Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät
21.07.2020 |
Miksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat niin omituisia, kaikki asiat vääristellään ja kirjoitetaan raportit asian vierestä? Ollaan niin huolissaan, mutta sitten kuitenkin voimavarat keskitetään muihin kuin Viljaeerika-tyyppisiin tapauksiin. Onko täällä ketään ketä tekee sitä työkseen?
Kommentit (723)
Lukematta koko pitkää keskustelua:
Lastesuojelun sosiaalityöntekijät ovat hyvin, hyvin vähän tekemisissä niiden lasten ja perheiden kanssa, jotka heidän hoidossaan ovat. Vaikka heidän pitäisi olla juuri se, jolla on kokonaiskuva tilanteesta, he tapaavat vaikka sijoitettua lasta/nuorta kerran tai kaksi vuodessa, mutta silti heillä on iso päätösvalta, vaikka paljon enemmän tietoa lapsen tilanteesta on sijoitusperheessä/laitoksen ohjaajilla - varsinkin omaohjaajilla ja nuorten osalta monesti myös koululla ja vanhemmilla (niissä tilanteissa, joissa nuori oman vaarallisen käytöksensä vuoksi on sijoitettu).
Sosiaalityöntekijät jäävät nuorelle hyvin etäiseksi, heihin ei kehity luottamuksellista suhdetta. He ovat kuin vaan sellainen byrokratian leimasin, joita on pakko tavata palavereissa, mutta joiden kanssa ei synny minkäänlaista luottamuksellista suhdetta.
Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137484/URN_ISBN_978-952-34…
"ne näki musta" Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. sivulta 49 alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vieläjokupäivä kirjoitti:
Olipa kerran lastensuojelu, joka toiminnallaan tuhosi erään ihmisen terveyden täysin. Ja tää ihminen kärsii sen lastensuojelun tekemästä asiasta yhä, vaikka siitä on yli kymmenen pitkää vuotta. Että sellanen lasten"suojelu". Ei ne sitä ihmistä todellakaan miltään suojellut. Jos tää ihminen ei halunnut mennä väkivaltaisen vanhempansa luokse käymään, niin sossut pakotti menemään, kun taas hyvän vanhemman luokse ei päässyt, vaikka laillisia perusteita sen estämiselle ei ollut. Lopulta se tärähtänyt sossukolmikko ei kuitenkaan koskaan, tavoitteistaan huolimatta, saanut huostaanottoa läpi, vaan nöyrästi itse ilmoittivat asiakkaalle vetävänsä hakemuksen pois hallinto-oikeudesta. Sen jälkeen tämä "pääsossu" saikin siirron toisenlaisiin tehtäviin ja on siellä toisenlaisissa työtehtävissä yhä nykyäänkin.
Meidän tapauksessa olin lähihuoltaja ja lapsen isä kännissä pahoinpiteli lasta kun oli siellä hoidossa. Tästä kuulin tietysti vasta myöhemmin. Sossujen tapaamisilla he olivat sitä mieltä, että onpa hurmaava mies kun näin katuu tekojaan. No, lapsi meni sekaisin ja jouduin olemaan omaishoitajan asemassa oleva työtön, eli siinä meni oma ura kun jouduin käymään kymmenisen vuotta lapsen terapioissa ja lääkäreillä, kolme kertaa viikossa. Ja jouduttiin sosiaalitoimen hampaisiin tottakai... Missään vaiheessa ei kukaan halunnut auttaa. Kun lapsi meni ihan sekaisin, minut otettiin kyykytyksen alle: mitä olen tehnyt väärin jne? Sosiaalitoimi oli sitä mieltä, että olen huono.
Miksi pahoinpitelijä hoiti lastasi?
Hienoa,hienoa,jälleen yksi sossunilkki yrittää päteä.. Miksi SINÄ äitinä et kantanut VASTUUTA, Miksi SINÄ annoit lapsen kohdata väkivaltaa/olla juopon seurassa jne.. Olin töissä? Olin sairaana? Olin hyväuskoinen ja naiivi? Isällä lainmukainen tapaamisoikeus? Voi tsiisus näitä akkoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ne, ketkä tässä ketjussa kohkaavat että aina mennään piiloon vaitolovelvollisuuden taakse; jos minä sairaanhoitaja julkaisen julkisen vastineen, kun potilas valittaa huonoa hoitoa; joudun syytteeseen vaitolovelvollisuuden rikkomisesta.
Sosiaalipuolella esim jatkuvasti annetaan julksia lausuntoja miten kaikki huoli on oikeutettua ja päläpälä.
Sen sijaan että sanottaisiin rehellisesti että puolet ilmoituksista on skeidaa ja koko touhu on kriisissä.
Ja työn jälki kuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn haasteena ovat yhteistyökyvyttömät vanhemmat, jotka eivät näe tai halua nähdä oman toimintansa vaikutusta lastensa hyvinvointiin. Sen sijaan, että he keskittyisivät huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja kohentamaan lastensa hyvinvointia, he keskittyvät kaikkeen muuhun kuin näihin heille tärkeisiin lapsiin. Ongelmat ja niiden hoito sekä vastuu oman ja lasten toimeentulon turvaamisesta ulkoistetaan useimmiten sossuille. Ei edes yritetä ratkaista ongelmia itse. Silti ammattilaisten tarjoama apu ei kelpaa. Arvostelua, valitusta, uhkailua ja jopa tappouhkauksia sen sijaan satelee. Se ja sama. Ei hetkauta. Mutta se turhauttaa, kun sossut ovat vanhempien puolella ja yrittävät heitä auttaa olemaan maailman parhaimpia vanhempia lapsilleen. Mutta ei. Aika halutaan käyttää muuhun. Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja ja läsnäoloa lapsille, kiitos. Oman lukunsa ovat eroriidat joissa sossujen avulla yritetään aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle tai ajaa omaa etuaan. Tällöin on vaikea uskoa mikä on totta ja mikä ei. Autappa siinä sitten.
Haista ...
Kävin töissä, ja yksinhuoltajana hoidin ja elätin lapseni. Harrastettiin ja matkusteltiin. Oli oma koti, ja raadoin perseeni ruvelle lapsen hyväksi. Kaiken vapaa-ajan olin lapsen kanssa.
Tämä ei riittänyt teille eikä mielenvikaiselle eksälle. Piti päästä kiusaamaan ja ilkkumaan. No poliisi ja oikeuslaitos sai onneksi teidätkin lopulta kuriin, kun ei ollut osaamista erottaa, kuka puhuu totta ja kuka ei, eroriidassa, kuten sinäkin tunnustit. Oliko haluakaan? Oma isänikin sanoi, että on se nyt kumma, miksei sossut havainnoi sitä lainkaan, kuka elättää lapsen ja on tämän kanssa 24/7 ja pitää hyvää huolta tästä. Oli niin vaikea keissi että. Eksällä pitkä rikosrekisteri, eikä edes se soittanut mitään kelloja teidän päässä. Pi...t märkinä toistitte vaan komean huijarin tolkuttomia valheita.
Kaksi täysin erilaista tarinaa, syyttelyä molemmin puolin ja lapset oireilevat molempien luona. Hankala tietää totuutta. Onneksi Suomessa huoltoriidat ratkaisee oikeuslaitos.
Nyt aletaan siis talkoisiin, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja selvästi paljon epäkohtia alalla ja toiminnassa. Sosionomin koulutuksen saa puristettua kolmeen vuoteen ja sosiaalityöntekijän kuuteen. Töihin pääsee jo opiskeluvaiheessa. Paras muutos tulee sisältä päin eikös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vieläjokupäivä kirjoitti:
Olipa kerran lastensuojelu, joka toiminnallaan tuhosi erään ihmisen terveyden täysin. Ja tää ihminen kärsii sen lastensuojelun tekemästä asiasta yhä, vaikka siitä on yli kymmenen pitkää vuotta. Että sellanen lasten"suojelu". Ei ne sitä ihmistä todellakaan miltään suojellut. Jos tää ihminen ei halunnut mennä väkivaltaisen vanhempansa luokse käymään, niin sossut pakotti menemään, kun taas hyvän vanhemman luokse ei päässyt, vaikka laillisia perusteita sen estämiselle ei ollut. Lopulta se tärähtänyt sossukolmikko ei kuitenkaan koskaan, tavoitteistaan huolimatta, saanut huostaanottoa läpi, vaan nöyrästi itse ilmoittivat asiakkaalle vetävänsä hakemuksen pois hallinto-oikeudesta. Sen jälkeen tämä "pääsossu" saikin siirron toisenlaisiin tehtäviin ja on siellä toisenlaisissa työtehtävissä yhä nykyäänkin.
Meidän tapauksessa olin lähihuoltaja ja lapsen isä kännissä pahoinpiteli lasta kun oli siellä hoidossa. Tästä kuulin tietysti vasta myöhemmin. Sossujen tapaamisilla he olivat sitä mieltä, että onpa hurmaava mies kun näin katuu tekojaan. No, lapsi meni sekaisin ja jouduin olemaan omaishoitajan asemassa oleva työtön, eli siinä meni oma ura kun jouduin käymään kymmenisen vuotta lapsen terapioissa ja lääkäreillä, kolme kertaa viikossa. Ja jouduttiin sosiaalitoimen hampaisiin tottakai... Missään vaiheessa ei kukaan halunnut auttaa. Kun lapsi meni ihan sekaisin, minut otettiin kyykytyksen alle: mitä olen tehnyt väärin jne? Sosiaalitoimi oli sitä mieltä, että olen huono.
Miksi pahoinpitelijä hoiti lastasi?
Hienoa,hienoa,jälleen yksi sossunilkki yrittää päteä.. Miksi SINÄ äitinä et kantanut VASTUUTA, Miksi SINÄ annoit lapsen kohdata väkivaltaa/olla juopon seurassa jne.. Olin töissä? Olin sairaana? Olin hyväuskoinen ja naiivi? Isällä lainmukainen tapaamisoikeus? Voi tsiisus näitä akkoja..
Mä en antanut, ja sain hirveet syytteet niskaani. Mutta olen pirun ylpeä itsestäni edelleen.
Elämänkoulu lässyn lää. Ette ole tavallisten yläpuolella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn haasteena ovat yhteistyökyvyttömät vanhemmat, jotka eivät näe tai halua nähdä oman toimintansa vaikutusta lastensa hyvinvointiin. Sen sijaan, että he keskittyisivät huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja kohentamaan lastensa hyvinvointia, he keskittyvät kaikkeen muuhun kuin näihin heille tärkeisiin lapsiin. Ongelmat ja niiden hoito sekä vastuu oman ja lasten toimeentulon turvaamisesta ulkoistetaan useimmiten sossuille. Ei edes yritetä ratkaista ongelmia itse. Silti ammattilaisten tarjoama apu ei kelpaa. Arvostelua, valitusta, uhkailua ja jopa tappouhkauksia sen sijaan satelee. Se ja sama. Ei hetkauta. Mutta se turhauttaa, kun sossut ovat vanhempien puolella ja yrittävät heitä auttaa olemaan maailman parhaimpia vanhempia lapsilleen. Mutta ei. Aika halutaan käyttää muuhun. Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja ja läsnäoloa lapsille, kiitos. Oman lukunsa ovat eroriidat joissa sossujen avulla yritetään aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle tai ajaa omaa etuaan. Tällöin on vaikea uskoa mikä on totta ja mikä ei. Autappa siinä sitten.
Haista ...
Kävin töissä, ja yksinhuoltajana hoidin ja elätin lapseni. Harrastettiin ja matkusteltiin. Oli oma koti, ja raadoin perseeni ruvelle lapsen hyväksi. Kaiken vapaa-ajan olin lapsen kanssa.
Tämä ei riittänyt teille eikä mielenvikaiselle eksälle. Piti päästä kiusaamaan ja ilkkumaan. No poliisi ja oikeuslaitos sai onneksi teidätkin lopulta kuriin, kun ei ollut osaamista erottaa, kuka puhuu totta ja kuka ei, eroriidassa, kuten sinäkin tunnustit. Oliko haluakaan? Oma isänikin sanoi, että on se nyt kumma, miksei sossut havainnoi sitä lainkaan, kuka elättää lapsen ja on tämän kanssa 24/7 ja pitää hyvää huolta tästä. Oli niin vaikea keissi että. Eksällä pitkä rikosrekisteri, eikä edes se soittanut mitään kelloja teidän päässä. Pi...t märkinä toistitte vaan komean huijarin tolkuttomia valheita.
Kaksi täysin erilaista tarinaa, syyttelyä molemmin puolin ja lapset oireilevat molempien luona. Hankala tietää totuutta. Onneksi Suomessa huoltoriidat ratkaisee oikeuslaitos.
Helvetin helppo keissi oli. Sen kun olis pari viranomaispaperia - eli faktaa - pyytänyt nähtäväksi. Eikä olisi itkeä tirautellut niitä krokotiilinkyyneliä iskän kanssa.
Pitäisiköhän itsekin opiskella sossuksi. Tulisi ainakin terveellä järjellä varustettu sossu. Helppo koulutus tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt aletaan siis talkoisiin, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja selvästi paljon epäkohtia alalla ja toiminnassa. Sosionomin koulutuksen saa puristettua kolmeen vuoteen ja sosiaalityöntekijän kuuteen. Töihin pääsee jo opiskeluvaiheessa. Paras muutos tulee sisältä päin eikös?
Muutos alkaa sillä että laki muutetaan. Huolimössötykset pois.
Perättömät ilmiannot rangaistaviksi.
Näim saadaam putsattua sw ilmoitusten määrä.
Alan koulutukseen tiukat soveltuvuuskokeet.
Kaikki asiointi läpinäkyväksi.
Sossuille yhteistyötaitojen ja kommunikaation koulutusta.
Kaikki se soffalla istuskelu ja tarkkailu helvettiin. Tehkää työtä. Ei muutkaan kahvinjuonnisra palkkaa saa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt aletaan siis talkoisiin, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja selvästi paljon epäkohtia alalla ja toiminnassa. Sosionomin koulutuksen saa puristettua kolmeen vuoteen ja sosiaalityöntekijän kuuteen. Töihin pääsee jo opiskeluvaiheessa. Paras muutos tulee sisältä päin eikös?
Eikun av-mammat hakemaan, lisähaut nyt käynnissä. Harjoittelutkin alkaa aika nopeasti koulun alusta niin pääsee heti urakoimaan. Jonkun kyl kannattais myös tähdätä eduskuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi valtaosa asiakkaista on yhteistyökykyisiä ja heidän kanssaan asiat saadaan käsiteltyä asianmukaisesti.
Juurihan sinä väitit ihan tismalleen päinvastaista. Tyypillistä tuuliviirisössönmössöä.😂😂😂😂
Jos puhuu työn haasteista, nämä haasteet eivät määritä ja läpäise koko työsarkaa tai päde kaikkiin asiakkaisiin. Jos puhuu haasteellisista asiakkaista, se ei tarkoita sitä, että kaikki asiakkaat kuuluisivat näihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi valtaosa asiakkaista on yhteistyökykyisiä ja heidän kanssaan asiat saadaan käsiteltyä asianmukaisesti.
Juurihan sinä väitit ihan tismalleen päinvastaista. Tyypillistä tuuliviirisössönmössöä.😂😂😂😂
Jos puhuu työn haasteista, nämä haasteet eivät määritä ja läpäise koko työsarkaa tai päde kaikkiin asiakkaisiin. Jos puhuu haasteellisista asiakkaista, se ei tarkoita sitä, että kaikki asiakkaat kuuluisivat näihin.
Lisää sössönmössöä.😂😂😂😂😂
Lues nyt omat sössötyksesi. Noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirretään vastuu oikeuslaitokselle, kun itse on ensin sössitty. Tässähän se on pähkinänkuoressa mikä mättää. Me pelastetaan maailma! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn haasteena ovat yhteistyökyvyttömät vanhemmat, jotka eivät näe tai halua nähdä oman toimintansa vaikutusta lastensa hyvinvointiin. Sen sijaan, että he keskittyisivät huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja kohentamaan lastensa hyvinvointia, he keskittyvät kaikkeen muuhun kuin näihin heille tärkeisiin lapsiin. Ongelmat ja niiden hoito sekä vastuu oman ja lasten toimeentulon turvaamisesta ulkoistetaan useimmiten sossuille. Ei edes yritetä ratkaista ongelmia itse. Silti ammattilaisten tarjoama apu ei kelpaa. Arvostelua, valitusta, uhkailua ja jopa tappouhkauksia sen sijaan satelee. Se ja sama. Ei hetkauta. Mutta se turhauttaa, kun sossut ovat vanhempien puolella ja yrittävät heitä auttaa olemaan maailman parhaimpia vanhempia lapsilleen. Mutta ei. Aika halutaan käyttää muuhun. Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja ja läsnäoloa lapsille, kiitos. Oman lukunsa ovat eroriidat joissa sossujen avulla yritetään aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle tai ajaa omaa etuaan. Tällöin on vaikea uskoa mikä on totta ja mikä ei. Autappa siinä sitten.
Haista ...
Kävin töissä, ja yksinhuoltajana hoidin ja elätin lapseni. Harrastettiin ja matkusteltiin. Oli oma koti, ja raadoin perseeni ruvelle lapsen hyväksi. Kaiken vapaa-ajan olin lapsen kanssa.
Tämä ei riittänyt teille eikä mielenvikaiselle eksälle. Piti päästä kiusaamaan ja ilkkumaan. No poliisi ja oikeuslaitos sai onneksi teidätkin lopulta kuriin, kun ei ollut osaamista erottaa, kuka puhuu totta ja kuka ei, eroriidassa, kuten sinäkin tunnustit. Oliko haluakaan? Oma isänikin sanoi, että on se nyt kumma, miksei sossut havainnoi sitä lainkaan, kuka elättää lapsen ja on tämän kanssa 24/7 ja pitää hyvää huolta tästä. Oli niin vaikea keissi että. Eksällä pitkä rikosrekisteri, eikä edes se soittanut mitään kelloja teidän päässä. Pi...t märkinä toistitte vaan komean huijarin tolkuttomia valheita.
Kaksi täysin erilaista tarinaa, syyttelyä molemmin puolin ja lapset oireilevat molempien luona. Hankala tietää totuutta. Onneksi Suomessa huoltoriidat ratkaisee oikeuslaitos.
Helvetin helppo keissi oli. Sen kun olis pari viranomaispaperia - eli faktaa - pyytänyt nähtäväksi. Eikä olisi itkeä tirautellut niitä krokotiilinkyyneliä iskän kanssa.
En tiedä tästä tapauksesta, mutta kyllä näissä tapauksissa pyydetään lausuntoja eri tahoilta ja niitä kertyy iso pinkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ainakin käy selvästi ilmi, miksi sosiaalityöntekijät eivät mene lastensuojeluun töihin ja on huutava pula työntekijöistä.
Parhaassa tapauksessa joudut näiden vanhempien julkisen somevainon kohteeksi etkä pysty kertomaan MITÄÄN mitä taustalla on tapahtunut/omaa näkökulmaa.
Mitä sanot vaikkapa tästä:
Häh? en ole sossu, mutta artikkeli oli surullista luettavaa ja suomen rangaistukset on mitä on. Mutta onko tästä keissistä siis jossain luettavissa sosiaalitoimen vastine vai mitä tarkoitat?
Näitä keissejä on satoja tai oikeastaan kaikki tyttölapset ja miksei pojatkin, mitä te työnnätte vieraisiin perheisiin, joutuu vieraiden miesten n#ssittavaksi. Oletko ylpeä itsestäsi asian tässä valossa? Mitä väliä on millään vastineilla, kun lapsi on saanut pysyvät psyykkiset vauriot.
Niin.. olen siis itse ollut lapsuuteni sosiaalitoimen asiakas. Enpä osaa muuta tuohon vastata kuin että en olisi hengissä jos en itse olisi päässyt pois kotoa.
Teitä varten lasu onkin. Mutta kun on ruvettu ahnehtimaan niitä potentiaalisia asiakkaita ihan kaikista lapsiperheistä, niin moni kaltaisesi jää ilman apua aiheettomien tapauksien vuoksi.
Ja uskon ja toivon, että tähän sossujen ammattitaito riittääkin. Todellisten päihdeperheiden lasten auttamiseen. (Vaikka ei ihan riittänytkään Vilja-Eerikan kohdalla.)
Mutta heti kun pitäisi käsitellä esim. monikulttuurisia perheitä tai lääketieteellisiä ongelmia, niin ollaan hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän itsekin opiskella sossuksi. Tulisi ainakin terveellä järjellä varustettu sossu. Helppo koulutus tuo on.
Lämpimästi tervetuloa! Juuri sinunlaisia ihmisiä tarvitaan.
Otteita tuosta tutkimuksesta. Ei sosiaalityöntekijät todella lapsille/nuorille näyttäydy minään oman asian hoitajina, vaan jonain etäisenä byrokraattina jossain. Heillä on kuitenkin todella suuri valta lapsen/nuoren asioissa. Tämä tutkimus toki koskee jo huostaanotettuja lapsia.
"Haastatteluissa sosiaalityöntekijä näyttäytyy lapsille kuitenkin varsin etäisenä henkilönä ja olevan varsin kaukana lapsen arjesta. Sosiaalityöntekijä paikantuu lasten puheissa pääsääntöisesti henkilöksi, joka tavataan asiakassuunnitelmaneuvottelussa vuoden tai puolen vuoden välein. Tästä kertovat seuraavat haastattelulainaukset.
Haastattelija: Tiedäks sä kuka sun sosiaalityöntekijä on? Se on ny vissiin vähän vaihtunu, onko?
Markku: On. Emmä tiiä.
Haastattelija: Kukas sul on nyt ollu viime aikoina? Et tiiä?
Markku: Joku Minna.
Haastattelija: Jos et sä tietäis niin, mistä sä saisit selvitettyä sen, et kuka se on? Jos sulle tulis asiaa sosiaalityöntekijälle, niin tiedäks sä, miten sä saat selvitettyä kuka se on?
Markku: Mä kysyn noilt ohjaajilt, ne kertoo sen.
Haastattelija: Millaisissa asioissa sä tapaat sun sosiaalityöntekijän?
Markku: Palavereissa, ei oikeestaan muualla.
Haastattelija: Muistaks sä kuinka usein niit on ollu keskimäärin?
Markku: En. On niit silloin tällöin.
Haastattelija: Millasissa asioissa sä tapaat sosiaalityöntekijää? Ja kuinka usein?
Aleksi: Muistaakseni puolen vuoden välein ja aina kun oli asiakaspalaveri tai mikä se nyt.. Semmonen, siellä.
Haastattelija: Joo, palavereissa.
Aleksi: Kun ei ollu tarvetta muuten nähä.
Haastattelija: Sulla on ollu monia ammattilaisii ja sä puhut, et on niit huonoja ja sit on niit hyviä, ni mikä sun mielest erottaa heidät?
Taru: On ollu niit, jotka vaan kysyy kysymyksiä ja kirjottaa. Niitä ei oikeesti kiinnosta mun elämä. Sit on niitä, jotka oikeesti kysyy mun kuulumisia, että voi keskustella muistaki asioista. Se myös kertoo itestä enemmän, sä ns. tunnet sen ihmisen ja siit tulee semmonen kaverillinen kontakti enemmän. Ni se tekee siit hyvän. Esimerkiks mä kävin sen yhden kans, saatoin käydä syömässä.
Haastattelija: Nii just. Onks mun tulkinta oikein jos mä sanoisin et siin on jotain henkilökohtasta?
Taru: Joo. Sillon se on hyvä. Ja sillon mä uskallan puhuu sille, ku mä luotan siihen, ku mä tunnen sen ihmisen. Mut jos mä en tunne sitä, se ei kerro mulle enempää ku sen etunimen, ja sukunimen, ni emmä haluu kertoo sillon sille enempää, ku mun etunimen ja sukunimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn haasteena ovat yhteistyökyvyttömät vanhemmat, jotka eivät näe tai halua nähdä oman toimintansa vaikutusta lastensa hyvinvointiin. Sen sijaan, että he keskittyisivät huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja kohentamaan lastensa hyvinvointia, he keskittyvät kaikkeen muuhun kuin näihin heille tärkeisiin lapsiin. Ongelmat ja niiden hoito sekä vastuu oman ja lasten toimeentulon turvaamisesta ulkoistetaan useimmiten sossuille. Ei edes yritetä ratkaista ongelmia itse. Silti ammattilaisten tarjoama apu ei kelpaa. Arvostelua, valitusta, uhkailua ja jopa tappouhkauksia sen sijaan satelee. Se ja sama. Ei hetkauta. Mutta se turhauttaa, kun sossut ovat vanhempien puolella ja yrittävät heitä auttaa olemaan maailman parhaimpia vanhempia lapsilleen. Mutta ei. Aika halutaan käyttää muuhun. Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja ja läsnäoloa lapsille, kiitos. Oman lukunsa ovat eroriidat joissa sossujen avulla yritetään aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle tai ajaa omaa etuaan. Tällöin on vaikea uskoa mikä on totta ja mikä ei. Autappa siinä sitten.
Haista ...
Kävin töissä, ja yksinhuoltajana hoidin ja elätin lapseni. Harrastettiin ja matkusteltiin. Oli oma koti, ja raadoin perseeni ruvelle lapsen hyväksi. Kaiken vapaa-ajan olin lapsen kanssa.
Tämä ei riittänyt teille eikä mielenvikaiselle eksälle. Piti päästä kiusaamaan ja ilkkumaan. No poliisi ja oikeuslaitos sai onneksi teidätkin lopulta kuriin, kun ei ollut osaamista erottaa, kuka puhuu totta ja kuka ei, eroriidassa, kuten sinäkin tunnustit. Oliko haluakaan? Oma isänikin sanoi, että on se nyt kumma, miksei sossut havainnoi sitä lainkaan, kuka elättää lapsen ja on tämän kanssa 24/7 ja pitää hyvää huolta tästä. Oli niin vaikea keissi että. Eksällä pitkä rikosrekisteri, eikä edes se soittanut mitään kelloja teidän päässä. Pi...t märkinä toistitte vaan komean huijarin tolkuttomia valheita.
Kaksi täysin erilaista tarinaa, syyttelyä molemmin puolin ja lapset oireilevat molempien luona. Hankala tietää totuutta. Onneksi Suomessa huoltoriidat ratkaisee oikeuslaitos.
Lasten kannalta iso harmi että on annettu mahdollisuus sekottaa niihin riitoihin lasu ja lasun sossut mielellään pistävät lusikan soppaan, patologisoivat ja kärjistävät huoltoriidan eivätkä irrota tilanteesta. Oikeaa lastensuojelua... lapset saadaan kunnolla kärsijöiksi.
Poikkeus vahvistaa säännön.