Lastensuojelun sosiaalityöntekijät
Miksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat niin omituisia, kaikki asiat vääristellään ja kirjoitetaan raportit asian vierestä? Ollaan niin huolissaan, mutta sitten kuitenkin voimavarat keskitetään muihin kuin Viljaeerika-tyyppisiin tapauksiin. Onko täällä ketään ketä tekee sitä työkseen?
Kommentit (723)
Vierailija kirjoitti:
sossu on perseestä kirjoitti:
Pelkkiä huonoja kokemuksia sossun ämmistä. Puolustivat äitiä viimeiseen asti kunnes oikeus totesi kykenemättömäksi kasvattamaan lapsia. Olen kolmen lapsen yksinhuoltaja.
Kyllähän ne asiat käänty kumminki parhainpäin.
Itsellä miehenä samoja kokemuksia ja lopputulos päätty samanlailla.
Kyllä silti olen sitä mieltä että on niistä hyötyäkin.
Jos ei ole mitään salattavaa niin sillon kannattaa olla ihan avoin vaan ja tehdä niinku ne sanoo.
Jatkossa varmasti sullakin asiat sujuu hyvin niiden kanssa jos ongelmia tulee.
Totuus on kylläkin se että äitien puolella ne on vaikka mies pyytäisiki apua vaikeaan tilanteeseen.
Ei ne varmasti kyllä kenenkään kimpussa syyttä ole ja jos on niin asiat selvittämällä asiat selviää.
Turhaan kiukuttelee jos itse tekeytyy hankalaks ja yrittää vältellä niitä tai valehtelee ja yrittää peitellä asioita.
Oman perheen avuks ne tuli kun itse pyysin apua vaikka uskoivatkin ennemmin lasten äitiä ja minusta tehtiin se paha. Suostuin kumminki salailematta kaikkeen avoimesti mihin halusivat ja oikeus määräsi lapset minulle ja sain yksinhuoltajuuden.
Vähän paskan maku meinas jäädä suuhun mutta sinne on jääny tieto musta miten olen hoitanut asiani ja jälkeenpäin lasten äiti tehny kiusallaan lasun "nimettömänä" joka kuitattiin yhdellä puhelulla jolla annoin luvan selvittää päiväkodista ja koulusta lapseen liittyviä asioita jonka jälkeen soittivat vielä että kaikki ok eikä mitään huolta minnekkään suuntaan.
Ilkeilemällä ja olemalla hankala niiden kanssa varmasti saa ongelmia ja varmasti kaivelevat asioita kun suurin osa niille valehtelee peitelläkseen asioita.
Miksi edes pitäisi alkaa tappelemaan niiden kanssa jos ei ole mitään salattavaa. Väärinkäsitykset kuitataan hoitamalla niinkuin aikuset ja vastuulliset ihmiset asioita hoitaa eikä loukkaantumalla välittömästi verisesti kuinka ne kehtaskaan epäillä minua senkin sossu huor...
Nämä varmasti kohtaavat päivittäi kiukkusia asiakkaita jotka vakuuttelee syyttömyyttään mutta kuinka ollakkaan kun asioita aletaan kaivelemaan.
Sääliks käy niitä sossuja kun on työvoimapula ja vähintään 8h päivässä joutuu kuuntelemaan kun kaikki valehtelee ja haukkuu
Onko.sinulla.luetun.ymmärtämisessä.vaikeuksia? Suosittelen terapiaa tukholma-syndroomasi hoitoon.
Sossuilla itseasiassa on juridista koulutusta. Laillistettuna sosiaalityöntekijänä voi toimia vain henkilö, jolla yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto johon sisältyy sosiaalityön pääaineopinnot. Opinnoissa on myös pakollisena oikeustieteen opintoja, kuten sosiaalioikeus ja hallintotieteiden oikeus. Lisäksi monella on yhteiskuntapolitiikka. Käytännön työssä sosiaalityöntekijöille järjestetään (ainakin isommissa kunnissa) lakikoulutusta. Lisäksi monet sosiaalityöntekijät opiskelevat juridiikkaa vielä lisää, koska sen osaamisesta on selkeä hyöty ammatissa. Ehkä kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin tulee tänne huutelemaan.
T. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Sossu123 kirjoitti:
Sossuilla itseasiassa on juridista koulutusta. Laillistettuna sosiaalityöntekijänä voi toimia vain henkilö, jolla yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto johon sisältyy sosiaalityön pääaineopinnot. Opinnoissa on myös pakollisena oikeustieteen opintoja, kuten sosiaalioikeus ja hallintotieteiden oikeus. Lisäksi monella on yhteiskuntapolitiikka. Käytännön työssä sosiaalityöntekijöille järjestetään (ainakin isommissa kunnissa) lakikoulutusta. Lisäksi monet sosiaalityöntekijät opiskelevat juridiikkaa vielä lisää, koska sen osaamisesta on selkeä hyöty ammatissa. Ehkä kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin tulee tänne huutelemaan.
T. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Niin. Täällä on jo kerrottu että 15 op on sitä lakiopiskelua. Ja se on kaikki sitä sosiaalihuoltoa.
Esim yksityisyydensuojasta tai edes yleisimmistä oikeusvaltion perusteista ei ole hajuakaan.
Ja sitä omaakin lainsäädäntöä rikotaan ihan surutta. Varsinkin lain henkeä.
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sossu on perseestä kirjoitti:
Pelkkiä huonoja kokemuksia sossun ämmistä. Puolustivat äitiä viimeiseen asti kunnes oikeus totesi kykenemättömäksi kasvattamaan lapsia. Olen kolmen lapsen yksinhuoltaja.
Kyllähän ne asiat käänty kumminki parhainpäin.
Itsellä miehenä samoja kokemuksia ja lopputulos päätty samanlailla.
Kyllä silti olen sitä mieltä että on niistä hyötyäkin.
Jos ei ole mitään salattavaa niin sillon kannattaa olla ihan avoin vaan ja tehdä niinku ne sanoo.
Jatkossa varmasti sullakin asiat sujuu hyvin niiden kanssa jos ongelmia tulee.
Totuus on kylläkin se että äitien puolella ne on vaikka mies pyytäisiki apua vaikeaan tilanteeseen.
Ei ne varmasti kyllä kenenkään kimpussa syyttä ole ja jos on niin asiat selvittämällä asiat selviää.
Turhaan kiukuttelee jos itse tekeytyy hankalaks ja yrittää vältellä niitä tai valehtelee ja yrittää peitellä asioita.
Oman perheen avuks ne tuli kun itse pyysin apua vaikka uskoivatkin ennemmin lasten äitiä ja minusta tehtiin se paha. Suostuin kumminki salailematta kaikkeen avoimesti mihin halusivat ja oikeus määräsi lapset minulle ja sain yksinhuoltajuuden.
Vähän paskan maku meinas jäädä suuhun mutta sinne on jääny tieto musta miten olen hoitanut asiani ja jälkeenpäin lasten äiti tehny kiusallaan lasun "nimettömänä" joka kuitattiin yhdellä puhelulla jolla annoin luvan selvittää päiväkodista ja koulusta lapseen liittyviä asioita jonka jälkeen soittivat vielä että kaikki ok eikä mitään huolta minnekkään suuntaan.
Ilkeilemällä ja olemalla hankala niiden kanssa varmasti saa ongelmia ja varmasti kaivelevat asioita kun suurin osa niille valehtelee peitelläkseen asioita.
Miksi edes pitäisi alkaa tappelemaan niiden kanssa jos ei ole mitään salattavaa. Väärinkäsitykset kuitataan hoitamalla niinkuin aikuset ja vastuulliset ihmiset asioita hoitaa eikä loukkaantumalla välittömästi verisesti kuinka ne kehtaskaan epäillä minua senkin sossu huor...
Nämä varmasti kohtaavat päivittäi kiukkusia asiakkaita jotka vakuuttelee syyttömyyttään mutta kuinka ollakkaan kun asioita aletaan kaivelemaan.
Sääliks käy niitä sossuja kun on työvoimapula ja vähintään 8h päivässä joutuu kuuntelemaan kun kaikki valehtelee ja haukkuuT. Sossutäti
Ikävä tuottaa pettymys mutta en ole sossun täti
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Voi pieni uhriressu. Kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
No minä kiitän nyt.
Kiitoksia arvokkaasta työstä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Voi pieni uhriressu. Kyynel.
Pitäisikö sulle maksari kirjoittaa, kun olet kauneusuniltasi herännyt? Päivääkään töitä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Nyt kyllä herää paljon kysymyksiä. Siis onko lastensuojelun suurin huoli oikeasti se jos joku kielitaidoton avaimensa hukannut m amu kulkee näppäränä ikkunasta???? Ihan oikeesti. Tuskin lapsi siitä traumatisoitui. Luulis vähän isompia ongelmia olevan ne joihin teitä tarvitaan.
Mikä näissä oli se ongelma? Vaikuttaa siltä että olet nähnyt järkyttävänä ongelmana joko ma agan muuttajuuden tai vammaisuuden ja yksinhuoltajuuden. Olet sairas jos ne tekevät sinun silmissäsi ihmisestä ongelman.
"Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
No minä kiitän nyt.
Kiitoksia arvokkaasta työstä!
Kiitos paljon itsellesi. Sossun työ ei ole helppoa, mutta jonkun se on pakko tehdä. Monet lähtevät alalta, koska se on niin järjetön.
Terv.: tämä sossu
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Patjasossu on palannut takaisin. Karmeinta mitä ikinä on nähnyt että lapsi nukkuu patjalla (kuten lapsen muukin ma muperhe kuten kulttuurissaan on tapana). Kertoo sossun mielestä siitä ettei lasta arvosteta!
Tää keskustelu on täynnä yhden ihmisen trollia. Hanki apua ongelmiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta koko pitkää keskustelua:
Lastesuojelun sosiaalityöntekijät ovat hyvin, hyvin vähän tekemisissä niiden lasten ja perheiden kanssa, jotka heidän hoidossaan ovat. Vaikka heidän pitäisi olla juuri se, jolla on kokonaiskuva tilanteesta, he tapaavat vaikka sijoitettua lasta/nuorta kerran tai kaksi vuodessa, mutta silti heillä on iso päätösvalta, vaikka paljon enemmän tietoa lapsen tilanteesta on sijoitusperheessä/laitoksen ohjaajilla - varsinkin omaohjaajilla ja nuorten osalta monesti myös koululla ja vanhemmilla (niissä tilanteissa, joissa nuori oman vaarallisen käytöksensä vuoksi on sijoitettu).
Sosiaalityöntekijät jäävät nuorelle hyvin etäiseksi, heihin ei kehity luottamuksellista suhdetta. He ovat kuin vaan sellainen byrokratian leimasin, joita on pakko tavata palavereissa, mutta joiden kanssa ei synny minkäänlaista luottamuksellista suhdetta.
Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137484/URN_ISBN_978-952-34…
"ne näki musta" Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. sivulta 49 alkaen.
Hei,
olen samaa mieltä että sostt. jää etäiseksi asiakkaalle. Ohjaajat tekevät ns. ruohonjuuritason työn ja tuottavat tietoa sosiaalityöntekijöille, jotka sitten ammentavat tästä tiedosta. Sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin ajallisesti ja eri tiedonlähteiden kautta kokonaisvaltaisempi näkemys asiakkaan/perheen tilanteesta kuin ohjaajalla, joka on lapsen kanssa tietyissä olosuhteissa tietyn episodin ajan menossa mukana. Ohjaajat tuovat siis tärkeää ja konkreettista tietoa siitä tilanteesta, missä he ovat lapsen kanssa, mutta heille ei kuulu kokonaisuuden arviointi ja siitä johtopäätösten vetäminen.
Eli he toimivat kuin vakuutuslääkärit mutta mielivaltaisemmin.
Hei,
minulla ei ole kokemusta vakuutuslääkäreistä. Korostin alkup. viestissäni nimenomaan tiedon ammentamista muista lähteistä ja johtopäätöksien tekemistä niiden pohjalta, joka on käsitteellisesti mielivaltaisuuden vastakohta.
Ei se ole mielivaltaisuuden vastakohta, jos laki puhuu epämääräisestä huolesta eli mahdollistaa ihan mitä vaan ja sitten sen päälle voi valikoiden ammennella sitä sun tätä, erilaisia tarkistamattomia merkintöjä ja epäpätevien pahansuopien lähihoitajien kirjaamia havaintoja ja siitä sitten rakennella kyhäelmän.
Tapaamatta koskaan itse ikinä sitä lasta tai perhettä.
Syntyy juuri samanlaista tuhoa kuin vakuutuslääkäreiltä, pahempaakin koska laki on vielä epämääräisempi.
Sijaishuollossa olevasta lapsesta saadaan valtava määrä tietoa eri paikoista. Lapsihan asuu laitoksessa, jolloin hänet siellä tavataan joka päivä. Sijaishuollossa lapsesta tehdään päivittäiskorjauksia ja koosteita sekä raportteja. Laitoksissa työskentelee sosionomeja amk sekä monesti psykologeja tai sairaanhoitajia. Lapsen koulu tuottaa omat raporttinsa ja mikäli lapsella on hoitokontaktia esim. psykiatriseen hoitoon, sosiaalityöntekijä osallistuu verkostoneuvotteluihin niissä. Lasta tavataan säännöllisesti. Tämän lisäksi sosiaalityöntekijä on vanhempien kanssa tekemisissä, joidenkin kanssa jopa lähes päivittäin. Kyllä sanoisin, että ei puhuta mistään epämääräisistä huolista kun puhutaan sijaishuollon lapsista.
Joo joo. Voihan eläimenkin teljetä häkkiin ja tarkkailla sen stressaantunutta käytöstä siellä. Sen sijaan vain idiootti pitää sitä luotettavana ilmentymänä eläimen todellisesta käytöksestä.
Voi kuule.Tämä päivän sijoitetut lapset kulkevat miten haluavat. Useimmat ovat joka toinen ellei joka viikonloppu kotona vanhempiensa kanssa. Arkisin käydään koulua ja harrastetaan. Sosiaalitoimi kustantaa varsin hintaviakin harrastuksia. useimmat lapset käyvät säännöllisesti ulkomaanreissuilla, mökkireissuilla, Linnanmäissä ja ties missä viihdykkeissä. Jos näin ei ole, siihen on erityinen syy. Kotilomia ei esim. ole koska teini ei sinne halua mennä tai vanhemmat ovat niin hotlittomasti päihteissä ettei sinne voi mennä.
Eikö nimettömien ilmoitusten vastustajat tajua, että oikeasti on väkivaltaisia hulluja, linnakundeja, jotka voivat alkaa myös ilmoittajaa vainoamaan.
Lapsen kaverilla mustelmia oudoissa paikoissa, remmin jälkiä selässä, lapsi kertoo että isä huutaa ja tukistaa. Lapsen isä istunut aiemmin pahoinpitelystä. Tekisittekö ilmoituksen? Entä jos voisi vain nimellä tehdä. Kyllä minä vaan sanon että useimmat tekisi nimettömänä ja tähän ei tarvitse mitään "lainsäätäjän laskemista" (viittaan sossutädin aikaisempaan kommenttiin ketjussa) vaan ihan arkijärjen käyttöä ja tietämystä, että inhimillinen ihminen suojelee ennen kaikkea itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta koko pitkää keskustelua:
Lastesuojelun sosiaalityöntekijät ovat hyvin, hyvin vähän tekemisissä niiden lasten ja perheiden kanssa, jotka heidän hoidossaan ovat. Vaikka heidän pitäisi olla juuri se, jolla on kokonaiskuva tilanteesta, he tapaavat vaikka sijoitettua lasta/nuorta kerran tai kaksi vuodessa, mutta silti heillä on iso päätösvalta, vaikka paljon enemmän tietoa lapsen tilanteesta on sijoitusperheessä/laitoksen ohjaajilla - varsinkin omaohjaajilla ja nuorten osalta monesti myös koululla ja vanhemmilla (niissä tilanteissa, joissa nuori oman vaarallisen käytöksensä vuoksi on sijoitettu).
Sosiaalityöntekijät jäävät nuorelle hyvin etäiseksi, heihin ei kehity luottamuksellista suhdetta. He ovat kuin vaan sellainen byrokratian leimasin, joita on pakko tavata palavereissa, mutta joiden kanssa ei synny minkäänlaista luottamuksellista suhdetta.
Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137484/URN_ISBN_978-952-34…
"ne näki musta" Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. sivulta 49 alkaen.
Hei,
olen samaa mieltä että sostt. jää etäiseksi asiakkaalle. Ohjaajat tekevät ns. ruohonjuuritason työn ja tuottavat tietoa sosiaalityöntekijöille, jotka sitten ammentavat tästä tiedosta. Sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin ajallisesti ja eri tiedonlähteiden kautta kokonaisvaltaisempi näkemys asiakkaan/perheen tilanteesta kuin ohjaajalla, joka on lapsen kanssa tietyissä olosuhteissa tietyn episodin ajan menossa mukana. Ohjaajat tuovat siis tärkeää ja konkreettista tietoa siitä tilanteesta, missä he ovat lapsen kanssa, mutta heille ei kuulu kokonaisuuden arviointi ja siitä johtopäätösten vetäminen.
Eli he toimivat kuin vakuutuslääkärit mutta mielivaltaisemmin.
Hei,
minulla ei ole kokemusta vakuutuslääkäreistä. Korostin alkup. viestissäni nimenomaan tiedon ammentamista muista lähteistä ja johtopäätöksien tekemistä niiden pohjalta, joka on käsitteellisesti mielivaltaisuuden vastakohta.
Ei se ole mielivaltaisuuden vastakohta, jos laki puhuu epämääräisestä huolesta eli mahdollistaa ihan mitä vaan ja sitten sen päälle voi valikoiden ammennella sitä sun tätä, erilaisia tarkistamattomia merkintöjä ja epäpätevien pahansuopien lähihoitajien kirjaamia havaintoja ja siitä sitten rakennella kyhäelmän.
Tapaamatta koskaan itse ikinä sitä lasta tai perhettä.
Syntyy juuri samanlaista tuhoa kuin vakuutuslääkäreiltä, pahempaakin koska laki on vielä epämääräisempi.
Sijaishuollossa olevasta lapsesta saadaan valtava määrä tietoa eri paikoista. Lapsihan asuu laitoksessa, jolloin hänet siellä tavataan joka päivä. Sijaishuollossa lapsesta tehdään päivittäiskorjauksia ja koosteita sekä raportteja. Laitoksissa työskentelee sosionomeja amk sekä monesti psykologeja tai sairaanhoitajia. Lapsen koulu tuottaa omat raporttinsa ja mikäli lapsella on hoitokontaktia esim. psykiatriseen hoitoon, sosiaalityöntekijä osallistuu verkostoneuvotteluihin niissä. Lasta tavataan säännöllisesti. Tämän lisäksi sosiaalityöntekijä on vanhempien kanssa tekemisissä, joidenkin kanssa jopa lähes päivittäin. Kyllä sanoisin, että ei puhuta mistään epämääräisistä huolista kun puhutaan sijaishuollon lapsista.
Joo joo. Voihan eläimenkin teljetä häkkiin ja tarkkailla sen stressaantunutta käytöstä siellä. Sen sijaan vain idiootti pitää sitä luotettavana ilmentymänä eläimen todellisesta käytöksestä.
Voi kuule.Tämä päivän sijoitetut lapset kulkevat miten haluavat. Useimmat ovat joka toinen ellei joka viikonloppu kotona vanhempiensa kanssa. Arkisin käydään koulua ja harrastetaan. Sosiaalitoimi kustantaa varsin hintaviakin harrastuksia. useimmat lapset käyvät säännöllisesti ulkomaanreissuilla, mökkireissuilla, Linnanmäissä ja ties missä viihdykkeissä. Jos näin ei ole, siihen on erityinen syy. Kotilomia ei esim. ole koska teini ei sinne halua mennä tai vanhemmat ovat niin hotlittomasti päihteissä ettei sinne voi mennä.
Paperilla noin. Todellisuus hieman erilainen kuten olemme saaneet julkisuuteen paljastuneista tapauksista huomata. Avi puuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Nyt kyllä herää paljon kysymyksiä. Siis onko lastensuojelun suurin huoli oikeasti se jos joku kielitaidoton avaimensa hukannut m amu kulkee näppäränä ikkunasta???? Ihan oikeesti. Tuskin lapsi siitä traumatisoitui. Luulis vähän isompia ongelmia olevan ne joihin teitä tarvitaan.
Mikä näissä oli se ongelma? Vaikuttaa siltä että olet nähnyt järkyttävänä ongelmana joko ma agan muuttajuuden tai vammaisuuden ja yksinhuoltajuuden. Olet sairas jos ne tekevät sinun silmissäsi ihmisestä ongelman.
"Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
Haluan painottaa, että nämä esimerkit ovat eri sos.alan sektoreilta. Pointtini oli, että näillä sost.toimen piirissä olevilla henkilöillä ei välttämättä ole mitään elämäntaitoja. Hämmästyttää itseänikin, että jotkut näistä ovat edes osanneet lapsia tehdä. Se on loputun suo, jos sossuna "haluaa joitakin auttaa". Se auttamishalu loppuu viim. kymmenen vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nimettömien ilmoitusten vastustajat tajua, että oikeasti on väkivaltaisia hulluja, linnakundeja, jotka voivat alkaa myös ilmoittajaa vainoamaan.
Lapsen kaverilla mustelmia oudoissa paikoissa, remmin jälkiä selässä, lapsi kertoo että isä huutaa ja tukistaa. Lapsen isä istunut aiemmin pahoinpitelystä. Tekisittekö ilmoituksen? Entä jos voisi vain nimellä tehdä. Kyllä minä vaan sanon että useimmat tekisi nimettömänä ja tähän ei tarvitse mitään "lainsäätäjän laskemista" (viittaan sossutädin aikaisempaan kommenttiin ketjussa) vaan ihan arkijärjen käyttöä ja tietämystä, että inhimillinen ihminen suojelee ennen kaikkea itseään.
Niin, monella sijaishuollon lapsella on isä vankilassa tai vankilataustainen. Itse en uskaltaisi murhaajan lapsesta nimelläni ilmoittaa vaikka näkisin, että on kuinka hakattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta koko pitkää keskustelua:
Lastesuojelun sosiaalityöntekijät ovat hyvin, hyvin vähän tekemisissä niiden lasten ja perheiden kanssa, jotka heidän hoidossaan ovat. Vaikka heidän pitäisi olla juuri se, jolla on kokonaiskuva tilanteesta, he tapaavat vaikka sijoitettua lasta/nuorta kerran tai kaksi vuodessa, mutta silti heillä on iso päätösvalta, vaikka paljon enemmän tietoa lapsen tilanteesta on sijoitusperheessä/laitoksen ohjaajilla - varsinkin omaohjaajilla ja nuorten osalta monesti myös koululla ja vanhemmilla (niissä tilanteissa, joissa nuori oman vaarallisen käytöksensä vuoksi on sijoitettu).
Sosiaalityöntekijät jäävät nuorelle hyvin etäiseksi, heihin ei kehity luottamuksellista suhdetta. He ovat kuin vaan sellainen byrokratian leimasin, joita on pakko tavata palavereissa, mutta joiden kanssa ei synny minkäänlaista luottamuksellista suhdetta.
Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137484/URN_ISBN_978-952-34…
"ne näki musta" Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. sivulta 49 alkaen.
Hei,
olen samaa mieltä että sostt. jää etäiseksi asiakkaalle. Ohjaajat tekevät ns. ruohonjuuritason työn ja tuottavat tietoa sosiaalityöntekijöille, jotka sitten ammentavat tästä tiedosta. Sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin ajallisesti ja eri tiedonlähteiden kautta kokonaisvaltaisempi näkemys asiakkaan/perheen tilanteesta kuin ohjaajalla, joka on lapsen kanssa tietyissä olosuhteissa tietyn episodin ajan menossa mukana. Ohjaajat tuovat siis tärkeää ja konkreettista tietoa siitä tilanteesta, missä he ovat lapsen kanssa, mutta heille ei kuulu kokonaisuuden arviointi ja siitä johtopäätösten vetäminen.
Eli he toimivat kuin vakuutuslääkärit mutta mielivaltaisemmin.
Hei,
minulla ei ole kokemusta vakuutuslääkäreistä. Korostin alkup. viestissäni nimenomaan tiedon ammentamista muista lähteistä ja johtopäätöksien tekemistä niiden pohjalta, joka on käsitteellisesti mielivaltaisuuden vastakohta.
Ei se ole mielivaltaisuuden vastakohta, jos laki puhuu epämääräisestä huolesta eli mahdollistaa ihan mitä vaan ja sitten sen päälle voi valikoiden ammennella sitä sun tätä, erilaisia tarkistamattomia merkintöjä ja epäpätevien pahansuopien lähihoitajien kirjaamia havaintoja ja siitä sitten rakennella kyhäelmän.
Tapaamatta koskaan itse ikinä sitä lasta tai perhettä.
Syntyy juuri samanlaista tuhoa kuin vakuutuslääkäreiltä, pahempaakin koska laki on vielä epämääräisempi.
Sijaishuollossa olevasta lapsesta saadaan valtava määrä tietoa eri paikoista. Lapsihan asuu laitoksessa, jolloin hänet siellä tavataan joka päivä. Sijaishuollossa lapsesta tehdään päivittäiskorjauksia ja koosteita sekä raportteja. Laitoksissa työskentelee sosionomeja amk sekä monesti psykologeja tai sairaanhoitajia. Lapsen koulu tuottaa omat raporttinsa ja mikäli lapsella on hoitokontaktia esim. psykiatriseen hoitoon, sosiaalityöntekijä osallistuu verkostoneuvotteluihin niissä. Lasta tavataan säännöllisesti. Tämän lisäksi sosiaalityöntekijä on vanhempien kanssa tekemisissä, joidenkin kanssa jopa lähes päivittäin. Kyllä sanoisin, että ei puhuta mistään epämääräisistä huolista kun puhutaan sijaishuollon lapsista.
Joo joo. Voihan eläimenkin teljetä häkkiin ja tarkkailla sen stressaantunutta käytöstä siellä. Sen sijaan vain idiootti pitää sitä luotettavana ilmentymänä eläimen todellisesta käytöksestä.
Voi kuule.Tämä päivän sijoitetut lapset kulkevat miten haluavat. Useimmat ovat joka toinen ellei joka viikonloppu kotona vanhempiensa kanssa. Arkisin käydään koulua ja harrastetaan. Sosiaalitoimi kustantaa varsin hintaviakin harrastuksia. useimmat lapset käyvät säännöllisesti ulkomaanreissuilla, mökkireissuilla, Linnanmäissä ja ties missä viihdykkeissä. Jos näin ei ole, siihen on erityinen syy. Kotilomia ei esim. ole koska teini ei sinne halua mennä tai vanhemmat ovat niin hotlittomasti päihteissä ettei sinne voi mennä.
Paperilla noin. Todellisuus hieman erilainen kuten olemme saaneet julkisuuteen paljastuneista tapauksista huomata. Avi puuttunut.
Niin, minä perustan näkemykseni siihen mitä työtä minä ja kolleegamme teemme n. 220 päivää vuodessa (pl. lomat) ja sinä joihinkin lehtijuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän ketjuun nyt entisenä kunnan/ kuntien sossuna. Voin sanoa, että olen nähnyt työssäni sellaista järjettömyyttä ja uusavuttomuutta, että ei tosikaan. Ja tosiaan, en enää tee niitä töitä, oma terveys ei kestä sitä. Olen valtiotieteiden maisteri ja Valviran hyväksymä sossu, mutta kunnan palvelukseen en enää ikinä mene. Voin antaa teille esimerkkejä sos.toimen asiakkaiden toiminnasta (kuntaa tai kuntia, joissa olen toiminut, en kerro):
- Nuori somaliäiti kulki kuukausia lapsensa kanssa avatusta olohuoneen ikkunasta, kun oman asunnon ulko-oven avain oli hävinnyt. Asuivat ensimmäisessä kerroksessa.
- Vaikeavammainen poika tarvitsi apua, häntä hoisi Venäjältä tullut vanha mummo. Isä oli ehkä vankilassa Norjassa. Äidillä neljä lasta. Mummo vastuussa koko poppoosta.
- Vankilajätkä, joka vaati sossulta rahaa, maksusitoumuksia. Soitti noin tunnin puheluita vastaajaan, jos hänelle ei vastannut. Soitti vastaajaan täyteen musiikkia. Perjantaina klo 15.00 jälkeen hänellä oli rahat loppu, ja poti saada maksari ruokaan.
- Mielenterveysongelmainen keski-ikäinen tantta, joka soitti joka ikinen päivä yli tunnin puheluita, jos hänelle ei heti vastannut, niin soitettiin johtajat ja presidentit läpi.
- Maahanmuuttajaperhe, joka nukkui patjoilla, äiti näkövammainen, lapsia tuli, mutta isä asui muualla.
- Maahanmuuttajaperhe, jossa kaikki olivat vammaisia, isä asui äidin mukaan "uuden tyttöystävänsä luona".
- Alkoholisti, joka paskoi ja kusi kämppänsä aina putken aikana. (Kaikista kivoin asiakas kuitenkin.)
- Alkoholistipoika, joka asui vanhan äitinsä luona ja narkkarikaverit kävivät aina eläkepäivänä heittämässä postilaatikosta palavia papereita. Hankin alkoholistipojalle uuden paikan.
- Olen ollut huostaanoton kuulemisessa, jossa äiti antaa "vanhan liittonsa tyttären" huostaan, kun uuden liiton lapsi tarvitsee niin paljon hoivaa.
- Olen ollut järjettömissä kokouksissa, joissa muijat tulkitsevat alaikäisen lapsen piirustusta, jossa miehellä on iso penis, onko kyseessä ex-miehen lapsiinsekaantuminen.
Tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Terveisin entinen kunnan sossu
P.S. Kiitosta en koskaan saanut muilta kuin noilta alkoholisteilta.
Nyt on pakko kysyä, että millaiseksi sinä sitten kuvittelit sen peruslastensuojelutyön. Eikö tuo ole juuri sitä perushommaa puhtaimmillaan?
Enkä myöskään ymmärrä, että kuvitteletko sinä muiden saavan jotenkin kiitosta ja ylistystä ja palvontaa perustyönsä hoitamisesta.
Aivan sairas järjestelmä, jäävät stasi, gestapo sekä cia kyllä toiseksi. Otetaan kohde,asetetaan hänet tutkimuspöydälle ja pilkotaan pienen pieniin palasiin,joita hämmästellen käännellään ja väännellään. Sitten ihmetellään,kun ei enää onnistukkaan palasten asettelu takaisin paikoilleen ja tutkittava on huonommassa kunnossa ' auttamisen' jälkeen kuin ennen sitä- kyllä on lapsia ja nuoria,jotka tarvitsevat apua mutta paljon enemmän on perheitä joiden elämä on tällaisilla autteluilla tärvelty täysin.