Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät

Vierailija
21.07.2020 |

Miksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat niin omituisia, kaikki asiat vääristellään ja kirjoitetaan raportit asian vierestä? Ollaan niin huolissaan, mutta sitten kuitenkin voimavarat keskitetään muihin kuin Viljaeerika-tyyppisiin tapauksiin. Onko täällä ketään ketä tekee sitä työkseen?

Kommentit (723)

Vierailija
661/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Espoon keskuksen lasutyypeistä mielipiteitä?

Vierailija
662/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja oliko teillä kaikkitietävillä vinkkejä miten saadaan parempia työntekijöitä ja muutoinkin lastensuojelua paremmaksi?

Pyysit vinkkejä, tässäpä muutama: 1- alkakaa noudattaa lakeja, lopettakaa niiden tulkitseminen ilman riittävää koulutusta/ymmärrystä omien tarkoitusperienne eduksi 2- lopettakaa vanhemmille v..tuilu, huutaminen ja pelottelu-se ei edistä lapsen hyvinvointia millän tavalla 3-älkää roikuttako asiakkuudessa ihmisä, joiden tuen tarve ei ole satunnaista kotiapua ja hyvien yöunien saantia kummempi 4-vastatkaa tieto-, selvitys- ja asiakirjapyyntöihin välittömästi 5- tiedottakaa vanhempia heidän lakisääteisistä oikeusturvakeinoistaan 6- lopettakaa asiakirjojen panttaaminen ja kirjauksissa valehtelu ja kärjistäminen sekä mutuilunne, perustakaa arvionne tieteeseen ja toteennäytettäviin faktoihin 7-suosikaa matalan kynnyksen konkreettista avunantoa esim. kotiapua, älkääkä sadistista kyttäämistä ja ongelmakeskeisyyttä jos ne on mahdollista ratkaista pienellä tuella 8-lakatkaa väärentämästä oikeustoimikelpoista dokumentaatiota ja tietoa ja kertokaa selkeästi mihin faktoihin/saamiinne tietoihin perustatte kulloisenkin päätöksenne, jotta perhe voi tarvittaessa antaa vastinneen/tehdä rikosilmoituksen 9-lopettakaa se salakähmäinen seläntakainen kyttääminen "viranomaisyhteistyön/moniammatillisen yhteistyön" varjolla ja puhukaa asioista suoraan ja totuudenmukaisesti ja vastatkaa ihmisten kysymyksiin rehellisesti ja kyllin kattavasti!!!(mikä muuten on teidän lakisääteinen velvoitteennekin, jota ette kuitenkaan noudata). Siinä aluksi, riittääkö tämä?   

Nämä alapeukuttelijat eivät koskaan jostain syystä lähde perustelemaan, miksi jokin kirjoitettu tosiasioiden toteaminen on heidän mielestään alapeukun arvoinen. On melko vaikeaa minkäänlaisia näkökulmia vaihtaa, jos ainoa näkemys on :"njääh, en tykkää, oot tyhmä, alapeukku,lällääläää.." Tällaisella tasolla ovat lastensuojelun laittomuuden puoltajat. No, sehän vain toisaalta vahvistaa kommentin oikeellisuutta, että vasta-argumentteja ei anneta. Lällälläää...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
663/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossujen tehtävä on hankkia lastensuojelulaitoksille lapsia. Laitosten täyttöaste pitää olla korkea, jotta toiminnasta saa hyvin voittoa. Jos lapsista on pulaa niitä on hankittava. Sossuille maksetaan pimeänä palkkio, jos hommaavat laitokseen lapsia.

Tämänhän huomaa siitäkin, että lasta ei voi laittaa isovanhempien tai sisaren perheeseen. He eivät sossuille mitään maksa, joten sossu pakottaa laittamaan lapsen laitokseen saadakseen palkkion.

Mitä helvettiä? Miksi minulle ei ole koskaan maksettu mitään palkkiota sijoittamistani lapsista?

T Lastensuojelun sossu

Nyt en aivan ymmärtänyt, suo anteeksi, voisitko hiukan tarkentaa? Tarkoitatko ettei näin tapahdu? Vaikka last.s.tt olisi osakkeenomistajana tai muilla tavoin kytköksissä siihen laitokseen, jonne lapsi sijoitetaan, hänelle ei koidu edes epäsuoraa hyötyä sijoituksesta? Hmm.. 

Tarkentaa? En ole koskaan saanut mitään henkkoht hyötyä lasten sijoittamisesta. Sosiaalityöntekijä voi olla osakkeenomistaja missä tahansa firmassa. 

 Niin, et ehkä sinä, mutta kysymykseeni jätit vastaamatta, kuten Kunnon Sossun kuuluukin :)

Vierailija
664/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Suomalaisen lastensuojelun menneisyyden mielivallasta sekä lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta pitkään tekeillä ollut selvitys julkistettiin vihdoinkin tällä viikolla. Huostaanotettujen lasten kohtelua vuosina 1937-1982 selvittänyt tutkimus on raskasta ja surullista luettavaa. Siinä kerrotaan traagisista suomalaisista ihmiskohtaloista, entisistä lapsista ja nuorista, jotka joutuivat tekemisiin todellisen maanpäällisen pahuuden kanssa: aikuiset, joiden piti heitä suojella, olivatkin niitä, jotka hyväksikäyttivät seksuaalisesti, pahoinpitelivät ja kohtelivat mielivaltaisesti ja julmasti. Kun uhrit yrittivät kertoa viranomaisille kokemastaan, heitä ei kuunneltu, eikä autettu. Toiset eivät edes uskaltaneet kertoa, pelko ja häpeä esti asiasta puhumisen.

***

Kun syksyllä 2011 vaadin tuoreena peruspalveluministerinä lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen tehtäväksi, oli selvää, että työ ei tulisi olemaan helpoimmasta päästä. Minulle ehdotettiin myös suoraan, että asian voisi jättää sikseen. Eräs virkamies sosiaali- ja terveysministeriöstä piti hankalana esimerkiksi sitä, että tällaisen selvityksen johdosta Suomessakin jouduttaisiin mahdollisesti pohtimaan vääryyttä kokeneiden lasten vaatimia korvauksia ja hyvityksiä. Ruotsissa kun oli juuri saatu vastaava raportti valmiiksi ja siinä suositeltiin korvausten maksamista lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille. En siis suostunut jättämään asiaa sikseen. Kiitän seuraajiani, että hekin veivät asiaa johdonmukaisesti eteenpäin. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tehty selvitys vaatii jatkotoimia.

***

Ennen Suomea vastaavanlaisia lastensuojelun menneisyyden selvityksiä on tehty jo yli 20 maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi on itse asiassa oman selvityksensä kanssa pahasti jälkijunassa referenssimaihinsa verrattuna. Norjassa raportin julkaisua seurasi jo vuonna 2005 parlamentin päätös maksaa lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille jopa 200 000 kruunun eli 21 000 euron korvaukset Ruotsissa korvauksia ruvettiin maksamaan vuonna 2013. Siellä uhrit saivat 250 000 kruunun eli 27 000 euron hyvitykset. Lisäksi kaltoinkohdellut ovat saaneet maiden virallisilta tahoilta julkisen anteeksipyynnön. Ruotsissa esimerkiksi järjestettiin parlamentin puhemiehen isännöimä anteeksipyyntötilaisuus, johon osallistui toista tuhatta huostaanotettua lasta ja heidän perheenjäseniään.

***

Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Mielestäni valtio ja viranomaiset eivät voi kääntää selkäänsä menneisyydelleen ja vedota esimerkiksi taannoin vallitsevaan ajan henkeen, kun kyse on selkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Lastensuojelun piiriin päätyneet lapset olivat ja ovat erityisen heikossa asemassa ja yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus suojella heitä. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat"

Kysynpä vain, että millainen mielivaltainen idioo..o tätäkin voi alapeukuttaa? Voi herrantähden ,jos tämä alapeukuttelija on lastensuojelussa töissä, voi, voi, voi..

Aivan samaa olin kysymässä.

Varmaan ottaa niin koville myöntää tosiasiat eli ettei olekaan pelastaja vaan töissä järjestelmässä jonka JÄRKYTTÄVIÄ virheitä on koko sen olemassaolo pyydetty anteeksi. Ja kärsimys edelleen jatkuu.

Ihan omakuva kärsii kun ei olekaan pelastaja, vaan se kaasukammion napin painaja.

Vierailija
665/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Suomalaisen lastensuojelun menneisyyden mielivallasta sekä lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta pitkään tekeillä ollut selvitys julkistettiin vihdoinkin tällä viikolla. Huostaanotettujen lasten kohtelua vuosina 1937-1982 selvittänyt tutkimus on raskasta ja surullista luettavaa. Siinä kerrotaan traagisista suomalaisista ihmiskohtaloista, entisistä lapsista ja nuorista, jotka joutuivat tekemisiin todellisen maanpäällisen pahuuden kanssa: aikuiset, joiden piti heitä suojella, olivatkin niitä, jotka hyväksikäyttivät seksuaalisesti, pahoinpitelivät ja kohtelivat mielivaltaisesti ja julmasti. Kun uhrit yrittivät kertoa viranomaisille kokemastaan, heitä ei kuunneltu, eikä autettu. Toiset eivät edes uskaltaneet kertoa, pelko ja häpeä esti asiasta puhumisen.

***

Kun syksyllä 2011 vaadin tuoreena peruspalveluministerinä lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen tehtäväksi, oli selvää, että työ ei tulisi olemaan helpoimmasta päästä. Minulle ehdotettiin myös suoraan, että asian voisi jättää sikseen. Eräs virkamies sosiaali- ja terveysministeriöstä piti hankalana esimerkiksi sitä, että tällaisen selvityksen johdosta Suomessakin jouduttaisiin mahdollisesti pohtimaan vääryyttä kokeneiden lasten vaatimia korvauksia ja hyvityksiä. Ruotsissa kun oli juuri saatu vastaava raportti valmiiksi ja siinä suositeltiin korvausten maksamista lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille. En siis suostunut jättämään asiaa sikseen. Kiitän seuraajiani, että hekin veivät asiaa johdonmukaisesti eteenpäin. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tehty selvitys vaatii jatkotoimia.

***

Ennen Suomea vastaavanlaisia lastensuojelun menneisyyden selvityksiä on tehty jo yli 20 maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi on itse asiassa oman selvityksensä kanssa pahasti jälkijunassa referenssimaihinsa verrattuna. Norjassa raportin julkaisua seurasi jo vuonna 2005 parlamentin päätös maksaa lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille jopa 200 000 kruunun eli 21 000 euron korvaukset Ruotsissa korvauksia ruvettiin maksamaan vuonna 2013. Siellä uhrit saivat 250 000 kruunun eli 27 000 euron hyvitykset. Lisäksi kaltoinkohdellut ovat saaneet maiden virallisilta tahoilta julkisen anteeksipyynnön. Ruotsissa esimerkiksi järjestettiin parlamentin puhemiehen isännöimä anteeksipyyntötilaisuus, johon osallistui toista tuhatta huostaanotettua lasta ja heidän perheenjäseniään.

***

Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Mielestäni valtio ja viranomaiset eivät voi kääntää selkäänsä menneisyydelleen ja vedota esimerkiksi taannoin vallitsevaan ajan henkeen, kun kyse on selkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Lastensuojelun piiriin päätyneet lapset olivat ja ovat erityisen heikossa asemassa ja yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus suojella heitä. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat"

Kysynpä vain, että millainen mielivaltainen idioo..o tätäkin voi alapeukuttaa? Voi herrantähden ,jos tämä alapeukuttelija on lastensuojelussa töissä, voi, voi, voi..

Aivan samaa olin kysymässä.

Varmaan ottaa niin koville myöntää tosiasiat eli ettei olekaan pelastaja vaan töissä järjestelmässä jonka JÄRKYTTÄVIÄ virheitä on koko sen olemassaolo pyydetty anteeksi. Ja kärsimys edelleen jatkuu.

Ihan omakuva kärsii kun ei olekaan pelastaja, vaan se kaasukammion napin painaja.

Onneksi itse voin nukkua yöni hyvin tietäen etten työssäni tee päätöksiä joita valtio tulee parinkymmenen vuoden päästä pyytämään anteeksi koska ne ovat aiheuttaneet helvetillisiä oloja lapsille ja perheilleen.

Vierailija
666/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Suomalaisen lastensuojelun menneisyyden mielivallasta sekä lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta pitkään tekeillä ollut selvitys julkistettiin vihdoinkin tällä viikolla. Huostaanotettujen lasten kohtelua vuosina 1937-1982 selvittänyt tutkimus on raskasta ja surullista luettavaa. Siinä kerrotaan traagisista suomalaisista ihmiskohtaloista, entisistä lapsista ja nuorista, jotka joutuivat tekemisiin todellisen maanpäällisen pahuuden kanssa: aikuiset, joiden piti heitä suojella, olivatkin niitä, jotka hyväksikäyttivät seksuaalisesti, pahoinpitelivät ja kohtelivat mielivaltaisesti ja julmasti. Kun uhrit yrittivät kertoa viranomaisille kokemastaan, heitä ei kuunneltu, eikä autettu. Toiset eivät edes uskaltaneet kertoa, pelko ja häpeä esti asiasta puhumisen.

***

Kun syksyllä 2011 vaadin tuoreena peruspalveluministerinä lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen tehtäväksi, oli selvää, että työ ei tulisi olemaan helpoimmasta päästä. Minulle ehdotettiin myös suoraan, että asian voisi jättää sikseen. Eräs virkamies sosiaali- ja terveysministeriöstä piti hankalana esimerkiksi sitä, että tällaisen selvityksen johdosta Suomessakin jouduttaisiin mahdollisesti pohtimaan vääryyttä kokeneiden lasten vaatimia korvauksia ja hyvityksiä. Ruotsissa kun oli juuri saatu vastaava raportti valmiiksi ja siinä suositeltiin korvausten maksamista lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille. En siis suostunut jättämään asiaa sikseen. Kiitän seuraajiani, että hekin veivät asiaa johdonmukaisesti eteenpäin. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tehty selvitys vaatii jatkotoimia.

***

Ennen Suomea vastaavanlaisia lastensuojelun menneisyyden selvityksiä on tehty jo yli 20 maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi on itse asiassa oman selvityksensä kanssa pahasti jälkijunassa referenssimaihinsa verrattuna. Norjassa raportin julkaisua seurasi jo vuonna 2005 parlamentin päätös maksaa lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille jopa 200 000 kruunun eli 21 000 euron korvaukset Ruotsissa korvauksia ruvettiin maksamaan vuonna 2013. Siellä uhrit saivat 250 000 kruunun eli 27 000 euron hyvitykset. Lisäksi kaltoinkohdellut ovat saaneet maiden virallisilta tahoilta julkisen anteeksipyynnön. Ruotsissa esimerkiksi järjestettiin parlamentin puhemiehen isännöimä anteeksipyyntötilaisuus, johon osallistui toista tuhatta huostaanotettua lasta ja heidän perheenjäseniään.

***

Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Mielestäni valtio ja viranomaiset eivät voi kääntää selkäänsä menneisyydelleen ja vedota esimerkiksi taannoin vallitsevaan ajan henkeen, kun kyse on selkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Lastensuojelun piiriin päätyneet lapset olivat ja ovat erityisen heikossa asemassa ja yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus suojella heitä. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat"

Kysynpä vain, että millainen mielivaltainen idioo..o tätäkin voi alapeukuttaa? Voi herrantähden ,jos tämä alapeukuttelija on lastensuojelussa töissä, voi, voi, voi..

Aivan samaa olin kysymässä.

Varmaan ottaa niin koville myöntää tosiasiat eli ettei olekaan pelastaja vaan töissä järjestelmässä jonka JÄRKYTTÄVIÄ virheitä on koko sen olemassaolo pyydetty anteeksi. Ja kärsimys edelleen jatkuu.

Ihan omakuva kärsii kun ei olekaan pelastaja, vaan se kaasukammion napin painaja.

 Nimenomaan... Mitä? Eikö yksikään "pelastaja" puolustaudu? Ymmärtäähän sen, totuus on kova pala sellaiselle sosiaalityöntekijälle, joka ei oman rikkinäisyytensä vuoksi voi kyetä nöyrtymään ja sitäpaitsi, kun se "huonojen" ja "alempiarvoisten" ihmisten nöyryyttäminen ja kyykytys on niiin mukavaa, saa edes joskus tuntea olevansa Joku Merkittävä..Ae että. Heikot ne sortuu elon tiellä, poss.. anteeksi, sossut senkun porskuttaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
667/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Suomalaisen lastensuojelun menneisyyden mielivallasta sekä lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta pitkään tekeillä ollut selvitys julkistettiin vihdoinkin tällä viikolla. Huostaanotettujen lasten kohtelua vuosina 1937-1982 selvittänyt tutkimus on raskasta ja surullista luettavaa. Siinä kerrotaan traagisista suomalaisista ihmiskohtaloista, entisistä lapsista ja nuorista, jotka joutuivat tekemisiin todellisen maanpäällisen pahuuden kanssa: aikuiset, joiden piti heitä suojella, olivatkin niitä, jotka hyväksikäyttivät seksuaalisesti, pahoinpitelivät ja kohtelivat mielivaltaisesti ja julmasti. Kun uhrit yrittivät kertoa viranomaisille kokemastaan, heitä ei kuunneltu, eikä autettu. Toiset eivät edes uskaltaneet kertoa, pelko ja häpeä esti asiasta puhumisen.

***

Kun syksyllä 2011 vaadin tuoreena peruspalveluministerinä lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen tehtäväksi, oli selvää, että työ ei tulisi olemaan helpoimmasta päästä. Minulle ehdotettiin myös suoraan, että asian voisi jättää sikseen. Eräs virkamies sosiaali- ja terveysministeriöstä piti hankalana esimerkiksi sitä, että tällaisen selvityksen johdosta Suomessakin jouduttaisiin mahdollisesti pohtimaan vääryyttä kokeneiden lasten vaatimia korvauksia ja hyvityksiä. Ruotsissa kun oli juuri saatu vastaava raportti valmiiksi ja siinä suositeltiin korvausten maksamista lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille. En siis suostunut jättämään asiaa sikseen. Kiitän seuraajiani, että hekin veivät asiaa johdonmukaisesti eteenpäin. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tehty selvitys vaatii jatkotoimia.

***

Ennen Suomea vastaavanlaisia lastensuojelun menneisyyden selvityksiä on tehty jo yli 20 maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi on itse asiassa oman selvityksensä kanssa pahasti jälkijunassa referenssimaihinsa verrattuna. Norjassa raportin julkaisua seurasi jo vuonna 2005 parlamentin päätös maksaa lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille jopa 200 000 kruunun eli 21 000 euron korvaukset Ruotsissa korvauksia ruvettiin maksamaan vuonna 2013. Siellä uhrit saivat 250 000 kruunun eli 27 000 euron hyvitykset. Lisäksi kaltoinkohdellut ovat saaneet maiden virallisilta tahoilta julkisen anteeksipyynnön. Ruotsissa esimerkiksi järjestettiin parlamentin puhemiehen isännöimä anteeksipyyntötilaisuus, johon osallistui toista tuhatta huostaanotettua lasta ja heidän perheenjäseniään.

***

Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Mielestäni valtio ja viranomaiset eivät voi kääntää selkäänsä menneisyydelleen ja vedota esimerkiksi taannoin vallitsevaan ajan henkeen, kun kyse on selkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Lastensuojelun piiriin päätyneet lapset olivat ja ovat erityisen heikossa asemassa ja yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus suojella heitä. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat"

Kysynpä vain, että millainen mielivaltainen idioo..o tätäkin voi alapeukuttaa? Voi herrantähden ,jos tämä alapeukuttelija on lastensuojelussa töissä, voi, voi, voi..

Aivan samaa olin kysymässä.

Varmaan ottaa niin koville myöntää tosiasiat eli ettei olekaan pelastaja vaan töissä järjestelmässä jonka JÄRKYTTÄVIÄ virheitä on koko sen olemassaolo pyydetty anteeksi. Ja kärsimys edelleen jatkuu.

Ihan omakuva kärsii kun ei olekaan pelastaja, vaan se kaasukammion napin painaja.

Onneksi itse voin nukkua yöni hyvin tietäen etten työssäni tee päätöksiä joita valtio tulee parinkymmenen vuoden päästä pyytämään anteeksi koska ne ovat aiheuttaneet helvetillisiä oloja lapsille ja perheilleen.

Hienoa, sinulla siis siinätapauksessa on varmasti varma tieto siitä, että päätöksesi ovat perustuneet vain ja ainoastaan totuuteen. Nukuhan hyvin.

Vierailija
668/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Suomalaisen lastensuojelun menneisyyden mielivallasta sekä lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta pitkään tekeillä ollut selvitys julkistettiin vihdoinkin tällä viikolla. Huostaanotettujen lasten kohtelua vuosina 1937-1982 selvittänyt tutkimus on raskasta ja surullista luettavaa. Siinä kerrotaan traagisista suomalaisista ihmiskohtaloista, entisistä lapsista ja nuorista, jotka joutuivat tekemisiin todellisen maanpäällisen pahuuden kanssa: aikuiset, joiden piti heitä suojella, olivatkin niitä, jotka hyväksikäyttivät seksuaalisesti, pahoinpitelivät ja kohtelivat mielivaltaisesti ja julmasti. Kun uhrit yrittivät kertoa viranomaisille kokemastaan, heitä ei kuunneltu, eikä autettu. Toiset eivät edes uskaltaneet kertoa, pelko ja häpeä esti asiasta puhumisen.

***

Kun syksyllä 2011 vaadin tuoreena peruspalveluministerinä lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen tehtäväksi, oli selvää, että työ ei tulisi olemaan helpoimmasta päästä. Minulle ehdotettiin myös suoraan, että asian voisi jättää sikseen. Eräs virkamies sosiaali- ja terveysministeriöstä piti hankalana esimerkiksi sitä, että tällaisen selvityksen johdosta Suomessakin jouduttaisiin mahdollisesti pohtimaan vääryyttä kokeneiden lasten vaatimia korvauksia ja hyvityksiä. Ruotsissa kun oli juuri saatu vastaava raportti valmiiksi ja siinä suositeltiin korvausten maksamista lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille. En siis suostunut jättämään asiaa sikseen. Kiitän seuraajiani, että hekin veivät asiaa johdonmukaisesti eteenpäin. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Tehty selvitys vaatii jatkotoimia.

***

Ennen Suomea vastaavanlaisia lastensuojelun menneisyyden selvityksiä on tehty jo yli 20 maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomi on itse asiassa oman selvityksensä kanssa pahasti jälkijunassa referenssimaihinsa verrattuna. Norjassa raportin julkaisua seurasi jo vuonna 2005 parlamentin päätös maksaa lastensuojelun kaltoinkohtelun uhreille jopa 200 000 kruunun eli 21 000 euron korvaukset Ruotsissa korvauksia ruvettiin maksamaan vuonna 2013. Siellä uhrit saivat 250 000 kruunun eli 27 000 euron hyvitykset. Lisäksi kaltoinkohdellut ovat saaneet maiden virallisilta tahoilta julkisen anteeksipyynnön. Ruotsissa esimerkiksi järjestettiin parlamentin puhemiehen isännöimä anteeksipyyntötilaisuus, johon osallistui toista tuhatta huostaanotettua lasta ja heidän perheenjäseniään.

***

Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Mielestäni valtio ja viranomaiset eivät voi kääntää selkäänsä menneisyydelleen ja vedota esimerkiksi taannoin vallitsevaan ajan henkeen, kun kyse on selkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Lastensuojelun piiriin päätyneet lapset olivat ja ovat erityisen heikossa asemassa ja yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus suojella heitä. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat"

Kysynpä vain, että millainen mielivaltainen idioo..o tätäkin voi alapeukuttaa? Voi herrantähden ,jos tämä alapeukuttelija on lastensuojelussa töissä, voi, voi, voi..

Aivan samaa olin kysymässä.

Varmaan ottaa niin koville myöntää tosiasiat eli ettei olekaan pelastaja vaan töissä järjestelmässä jonka JÄRKYTTÄVIÄ virheitä on koko sen olemassaolo pyydetty anteeksi. Ja kärsimys edelleen jatkuu.

Ihan omakuva kärsii kun ei olekaan pelastaja, vaan se kaasukammion napin painaja.

 Nimenomaan... Mitä? Eikö yksikään "pelastaja" puolustaudu? Ymmärtäähän sen, totuus on kova pala sellaiselle sosiaalityöntekijälle, joka ei oman rikkinäisyytensä vuoksi voi kyetä nöyrtymään ja sitäpaitsi, kun se "huonojen" ja "alempiarvoisten" ihmisten nöyryyttäminen ja kyykytys on niiin mukavaa, saa edes joskus tuntea olevansa Joku Merkittävä..Ae että. Heikot ne sortuu elon tiellä, poss.. anteeksi, sossut senkun porskuttaa. 

Asiakkaat ne vaan vääristelee ja kuvailee yksipuolisesti tapahtumia (sitähän ei sossut itse tee), eikö niin sossut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
669/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossujen tehtävä on hankkia lastensuojelulaitoksille lapsia. Laitosten täyttöaste pitää olla korkea, jotta toiminnasta saa hyvin voittoa. Jos lapsista on pulaa niitä on hankittava. Sossuille maksetaan pimeänä palkkio, jos hommaavat laitokseen lapsia.

Tämänhän huomaa siitäkin, että lasta ei voi laittaa isovanhempien tai sisaren perheeseen. He eivät sossuille mitään maksa, joten sossu pakottaa laittamaan lapsen laitokseen saadakseen palkkion.

Mitä helvettiä? Miksi minulle ei ole koskaan maksettu mitään palkkiota sijoittamistani lapsista?

T Lastensuojelun sossu

Nyt en aivan ymmärtänyt, suo anteeksi, voisitko hiukan tarkentaa? Tarkoitatko ettei näin tapahdu? Vaikka last.s.tt olisi osakkeenomistajana tai muilla tavoin kytköksissä siihen laitokseen, jonne lapsi sijoitetaan, hänelle ei koidu edes epäsuoraa hyötyä sijoituksesta? Hmm.. 

Tarkentaa? En ole koskaan saanut mitään henkkoht hyötyä lasten sijoittamisesta. Sosiaalityöntekijä voi olla osakkeenomistaja missä tahansa firmassa. 

 Niin, et ehkä sinä, mutta kysymykseeni jätit vastaamatta, kuten Kunnon Sossun kuuluukin :)

 Ja TAAS alapeukkuja? Olkaa kiltit nyt vähän viitseliäämpiä ja kertokaa minulle, väärän harhan ja mielikuvan vallassa olevalle, miksi ei kysymyksiin taaskaan tule vastausta? O tempora, o mores..

Vierailija
670/723 |
26.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset, kaikki lasuongelmat heti julki ja someen. Muuten tuo mielivalta ei muutu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
671/723 |
27.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, kaikki lasuongelmat heti julki ja someen. Muuten tuo mielivalta ei muutu.

Näistä on ollut julkista keskustelua, mutta korjausliikkeitä ei tehdä/ on hankalaa, sillä lastensuojelu pimittää todistusaineistoa/ on pelko, että henkilö joutuu itse syytetyn penkille jos tuo liian yksityiskohtaisia tietoja esiin. Luvallinen mustamaalausoikeus on nykyään vain viranomaisilla. Käytännöt kaipaavat todella kipeästi uudistamista ja työntekijöiden totuudessapysymisvelvoite tarkempaa syyniä.

Vierailija
672/723 |
27.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, kaikki lasuongelmat heti julki ja someen. Muuten tuo mielivalta ei muutu.

Näistä on ollut julkista keskustelua, mutta korjausliikkeitä ei tehdä/ on hankalaa, sillä lastensuojelu pimittää todistusaineistoa/ on pelko, että henkilö joutuu itse syytetyn penkille jos tuo liian yksityiskohtaisia tietoja esiin. Luvallinen mustamaalausoikeus on nykyään vain viranomaisilla. Käytännöt kaipaavat todella kipeästi uudistamista ja työntekijöiden totuudessapysymisvelvoite tarkempaa syyniä.

Tarvitaan järjestöjen tukea. Heikossa asemassa oleva ei voi taistella vastaan jos on alaikäisiä lapsia. Heti kun lapset 18 v. kaikki julki. Rikkaat ja hyvässä asemassa olevat voi pistää julkisuusmyllyn heti päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
673/723 |
27.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, kaikki lasuongelmat heti julki ja someen. Muuten tuo mielivalta ei muutu.

Näistä on ollut julkista keskustelua, mutta korjausliikkeitä ei tehdä/ on hankalaa, sillä lastensuojelu pimittää todistusaineistoa/ on pelko, että henkilö joutuu itse syytetyn penkille jos tuo liian yksityiskohtaisia tietoja esiin. Luvallinen mustamaalausoikeus on nykyään vain viranomaisilla. Käytännöt kaipaavat todella kipeästi uudistamista ja työntekijöiden totuudessapysymisvelvoite tarkempaa syyniä.

Tätäkin kommenttia joku alapeukutti, mutta ei kuitenkaan vaivaudu kertomaan, mikä oli alapeukutuksen syy- huono omatunto? Aika ihmeellistä, jos tämä oli sos.työntekijä- onko se totuus niin vaikea asia, vai mikä on se vimma, joka ajaa kaiken kritiikin torjumiseen? Sitä on syytä miettiä.

Vierailija
674/723 |
24.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja näin. On totta että lastensuojelussa on töissä erilaisia persoonia, suurin osa ihan tavallisia hyvää tarkottavia ihmisiä joilla raskas ja kiireinen työ, mukana varmasti muutama joka uupunut tai muuten vääristä syistä alalla ja ihmisiä kun ovat niin virheitäkin tapahtuu. Valvonta myös puutteellista, mikä heikentää asiakkaiden oikeusturvaa. Kuitenkin suurin osa asiakkaista on syystä asiakkaita, tunnustivat sen itse tai eivät, osa tunnustaa ja osa ei. Sekin loogista että useammin niiden lapset päätyvät huostaanotetuiksi jotka eivät ongelmiaan tunnusta koska eivät sitten voi vastaanottaa muuta tukea ja apua. Virheistä ja epäkohdista huolimatta lastensuojelu pyrkii kuitenkin suojelemaan lapsia ja muutosta parempaan ei saada aikaan demonisoimalla vaan järkevämpää olisi pyrkiä korjaamaan epäkohtia esim lisäämällä koulutusta, taloudellista tukea, valvontaa ja yksityistämisen vähentämistä lastensuojelussa.

Kaksi isoa ongelmaa: Se alkuvaihe. Jolloin ne ”hyvää tarkoittavat” eivät oikeasti osaa nähdä edes hulluimmasta ilmoittelijaata että tämä on hullu. Ja sitten piinaavat täysin viattomia ihmisiä vailla lain suojaa kuukausitolkulla, jopa vuosia.

Se asiakkuusvaihe: Ei ole koulutusta psykologiaan, ei lapsen kasvuun ja kehitykseen, ei lääketieteeseen, eikä juridiikkaan. Sitten ”tarkoitetaan hyvää” täydestä sydämestä täydellä ammattitaidottomuudella ja pahennetaan perheen tilannetta.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on maisteri, jonka tutkintoon sisältyy yhteiskuntatieteitä, psykologiaa ja juridiikkaa.  Itse olen suorittanut yhteensä 15op oikeustiedettä tutkintoni osana. 

Sosiaalityöntekijän tutkiktoon ei sisälly psykologiaa, ei ainakaan meidän yliopistossamme. Juridiikkaa kyllä: sosiaalioikeuden opintoja taitaa olla joka yliopistossa pakollisina jokin määrä. Omassani peräti 5 op, joka on ihan naurettavan vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
675/723 |
02.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asetelma on vähän epäoikeudenmukainen, kun nämä lastensuojelun asiakkaat saavat sanoa ja keksiä mitä sylki suuhun tuo, mutta ammattilaiset joutuvat olemaan vaitiolovelvollisuutensa vuoksi vaiti, eivätkä voi puolustaa tai valaista juttuja sen tarkemmin. Sen verran voin sanoa, että monesti ne, jotka eniten meteliä pitävät huonosta kohtelustaan, ovat itse täysiä petoja eivätkä kerro totuutta. Tällä en tarkoita etteikö lastensuojelu tekisi myös virheitä, mutta kyllä se vaan hyvin usein on niin, että toimille on vankat ja lailliset perustelut.

Kyllä ne lastensuojelun kirjaukset pitäisi laatia niin, että niissä tehtävät johtopäätökset perustellaan objektiivisesti. Ei ihme että vanhempia hämmentää jos kirjaukset sisältää pelkkiä väitteitä ilman konkreettisia perusteluita.

Faktojen sijasta fiktiota

Vierailija
676/723 |
02.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja näin. On totta että lastensuojelussa on töissä erilaisia persoonia, suurin osa ihan tavallisia hyvää tarkottavia ihmisiä joilla raskas ja kiireinen työ, mukana varmasti muutama joka uupunut tai muuten vääristä syistä alalla ja ihmisiä kun ovat niin virheitäkin tapahtuu. Valvonta myös puutteellista, mikä heikentää asiakkaiden oikeusturvaa. Kuitenkin suurin osa asiakkaista on syystä asiakkaita, tunnustivat sen itse tai eivät, osa tunnustaa ja osa ei. Sekin loogista että useammin niiden lapset päätyvät huostaanotetuiksi jotka eivät ongelmiaan tunnusta koska eivät sitten voi vastaanottaa muuta tukea ja apua. Virheistä ja epäkohdista huolimatta lastensuojelu pyrkii kuitenkin suojelemaan lapsia ja muutosta parempaan ei saada aikaan demonisoimalla vaan järkevämpää olisi pyrkiä korjaamaan epäkohtia esim lisäämällä koulutusta, taloudellista tukea, valvontaa ja yksityistämisen vähentämistä lastensuojelussa.

Kaksi isoa ongelmaa: Se alkuvaihe. Jolloin ne ”hyvää tarkoittavat” eivät oikeasti osaa nähdä edes hulluimmasta ilmoittelijaata että tämä on hullu. Ja sitten piinaavat täysin viattomia ihmisiä vailla lain suojaa kuukausitolkulla, jopa vuosia.

Se asiakkuusvaihe: Ei ole koulutusta psykologiaan, ei lapsen kasvuun ja kehitykseen, ei lääketieteeseen, eikä juridiikkaan. Sitten ”tarkoitetaan hyvää” täydestä sydämestä täydellä ammattitaidottomuudella ja pahennetaan perheen tilannetta.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on maisteri, jonka tutkintoon sisältyy yhteiskuntatieteitä, psykologiaa ja juridiikkaa.  Itse olen suorittanut yhteensä 15op oikeustiedettä tutkintoni osana. 

Sosiaalityöntekijän tutkiktoon ei sisälly psykologiaa, ei ainakaan meidän yliopistossamme. Juridiikkaa kyllä: sosiaalioikeuden opintoja taitaa olla joka yliopistossa pakollisina jokin määrä. Omassani peräti 5 op, joka on ihan naurettavan vähän.

Eri yliopistoissa tutkinyo kootaan eri tavoin. Myös esin pitkä harjoittelu on jossain yliopistossa 6viikkoa, toisessa 10.

Vierailija
677/723 |
21.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asetelma on vähän epäoikeudenmukainen, kun nämä lastensuojelun asiakkaat saavat sanoa ja keksiä mitä sylki suuhun tuo, mutta ammattilaiset joutuvat olemaan vaitiolovelvollisuutensa vuoksi vaiti, eivätkä voi puolustaa tai valaista juttuja sen tarkemmin. Sen verran voin sanoa, että monesti ne, jotka eniten meteliä pitävät huonosta kohtelustaan, ovat itse täysiä petoja eivätkä kerro totuutta. Tällä en tarkoita etteikö lastensuojelu tekisi myös virheitä, mutta kyllä se vaan hyvin usein on niin, että toimille on vankat ja lailliset perustelut.

Kyllä ne lastensuojelun kirjaukset pitäisi laatia niin, että niissä tehtävät johtopäätökset perustellaan objektiivisesti. Ei ihme että vanhempia hämmentää jos kirjaukset sisältää pelkkiä väitteitä ilman konkreettisia perusteluita.

Nimenomaan objektiivisesti, pelkät väitteet vaan riittävät

Vierailija
678/723 |
21.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Törmännyt myös työntekijöihin joilla ei ole mitään käsitystä normaali elämästä. Kuinka moni tunnustaa riidan aikana heittäneensä jonkin esineen? Näkivätkö lapset? Onko normaalia uhata tämän vuoksi kiireellisellä sijoituksella? Muuten perheessämme ei ole ongelmia, turhia ilmoituksia tehtailevaa exää lukuunottamatta. Nämä saattavat käsitellä esim kymmenen vuoden takaista aikaa ja tuolloista eroa, aikuisten tuolloista asioita, ei lapsen. Olen toivottanut työntekijät tervetulleeksi kotiimme, he eivät halua tulla. Hokevat vain että väkivallan uhka on otettava vakavissaan.

Vierailija
679/723 |
21.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysynpä vaan kirjoitti:

Törmännyt myös työntekijöihin joilla ei ole mitään käsitystä normaali elämästä. Kuinka moni tunnustaa riidan aikana heittäneensä jonkin esineen? Näkivätkö lapset? Onko normaalia uhata tämän vuoksi kiireellisellä sijoituksella? Muuten perheessämme ei ole ongelmia, turhia ilmoituksia tehtailevaa exää lukuunottamatta. Nämä saattavat käsitellä esim kymmenen vuoden takaista aikaa ja tuolloista eroa, aikuisten tuolloista asioita, ei lapsen. Olen toivottanut työntekijät tervetulleeksi kotiimme, he eivät halua tulla. Hokevat vain että väkivallan uhka on otettava vakavissaan.

Sosiaalityöntekijöillä on ihan omakin elämä ja monesti paljonkin elämänkokemusta. Sosiaalisia ongelmia on sossuillakin. Eivät sossut ole esim. immuuneja sille, etteikö omalla lapsella voisi olla lastensuojelun asiakkuus, jopa lapsi huostassa. Toki harvemmalla. On totta, että perheissä riidellään, mutta kyllähän tuollainen tavaroiden paiskominen väkisinkin on lapsesta hyvin pelottavaa. Kannattaisiko hakea jotain tukea rakentavampaan riitelyyn, jos tavarat lentelevät kotioloissa?

Vierailija
680/723 |
14.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, kaikki lasuongelmat heti julki ja someen. Muuten tuo mielivalta ei muutu.

Kansalaisaloite

Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.

Samalla vaivalla

Uusi perustuslaki ja perustuslakituomioistuin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme yhdeksän