ja nuorimmainen sekä vanhemmat lapset.
Vaikka tätä mielipidettä vimmatusti halutaan alapeukuttaa näinhän se on, olivat vanhemmat itse aiheesta mitä mieltä tahansa. Teinillä ei näemmä ole mitään oikeutta olla harmistunut, kun vanhempien oikeus on lapsiluvun päättäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä selitetään jotakin "kakkosvaimot ei ymmärrä olevansa aina kakkosia".
Jos pariskunta eroaisi esim. 7 vuoden avioliiton jälkeen ja mies löytäisi uuden naisen, menisi tämän kanssa naimisiin ja he eivät eroaisi vaan olisivat vielä eläkeiässäkin yhdessä aviossa, mikä kakkonen se toinen vaimo silloin olisi? Järjestyksessä toki, mutta kyllähän hän olisi vaimona ykkönen ja miehelle "se oikea", koska hänen kanssaan liitto olisi kestänyt.
Ei liittynyt aloittajan ongelmaan, mutta kiinnitin huomiota tuohon outoon ajatteluun.
Valitettavasti kakkosvaimo on melkein aina kakkosvaimo, mikä paljastuu viimeistään perunkirjoituksessa. Miehen ensimmäisen liiton lapset saattavat olla todella härskejä ja kun isä on poissa katkeruus ja kosto kakkosta kohtaan pääsee valloilleen. Lesken hämmästys voi olla suuri, kun aina oli omasta mielestään hyvissä väleissä ykkösliuton lasten kanssa. Avioero on lapselle (usein teinit ottavat sen raskaimmin) kovempi paikka kuin aikuiset tajuavat ja koston kohde on kakkosvaimo.
Miksi ihmeessä joku olisi katkera isän uutta vaimoa kohtaan? Haluaisivatko lapset, että vanhemmat pysyisivät naimisissa vaikka heillä ei ole enää toimivaa parisuhdetta, riidellään jatkuvasti ja toisella tai molemmilla on omat kuvionsa ja enää ei olla pariskunta ja perhe? Että sellainen "onnellinen" perhe?
Ja miksi juuri ISÄN uusi vaimo olisi "kakkosvaimo" ja häntä kohtaan ollaan katkeria? Mitä jos eron jälkeen äidillä on uusi mies, hänkö ei ole "kakkosmies" ja häntäkö lapset eivät inhoa?
Niinpä. Jos tunnet jonkun joka hoitaa työkseen perunkirjoituksia ja perintökiistoja, kysy häneltä. Yllätyin itsekin, kun aloitin työssäni.
Ei vaimo, on sitten ykkönen, kakkonen tai vaikka kymmenes, peri mitään jos puolisolla on lapsia. Vaimolla on avio-oikeus. Perintöoikeus lakiosaan on vain lapsilla. Samoin sopii se lapsille tai ei, senhetkinen vaimo (niin ensimmäinen kuin toinen tai kymmenes) on lain mukaan oikeutettu yhteisen kodin hallintaan jos ei hänellä ole omassa omistuksessaan soveltuvaa asuntoa. Riippumatta siitä kuinka paljon "ykkösvaimon" lapset vaativat asunnon myyntiä. Lakiosaoikeus voikin lesken asumisoikeuden vuoksi siirtyä
Saahan noista kiukutella ja moni kiukutteleekin, kun eivät tiedä.
No ei peri. Suuria kiistoja tulee juuri tuosta asumisoikeudesta. Ja yllättävää sekä paljon pahaa mieltä tulee kakkosvaimolle eli leskelle, kun miehen ensimmäisen liiton lapset kääntyvät häntä vastaan. Näin usein käy, ikävää, mutta yleistä.
Turha tuosta on riidellä, koska laissa se asumisoikeus on määritelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla käytöksellään teinit varmistavat sen, että kumpikaan vanhemmista ei halua asua heidän kanssaan. Mutta mikäs siinä, oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just niin, eli taas on naisen homma handalta ihan kaikki. Mies vain menee tuulen mukana.
Eihän se mies=isä sille mitään voi, miten entinen vaimonsa=lasten äiti käyttäytyy ja miten hän puhuu miehen=isän uudesta puolisosta. Hän voi omasta puolestaan käyttäytyä fiksusti ja olla esim. moittimatta ex-vaimon uutta kumppania lapsille tai lasten kuullen ihan vain siksi että hän on tämän uusi kumppani.
Jotkut ex-vaimot ovat katkeria ja mustasukkaisia ex-miehestään vaikka olisivat eronneet ex-vaimon aloitteesta. Jotkut ovat katkeria, koska mies löysi uuden ja ovat itse sinkkuja (vaikka mies olisi löytänyt uuden vasta eron jälkeen ja uusi naisystävä/vaimo ei mitenkään liittyisi eroon) ja jotkut ovat katkeria vaikka ovat jo itsekin uudessa suhteessa, mutta ex-mies ei saisi olla.
Niin, mutta yllättäen puhutaan vain siitä kuinka nainen ei saa haukkua tai olla katkera. Miehestä ei pihaustakaan, aivan kuin hän ei voisi käyttäytyä asiattomasti, mutta se ei ilmeisesti haittaa mitään.
Oletettavasti mies ei moiti nykyistä, uutta vaimoaan lapsilleen. Jos lasten suhtautuminen isän uuteen vaimoon ja isän uuteen perheenlisäykseen johtuu jostakin ulkopuolisesta, se on todennäköisesti ex-vaimo ja lasten äiti, jonka mielipide muuttuu myös lasten mielipiteeksi koska oma äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti mies ei moiti nykyistä, uutta vaimoaan lapsilleen. Jos lasten suhtautuminen isän uuteen vaimoon ja isän uuteen perheenlisäykseen johtuu jostakin ulkopuolisesta, se on todennäköisesti ex-vaimo ja lasten äiti, jonka mielipide muuttuu myös lasten mielipiteeksi koska oma äiti.
Aha, oletettavasti mies ei kiusaa vain naiset tekee niin? Älä ny toikeasti viitsi edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisisarukseen olisi varmasti ollut helpompi suhtautua nuorempana, joten ihmettelen, että olette vielä aikoneet lykätä lapsen tekoa myöhemmälle. Ei kukaan hypi sillä tapaa riemusta uusista sisaruksista, jos on itse jo teini-iässä tai peräti täysi-ikäinen. On kyseessä täyssisarus tai puolikas.
Sinänsä harmi, ap:n lapsi ei saa koskaan aitoa sisaruskokemusta, sillä ei tuo tilanne varmastikaan parane ajan myötä. Ap:n miehellä tulee aina olemaan kaksi perhettä: ap ja nuorimmainen sekä vanhemmat lapset.
Vaikka tätä mielipidettä vimmatusti halutaan alapeukuttaa näinhän se on, olivat vanhemmat itse aiheesta mitä mieltä tahansa. Teinillä ei näemmä ole mitään oikeutta olla harmistunut, kun vanhempien oikeus on lapsiluvun päättäminen.
No kenen oikeus lasten hankinnasta päättäminen olisi? Teininkö? Luuletko, että teini kyselee muutaman vuoden päästä, koska hän saa tehdä penskan tai saako ylipäätään ja kenen kanssa? Tai lupia kenen kanssa saa seukata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua kun lukee, niin ymmärtää miksi on meillä on pitkät mielenterveysjonot. On kulunut viikko, ei noin toimita perheissä. Aikuinen, joka on turvallinen ei käyttäydy noin. Se ottaa nyt aikansa siltä teiniltä, suurin osa tokenee siitä, kun niiden antaa vähän purkaa mieltänsä. Vastaa napakasti takaisin tai alkaa vaan vitsailemaan, niin harva jaksaa kauaa kantaa kaunaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap on varautunut siihen, että isälleen se vauva on tavallaan kopio edellisistä, ei oma yksilönsä. Koko ajan saa kuulla, että "ihan kuin X pienenä" tai "tuossa iässä Y osasi jo itse syödä lusikalla". Isä tulee aina vertaamaan vauvaa teineihin ja näiden lapsuuteen, uusperheen vauva ei ikinä ole ihme eikä mikään tapahdu ensimmäistä kertaa, aina on vertailukohta.
Ja tämä on ongelma miksi? Kai nyt kuka tahansa tajuaa että jos ihmisellä on jo kaksi lasta niin kolmas on kolmas😅 Tosin ei kukaan järjellinen ihminen mieti lasta kopiona eikä yksilönä. Minullakin on kaksi lasta ja vaikka tekivät monia samoja asioita pienenä niin ei kyllä tullut mieleenkään miettiä heitä kopioina tai klooneina. Vauvalla on kyllä oma persoonallisuus jo syntyessään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisisarukseen olisi varmasti ollut helpompi suhtautua nuorempana, joten ihmettelen, että olette vielä aikoneet lykätä lapsen tekoa myöhemmälle. Ei kukaan hypi sillä tapaa riemusta uusista sisaruksista, jos on itse jo teini-iässä tai peräti täysi-ikäinen. On kyseessä täyssisarus tai puolikas.
Sinänsä harmi, ap:n lapsi ei saa koskaan aitoa sisaruskokemusta, sillä ei tuo tilanne varmastikaan parane ajan myötä. Ap:n miehellä tulee aina olemaan kaksi perhettä: ap ja nuorimmainen sekä vanhemmat lapset.
Vaikka tätä mielipidettä vimmatusti halutaan alapeukuttaa näinhän se on, olivat vanhemmat itse aiheesta mitä mieltä tahansa. Teinillä ei näemmä ole mitään oikeutta olla harmistunut, kun vanhempien oikeus on lapsiluvun päättäminen.
No kenen oikeus lasten hankinnasta päättäminen olisi? Teininkö? Luuletko, että teini kyselee muutaman vuoden päästä, koska hän saa tehdä penskan tai saako ylipäätään ja kenen kanssa? Tai lupia kenen kanssa saa seukata?
No eihän sillä oikeutta sitä päättää ole, mutta ihan oikeus harmistua. Niin niillä ihmisillä on tunteita. Teineillä on vielä isoja tunnemyrskyjä, johtuen ihan biologiasta ja teinit myös harjoittelee vielä niiden käsittelyä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti mies ei moiti nykyistä, uutta vaimoaan lapsilleen. Jos lasten suhtautuminen isän uuteen vaimoon ja isän uuteen perheenlisäykseen johtuu jostakin ulkopuolisesta, se on todennäköisesti ex-vaimo ja lasten äiti, jonka mielipide muuttuu myös lasten mielipiteeksi koska oma äiti.
Aha, oletettavasti mies ei kiusaa vain naiset tekee niin? Älä ny toikeasti viitsi edes.
Luitko edes mitä kommentoit? Ajattelit, että MIES moittii NYKYISTÄ vaimoaan lapsilleen ja siksi lapset ovat inhottavia nykyiselle vaimolle?
No se se onkin todella todennäköinen ja looginen vaihtoehto, paljon todennäköisempi kuin että ex-vaimo moittisi miehen nykyistä lapsille :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap on varautunut siihen, että isälleen se vauva on tavallaan kopio edellisistä, ei oma yksilönsä. Koko ajan saa kuulla, että "ihan kuin X pienenä" tai "tuossa iässä Y osasi jo itse syödä lusikalla". Isä tulee aina vertaamaan vauvaa teineihin ja näiden lapsuuteen, uusperheen vauva ei ikinä ole ihme eikä mikään tapahdu ensimmäistä kertaa, aina on vertailukohta.
Ja tämä on ongelma miksi? Kai nyt kuka tahansa tajuaa että jos ihmisellä on jo kaksi lasta niin kolmas on kolmas😅 Tosin ei kukaan järjellinen ihminen mieti lasta kopiona eikä yksilönä. Minullakin on kaksi lasta ja vaikka tekivät monia samoja asioita pienenä niin ei kyllä tullut mieleenkään miettiä heitä kopioina tai klooneina. Vauvalla on kyllä oma persoonallisuus jo syntyessään!
Ja tuolla samalla ajattelulla vain ensimmäinen lapsi olisi ihmeellinen, koska toinen ja sitä seuraavat lapset tekevät samat asiat uudestaan ja aina on vertailukohta.
Olikohan tuon kirjoittajalla jäänyt biologiantunnilla käymättä, koska uusi lapsi ei voi olla mitenkään kopio edellisistä, koska hänellä on eri äiti. Eivät ne pariskunnan yhteiset lapsetkaan kopioita keskenään ole, mutta enemmän heillä on yhteistä toistensa kanssa jo geneettisesti kuin lapsella, jolla on eri toinen vanhempi.
Ennen aikuiset päättivät, mitä kotona syödään. Nykyään pikkulapsilta kysytään kaupassa, mitä kotona syödään. Tässä sitten tämän "kasvatuksen" tulos. Lapsilta oletetaan kysyttävän, koska vanhemmat saavat hankkia lisää lapsia vai saavatko lainkaan.
No oikeastaan ainut mikä nuista on huolestuttavaa on toi paidan saksiminen. Olisin kyl vääntänyt kaikki muut ihan vitsiksi.
Ihan näin ydinperheessä asuvana niin on meilläkin lapsi paukattanut ovensa aika voimalla kiinni.
Mun mielestä on myös tärkeää, että sillä teinillä on nyt oikeus myös vihan tunteisiin. Sen pitää oppia niitä käsittelemään, mutta ei niitä tarvi mitenkää sulkea pois.
Mä tiedän, että raskaana voi kaikki tuntua vähän raskaalta, mutta nyt mun mielestä sun pitää olla aikuinen. Se on myös iso elämänmuutos niille teineille, ei pelkästään sulle.
Ai nii, kun odotin esikoista olin lastensuojelulaitoksessa töissä. Niistä teineistä oli ihan järkkyä, että tulin niin vanhana raskaaksi. :D olin tuolloin 31.