Lue keskustelun säännöt.
Kuka nykyään jättää menemättä varhaisultraan ja miksi?
07.06.2013 |
Googlettelin varhaisultran järkevintä ajankohtaa ja huomasin, että moni ilkkuu ultraan menijöitä. minä taas en voi olla ihmettelemättä, että miten joku jättää tällaisen mahdollisuuden käyttämättä (jos siis suinkin on taloudellisesti mahdollista)?!
Mitä järkeä on odotella rv 12-13 asti luullen olevansa raskaana ja sitten huomata np-ultrassa, että koko raskaus onkin vain tuulimuna? Ok, ei se varhaisultrakaan takaa mitään, mutta ainakaan ei sitten turhaan luule olevansa raskaana viikkotolkulla ja sitten todetaan, että alunperinkään siellä ei ole mitään ollut. Jos syke näkyy, on jo tosi hyvä mahdollisuus onnistua. Minusta ei olisi kivaa pyöritellä 2-3kk ajatuksia raskaudesta, muuttuvasta tulevaisuudesta jne. päässäni ja sitten kaikki pyyhkiytyisi pois juuri kun kuvitteli, että nyt ne pahimmat viikot on jo takana. Tulisi supertyhmä olo, että on kuvitellut olevansa raskaana 3kk ja sitten todettaisiin, että mielikuvistusta on ollut kaikki. Eri asia jos olisi sitten mennyt kesken varhaisultran jälkeen ja vuotoa ei olisi tullut. Silloin sitä ei olisi voinutkaan millään enää tietää, mutta eipä siinä sitten enää ole montaa viikkoa ehtinyt toiveita elätellä ennen sitä np-ultraa.
Mielenkiintoista olisi kuulla miksi joku jättää selvittämättä raskauden tilanteen. Onko raskaus teille niin arkipäiväinen juttu, itsestäänselvyys, yhdentekevää tms. ettei kiinnosta selvittää asiaa tai ettei ole niin väliä onko sitä kuukauden tai pari "turhaan" raskaana?
Kommentit (28)
No ihan samaa mieltä ap:n kanssa.
T. tuulimunan kokenut ja vasta np-ultraan mennyt. Enpä enää tee samaa virhettä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurihan kirjoitin ettei se takaakaan raskauden lopputulosta ja onnistumista. Mutta takaa kuitenkin sen ettei nyt ainakaan turhaan ole 3kk asti "raskaana" silloin kun siellä ei alunperinkään mitään ole ollut. Siis tyhjää täynnä koko kohtu taikka alkio hiipunut jo ihan ensihetkinään, sitten kuvitellaan onnellisena rv 13 asti, että kaikki on hyvin. Aika monta viikkoa enemmän kuin jos olisi mennyt varhaisultraan.
Meillä on 3 lasta ja en ole kenenkään kohdalla mennyt varhaisultraan. Turhaa rahastusta. kyllä pitää aikuisen ihmisen pystyä amlttamaan sen verran, että muutaman viikon jaksaa odottaa. Naurettavaa hosumista ja kaikki mulle heti-meininkiä.
Omalla kohdalla ollut kolme raskautta, joissa kaikissa menin ultraan vasta vko:lla 12-13. Muistan ensimmäisellä kerralla miettineeni olisinko todellakin raskaana (en tehnyt testiäkään). Neuvolaan olin yhteydessä kuukautisten jäätyä pois n. vko:lla 8. Esikoisemme siis näin ensimmäistä kertaa vko:lla 12-13.
Toisella kerralla kuukautisten jäätyä pois tein testin, mutta se epäonnistui, eli ei näyttänyt edes kontrolliviivaa. Satuin lukemaan Keltanokan hautomoa ja raskauteni oli muutaman viikon jäljempänä häntä. Tällöin oikeastaan ensimmäistä kertaa törmäsin keskeytyneeseen keskenmenoon hänen kirjoituksissaan. Ensimmäisessä ultrassa vko:lla 12 kohtuni olikin sitten "tyhjä". Alkio oli kiinnittynyt, mutta kehitys pysähtynyt jo useampi viikko aiemmin. Mitään erikoisia oireita en ollut huomautunut, josta keskytymisen olisi voinut havaita, ehkä pahoinvointi oli hävinnyt lähes kokonaan, mutta tätäkään en osannut yhdistää keskenmenoon, koska ensimmäisen raskauden kohdalla pahoinvointi oli helpottanut ensimmäisen 3 kk:n kohdalla.
Sain lääkkeet kohdun tyhjennystä varten, mutta se tyhjeni yöllä itsestään (liekö alatieultra käynnistänyt keskeytyneen keskenmenon). Rankinta tässä toisessa raskaudessa oli se, että mieheni oli ensimmäistä kertaa mukana ensimmäisessä ultrassa ja ei oikein ymmärtänyt tilanteen edes olevan mahdollinen (tyhjä kohtu rv:lla 12...).
Muutama kuukausi keskenmenosta tunsin olevani jälleen raskaana, tein elämäni ensimmäisen onnistuneen raskaustestin viisi viikkoa kuukautisten loppumisesta (plussa). Ensimmäinen ultra oli jälleen viikolla 12-13, siellä kuopuksemme vilkutteli minulle (isä tuli mukaan vasta rakenneultraan).
En edes harkinnut meneväni varhaisultraan, mutta raskaudesta en kertonut tälläkään kertaa miehen lisäksi muille ennen kuin olin pienen sikiön nähnyt. Keskenmenosta toisen raskauden kohdalla en kertonut kuin äidilleni, joka oli kokenut keskenmenon alkuraskaudessa.
Ja tuohon onnellisuusaspektiin liittyen, jokaisella raskauskerralla olen ollut onnellinen siitä, että olen tullut raskaaksi. Mutta kuitenkin tiedostanut, että matka on pitkä pienen ihmisen syliin saamiseksi ja varmuuden raskauden alun onnistumisesta saanut aina vasta tuossa ensimmäisessä ultrassa.
Jos lapsilukumme ei olisi täynnä ja raskautuisin vielä kerran, en usko, että menisin varhaisultraan. Ehkä siinä tilanteessa harkitsisin asiaa, jos minulla olisi esim. vuotoa ennen 12-13 raskausviikkoa. Mutta kukin meistä pohtii asioita varmasti omalta kantiltaan ja jokaisen oma ratkaisu on varmasti se täysin oikea tapa toimia.
Mulle riittää ne kunnan tarjoamat kaksi tutkimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:11"]
Googlettelin varhaisultran järkevintä ajankohtaa ja huomasin, että moni ilkkuu ultraan menijöitä. minä taas en voi olla ihmettelemättä, että miten joku jättää tällaisen mahdollisuuden käyttämättä (jos siis suinkin on taloudellisesti mahdollista)?!
Mitä järkeä on odotella rv 12-13 asti luullen olevansa raskaana ja sitten huomata np-ultrassa, että koko raskaus onkin vain tuulimuna? Ok, ei se varhaisultrakaan takaa mitään, mutta ainakaan ei sitten turhaan luule olevansa raskaana viikkotolkulla ja sitten todetaan, että alunperinkään siellä ei ole mitään ollut. Jos syke näkyy, on jo tosi hyvä mahdollisuus onnistua. Minusta ei olisi kivaa pyöritellä 2-3kk ajatuksia raskaudesta, muuttuvasta tulevaisuudesta jne. päässäni ja sitten kaikki pyyhkiytyisi pois juuri kun kuvitteli, että nyt ne pahimmat viikot on jo takana. Tulisi supertyhmä olo, että on kuvitellut olevansa raskaana 3kk ja sitten todettaisiin, että mielikuvistusta on ollut kaikki. Eri asia jos olisi sitten mennyt kesken varhaisultran jälkeen ja vuotoa ei olisi tullut. Silloin sitä ei olisi voinutkaan millään enää tietää, mutta eipä siinä sitten enää ole montaa viikkoa ehtinyt toiveita elätellä ennen sitä np-ultraa.
Mielenkiintoista olisi kuulla miksi joku jättää selvittämättä raskauden tilanteen. Onko raskaus teille niin arkipäiväinen juttu, itsestäänselvyys, yhdentekevää tms. ettei kiinnosta selvittää asiaa tai ettei ole niin väliä onko sitä kuukauden tai pari "turhaan" raskaana?
[/quote]
Jos np-ultra on viikoilla 12-13, niin eihän siinä luule olevansa raskaana kuin 2 kuukautta eikä 3 kuukautta. Varhaisultra kai suositellaan about viikolle 7, jolloin on kyllä vielä yli puolet piinasta edessä, kun raskaustesti on tehty ehkä kolme viikkoa aikaisemmin.
Tuo ap:n viimeinen kappale on asiaton. Varhaisultrassa käyminen tai käymättömyys ei kerro mitään siitä, onko raskaus tuleville vanhemmille "arkipäiväinen juttu, itsestäänselvyys, yhdentekevää tms." Pelkoja riittää ennen raskautta, raskauden aikana ja raskauden jälkeen esim. mahdollinen lapsettomuus, tuulimuna, keskenmeno alkuraskaudessa, myöhäinen keskenmeno, kohtukuolema, liian aikainen synnytys, kätkytkuolema jne.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:11"]
Googlettelin varhaisultran järkevintä ajankohtaa ja huomasin, että moni ilkkuu ultraan menijöitä. minä taas en voi olla ihmettelemättä, että miten joku jättää tällaisen mahdollisuuden käyttämättä (jos siis suinkin on taloudellisesti mahdollista)?!
Mitä järkeä on odotella rv 12-13 asti luullen olevansa raskaana ja sitten huomata np-ultrassa, että koko raskaus onkin vain tuulimuna? Ok, ei se varhaisultrakaan takaa mitään, mutta ainakaan ei sitten turhaan luule olevansa raskaana viikkotolkulla ja sitten todetaan, että alunperinkään siellä ei ole mitään ollut. Jos syke näkyy, on jo tosi hyvä mahdollisuus onnistua. Minusta ei olisi kivaa pyöritellä 2-3kk ajatuksia raskaudesta, muuttuvasta tulevaisuudesta jne. päässäni ja sitten kaikki pyyhkiytyisi pois juuri kun kuvitteli, että nyt ne pahimmat viikot on jo takana. Tulisi supertyhmä olo, että on kuvitellut olevansa raskaana 3kk ja sitten todettaisiin, että mielikuvistusta on ollut kaikki. Eri asia jos olisi sitten mennyt kesken varhaisultran jälkeen ja vuotoa ei olisi tullut. Silloin sitä ei olisi voinutkaan millään enää tietää, mutta eipä siinä sitten enää ole montaa viikkoa ehtinyt toiveita elätellä ennen sitä np-ultraa.
Mielenkiintoista olisi kuulla miksi joku jättää selvittämättä raskauden tilanteen. Onko raskaus teille niin arkipäiväinen juttu, itsestäänselvyys, yhdentekevää tms. ettei kiinnosta selvittää asiaa tai ettei ole niin väliä onko sitä kuukauden tai pari "turhaan" raskaana?
[/quote]
Jos np-ultra on viikoilla 12-13, niin eihän siinä luule olevansa raskaana kuin 2 kuukautta eikä 3 kuukautta. Varhaisultra kai suositellaan about viikolle 7, jolloin on kyllä vielä yli puolet piinasta edessä, kun raskaustesti on tehty ehkä kolme viikkoa aikaisemmin.
Tuo ap:n viimeinen kappale on asiaton. Varhaisultrassa käyminen tai käymättömyys ei kerro mitään siitä, onko raskaus tuleville vanhemmille "arkipäiväinen juttu, itsestäänselvyys, yhdentekevää tms." Pelkoja riittää ennen raskautta, raskauden aikana ja raskauden jälkeen esim. mahdollinen lapsettomuus, tuulimuna, keskenmeno alkuraskaudessa, myöhäinen keskenmeno, kohtukuolema, liian aikainen synnytys, kätkytkuolema jne.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut päätä eikä häntää. Mitä tarkoitat puolet piinasta jäljellä? Kyllähän sen nyt varhaisultrassa näkee onko kyseessä tuulimuna vai ei, siitähän tämä ketju alkoi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kokenut tarpeelliseksi, mulle riitti kaupungin tarjoamat ilmaiset 2 kpl vaikka raskaus olikin toivottu. En vaan kokenut että se varhaisultra olisi ollut mitenkään tarpeellinen meille. Ehkä jos takana olisi jo koettuja keskenmenoja, tuulimunaa tjsp. asenne olisi ollut toinen.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:13"]
Ei se ultra takaa sitä, etteikö keskenmeno tulisi seuraavana päivänä.
[/quote]
Ei tietenkään. Mitä vain voi sattua missä vaiheessa tahansa. Kuitenkin on niin, että jos kaikki on varhaisultrassa ok, niin todennäköisyys sille että kaikki menee hyvin, on jo sama kuin se on 12-13 viikolla. Se, että 12 viikkoa on muotoutunut sellaiseksi "viralliseksi helpotuksenhuokaisuviikoksi" johtuu siitä, että ennen vanhaan kun ei ollut ultria, ihmiset ovat jo tehneet havainnon että tuulimunat tulevat ulos siihen mennessä. Ja kun tuulimunan mahdollisuus suljetaan pois, pääsee huokaisemaan helpotuksesta vähän aikaisemmin. Toiset arvostavat sitä. Onko se joltakulta pois, jos he sen itse maksavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ymmärrä, vaikka läheltä olen seurannut tämmöistä. Ystäväni kailotti olevansa raskaan koko tuttavapiirille ja työpaikallaankin, vaikka vasta testi näytti plussaa. Eivät menneet varhaisultraan. No, keskeytynyt keskenmenohan sielt sitten paljastui. Surullista tottakai, mutta en voinut silti olla miettimättä hiljaa mielessäni, että miten voi olla niin höppänä että huutaa raskaudestaan kaikkialle ja sitten sokaistuu tämmöiselle mahdollisuudelle. Olisi nyt sentään malttanut sen pari kolme viikkoa, mennyt varhaisultraan ja miettinyt kertooko sitten asiasta kuinka laajalti. Tämä kyseinen raskaus nytli päättynyt jo niin varhain, että se olisi todennäköisesti jäänyt jo varhaisultrassa kiinni. Uskoisin, että monelta itkulta ja ikävältä tilanteelta, turhilta onnitteluilta jne. olisi välttynyt a) kun ei olisi niin nopeasti kertonut ja b) kun olisi käynyt siellä varhaisultrassa.
En henk. koht. ymmärrä miksi jättää tämmöinen tilaisuus käyttämättä ja sikäli siis tietoisesti elää epätietoisuudessa. Minusta tuntuisi tosi pahalta saada huonoja uutisia varhaisultrassa. Mutta silti pahemmalta tuntuisi, että olisin vielä pidempään ehtinyt unelmoida ja sitten osoittautuisi, että alusta asti kaikki on ollut silmänlumetta. jotenkin sellainen keskenmeno olisi ymmärrettävämpi jos paljastuisi sitten toisessa ultrassa, että varhaisultran ja niskaturvotusultran välillä olisi tämmöinen murhe käynyt. Mutta olisi ihan hölmöä monta viikkoa haihatella pilvilinnoissa, käydä neuvolassa ja kuulla sitten niskaturvotusultrassa, että turvotusta ei ollut kun et ole raskaana edes. Siinä on nimittäin jo aika pitkään mieli vaeltanut vauvamaailmassa ihan alitajuisestikin. Harva on varmaan niin kylmä ettei yhtään vauva-ajatuksia elättelisi ennen tuota ekaa kunnan tarjoamaa ultraa.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:34"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:13"]
Ei se ultra takaa sitä, etteikö keskenmeno tulisi seuraavana päivänä.
[/quote]
Ei tietenkään. Mitä vain voi sattua missä vaiheessa tahansa. Kuitenkin on niin, että jos kaikki on varhaisultrassa ok, niin todennäköisyys sille että kaikki menee hyvin, on jo sama kuin se on 12-13 viikolla. Se, että 12 viikkoa on muotoutunut sellaiseksi "viralliseksi helpotuksenhuokaisuviikoksi" johtuu siitä, että ennen vanhaan kun ei ollut ultria, ihmiset ovat jo tehneet havainnon että tuulimunat tulevat ulos siihen mennessä. Ja kun tuulimunan mahdollisuus suljetaan pois, pääsee huokaisemaan helpotuksesta vähän aikaisemmin. Toiset arvostavat sitä. Onko se joltakulta pois, jos he sen itse maksavat?
[/quote]
Ei ne tuulimunat aina tule itsestään ulos.
t. kaavintaan viikolla 15 päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erityisesti raskauden alkuajan ultraäänialtistus on yhtiydessä kohonneeseen keskenmenon ja ennenaikaisen syntymän riskiin. myös lapsen neurologiset häiriöt ovat todennäköisempiä niillä, joille on tehty useampia ja erit. varhaisvaiheen ultratutkimuksia. näistä ei vaan puhuta, mutta tuloksia löytyy engl.kiel. hakusanoilla. itse koin nämä riskit mahd. hyötyjä suuremmiksi ja jätin ultrat väliin. vain ihan loppuaikana tsekattiin pikaisesti ultralla lapsen asentoa, josta oli ulkotutkimuksen perusteella pientä epäselvyyttä.
Ekassa raskaudessani menin ekaan ultraan vasta viikolla 18. En kokenut, että tarvitsee mennä rv 12 ultraan, minusta se oli ihan turhaa. Kuuntelimme sydänäänet neuvolassa.
Toisessa raskaudessa olimme muuttaneet toiseen paikkakuntaan, täällä ekaan lääkärinkäyntiin kuului ultra. Nyt oli ihan hyvä, että menimme. Saimme aikaa varautua tulevaan, kun oletettuna rv 8+5, selvisi, että viikkoja olikin vasta 6+5 ja vauvoja kaksin kappalein. Edellisellä paikkakunnalla tämä olisi tullut luultavsti tietoon vasta rv 18. Nyt oli aikaa varautua monikkoperhe-elämään pidemmän aikaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä uskon että kaikki ylimääräinen sörkkiminen on pahasta ja myös ultraääni on säteilyä, senkään vuoksi en turhiin tutkimuksiin mene. Itselläni on takana 7 keskenmenoa ja lapsia on siunaantunut onneksemme jo 4. Enempää tuskin tulee, mutta keskenmenot tuolla lastenyrityksen välissä on antanut perspektiiviä elämään ja raskauksiin.
Itse olen ajatellut että otan ilolla ja onnella raskauden vastaan ja toivon että se kestää. Olen myös kertonut melko aikaisin ihmisille, että meillä odotetaan vauvaa. Olen joutunut myös kertomaan sitten keskenmenoista. En ole kailottanut työpaikallakaan kuin niille joille olen erikseen ollut valmis kertomaan myös keskenmenoista eli ystävilleni.
En ole osallistunut varhaisultriin enkä muihin ylimääräisiin testeihin. Mm. niskaturvotusultrassa olin jotta saataisiin hieman viitettä mahdollisista kehityshäiriöistä. Niitä ei näkynyt ultrassa eikä ollut kohonnutta riskiä joten jätimme väliin verikokeet. Jos olisi näkynyt, emme olisi aborttiin päätyneet kuitenkaan (tuon sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi olimme valmiita ottamaan lapsi vastaan).
Siis raskaudenaikaiset tutkimukset on jokaiselle ihmiselle omasta katsantokannastaan ja elämänkatsomuksestaan riippuvaisia asioita, joten sinun ap on mielestäni hieman asiatonta huudella ettei muut ihmiset välitä raskaudestaan taikka lapsistaan, koska sinun katsantokantasi mukaan kaikki tutkimukset pitää tehdä jotta olisi varma raskauden olemassaolosta.
Voin kertoa kun rv 18 synnytin "keskenmenneen" lapsen, että mitkään ultrat tai niiden käymättömyydet ei ollut mielessänikään. Lapsen kehitys voi lakata missä raskauden vaiheessa tahansa, tai lapsi voi kohtukuolla juuri ennen synnytystä. Sitä ei yksikään ultra muuta mihinkään.
Vain oman asenteensa voi muuttaa, kun puhutaan suhtautumisesta raskauteen ja sen mahdolliseen jatkumiseen.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:34"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:13"]
Ei se ultra takaa sitä, etteikö keskenmeno tulisi seuraavana päivänä.
[/quote]
Ei tietenkään. Mitä vain voi sattua missä vaiheessa tahansa. Kuitenkin on niin, että jos kaikki on varhaisultrassa ok, niin todennäköisyys sille että kaikki menee hyvin, on jo sama kuin se on 12-13 viikolla. Se, että 12 viikkoa on muotoutunut sellaiseksi "viralliseksi helpotuksenhuokaisuviikoksi" johtuu siitä, että ennen vanhaan kun ei ollut ultria, ihmiset ovat jo tehneet havainnon että tuulimunat tulevat ulos siihen mennessä. Ja kun tuulimunan mahdollisuus suljetaan pois, pääsee huokaisemaan helpotuksesta vähän aikaisemmin. Toiset arvostavat sitä. Onko se joltakulta pois, jos he sen itse maksavat?
[/quote]
Ei ne tuulimunat aina tule itsestään ulos.
t. kaavintaan viikolla 15 päässyt.
[/quote]
Niin, kirjoitinkin että mitään ei voi taata varmasti. Valitettavasti. Todennäköisyys sille että kaikki menee hyvin on kuitenkin yhtä suuri 12-13 viikolla ja silloin, kun kaikki on varhaisultrassa näyttänyt hyvältä.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:03"]
Kyllä minä uskon että kaikki ylimääräinen sörkkiminen on pahasta ja myös ultraääni on säteilyä, senkään vuoksi en turhiin tutkimuksiin mene. Itselläni on takana 7 keskenmenoa ja lapsia on siunaantunut onneksemme jo 4. Enempää tuskin tulee, mutta keskenmenot tuolla lastenyrityksen välissä on antanut perspektiiviä elämään ja raskauksiin.
Itse olen ajatellut että otan ilolla ja onnella raskauden vastaan ja toivon että se kestää. Olen myös kertonut melko aikaisin ihmisille, että meillä odotetaan vauvaa. Olen joutunut myös kertomaan sitten keskenmenoista. En ole kailottanut työpaikallakaan kuin niille joille olen erikseen ollut valmis kertomaan myös keskenmenoista eli ystävilleni.
En ole osallistunut varhaisultriin enkä muihin ylimääräisiin testeihin. Mm. niskaturvotusultrassa olin jotta saataisiin hieman viitettä mahdollisista kehityshäiriöistä. Niitä ei näkynyt ultrassa eikä ollut kohonnutta riskiä joten jätimme väliin verikokeet. Jos olisi näkynyt, emme olisi aborttiin päätyneet kuitenkaan (tuon sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi olimme valmiita ottamaan lapsi vastaan).
Siis raskaudenaikaiset tutkimukset on jokaiselle ihmiselle omasta katsantokannastaan ja elämänkatsomuksestaan riippuvaisia asioita, joten sinun ap on mielestäni hieman asiatonta huudella ettei muut ihmiset välitä raskaudestaan taikka lapsistaan, koska sinun katsantokantasi mukaan kaikki tutkimukset pitää tehdä jotta olisi varma raskauden olemassaolosta.
Voin kertoa kun rv 18 synnytin "keskenmenneen" lapsen, että mitkään ultrat tai niiden käymättömyydet ei ollut mielessänikään. Lapsen kehitys voi lakata missä raskauden vaiheessa tahansa, tai lapsi voi kohtukuolla juuri ennen synnytystä. Sitä ei yksikään ultra muuta mihinkään.
Vain oman asenteensa voi muuttaa, kun puhutaan suhtautumisesta raskauteen ja sen mahdolliseen jatkumiseen.
[/quote]
Ultraääni ei ole säteilyä.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:03"]
Kyllä minä uskon että kaikki ylimääräinen sörkkiminen on pahasta ja myös ultraääni on säteilyä, senkään vuoksi en turhiin tutkimuksiin mene. Itselläni on takana 7 keskenmenoa ja lapsia on siunaantunut onneksemme jo 4. Enempää tuskin tulee, mutta keskenmenot tuolla lastenyrityksen välissä on antanut perspektiiviä elämään ja raskauksiin.
Itse olen ajatellut että otan ilolla ja onnella raskauden vastaan ja toivon että se kestää. Olen myös kertonut melko aikaisin ihmisille, että meillä odotetaan vauvaa. Olen joutunut myös kertomaan sitten keskenmenoista. En ole kailottanut työpaikallakaan kuin niille joille olen erikseen ollut valmis kertomaan myös keskenmenoista eli ystävilleni.
En ole osallistunut varhaisultriin enkä muihin ylimääräisiin testeihin. Mm. niskaturvotusultrassa olin jotta saataisiin hieman viitettä mahdollisista kehityshäiriöistä. Niitä ei näkynyt ultrassa eikä ollut kohonnutta riskiä joten jätimme väliin verikokeet. Jos olisi näkynyt, emme olisi aborttiin päätyneet kuitenkaan (tuon sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi olimme valmiita ottamaan lapsi vastaan).
Siis raskaudenaikaiset tutkimukset on jokaiselle ihmiselle omasta katsantokannastaan ja elämänkatsomuksestaan riippuvaisia asioita, joten sinun ap on mielestäni hieman asiatonta huudella ettei muut ihmiset välitä raskaudestaan taikka lapsistaan, koska sinun katsantokantasi mukaan kaikki tutkimukset pitää tehdä jotta olisi varma raskauden olemassaolosta.
Voin kertoa kun rv 18 synnytin "keskenmenneen" lapsen, että mitkään ultrat tai niiden käymättömyydet ei ollut mielessänikään. Lapsen kehitys voi lakata missä raskauden vaiheessa tahansa, tai lapsi voi kohtukuolla juuri ennen synnytystä. Sitä ei yksikään ultra muuta mihinkään.
Vain oman asenteensa voi muuttaa, kun puhutaan suhtautumisesta raskauteen ja sen mahdolliseen jatkumiseen.
[/quote]
Ultraääni ei ole säteilyä.
[/quote]
Mars takaisin peruskouluun, erityisesti suositellaan tähän fysiikan tunteja.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:50"]
erityisesti raskauden alkuajan ultraäänialtistus on yhtiydessä kohonneeseen keskenmenon ja ennenaikaisen syntymän riskiin. myös lapsen neurologiset häiriöt ovat todennäköisempiä niillä, joille on tehty useampia ja erit. varhaisvaiheen ultratutkimuksia. näistä ei vaan puhuta, mutta tuloksia löytyy engl.kiel. hakusanoilla. itse koin nämä riskit mahd. hyötyjä suuremmiksi ja jätin ultrat väliin. vain ihan loppuaikana tsekattiin pikaisesti ultralla lapsen asentoa, josta oli ulkotutkimuksen perusteella pientä epäselvyyttä.
[/quote]
No paskan marjat taas näitä väitteitä... :-D Mikroaaltouunissako ne "ultrat" teillä tehdään?
Meillä ultrataan neuvolassa jokaikisellä käynnillä. Missään EI ole ainuttakaan luotettavaa tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin todeta lisääntynyt keskenmenoriski tai neurologisia häiriöitä. :-DDD
Lisääntynyt keskenmenoriski on AINA alkuraskaudessa ensimmäisen 12 viikon aikana. Mitä sä täällä oikein hölmöilet?
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 12:03"]
Kyllä minä uskon että kaikki ylimääräinen sörkkiminen on pahasta ja myös ultraääni on säteilyä, senkään vuoksi en turhiin tutkimuksiin mene. Itselläni on takana 7 keskenmenoa ja lapsia on siunaantunut onneksemme jo 4. Enempää tuskin tulee, mutta keskenmenot tuolla lastenyrityksen välissä on antanut perspektiiviä elämään ja raskauksiin.
Itse olen ajatellut että otan ilolla ja onnella raskauden vastaan ja toivon että se kestää. Olen myös kertonut melko aikaisin ihmisille, että meillä odotetaan vauvaa. Olen joutunut myös kertomaan sitten keskenmenoista. En ole kailottanut työpaikallakaan kuin niille joille olen erikseen ollut valmis kertomaan myös keskenmenoista eli ystävilleni.
En ole osallistunut varhaisultriin enkä muihin ylimääräisiin testeihin. Mm. niskaturvotusultrassa olin jotta saataisiin hieman viitettä mahdollisista kehityshäiriöistä. Niitä ei näkynyt ultrassa eikä ollut kohonnutta riskiä joten jätimme väliin verikokeet. Jos olisi näkynyt, emme olisi aborttiin päätyneet kuitenkaan (tuon sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi olimme valmiita ottamaan lapsi vastaan).
Siis raskaudenaikaiset tutkimukset on jokaiselle ihmiselle omasta katsantokannastaan ja elämänkatsomuksestaan riippuvaisia asioita, joten sinun ap on mielestäni hieman asiatonta huudella ettei muut ihmiset välitä raskaudestaan taikka lapsistaan, koska sinun katsantokantasi mukaan kaikki tutkimukset pitää tehdä jotta olisi varma raskauden olemassaolosta.
Voin kertoa kun rv 18 synnytin "keskenmenneen" lapsen, että mitkään ultrat tai niiden käymättömyydet ei ollut mielessänikään. Lapsen kehitys voi lakata missä raskauden vaiheessa tahansa, tai lapsi voi kohtukuolla juuri ennen synnytystä. Sitä ei yksikään ultra muuta mihinkään.
Vain oman asenteensa voi muuttaa, kun puhutaan suhtautumisesta raskauteen ja sen mahdolliseen jatkumiseen.
[/quote]
Ultraääni ei ole säteilyä.
[/quote]
Mars takaisin peruskouluun, erityisesti suositellaan tähän fysiikan tunteja.
[/quote]
Ultraääni on nimensä mukaisesti ääntä, ääniaaltoja. Se on äänellä tehtävä kaikututkimus joka ei liity säteilyyn sen enempää kuin mikään muukaan. (Koska siis kaikkihan säteilee jonkin verran, esimerkiksi sinä ja minä. Tietty määrä säteilyä kuuluu luontoon ja on aina kuulunut.)
Ei se ultra takaa sitä, etteikö keskenmeno tulisi seuraavana päivänä.