Lue keskustelun säännöt.
Aion kokeilla elämistä brittiläisenä. Mitä brittien elintapoihin kuuluu?
Viiden tee. Englantilainen aamupala. Sydämen asialla. :D Olen tosissani. Aloitan elämään brittiläisenä huomenna.
Kommentit (1537)
Life is just saying “I’m knackered today for some reason” every single day.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele käyttämään sarkastisesti ainakin näitä ilmaisuja. (En tiedä voiko niitä edes enää käyttää muuten kuin sarkastisesti): That's great, Good for you, Have fun, Fascinating, Good luck with that, Sounds thrilling, Wow, What a shame
Vierailija kirjoitti:
Huonosti rakennetut talot, huonot hampaat, heikko yleis-sivistys ja alnoholismi.
Isot ulkonevat korvat ja tukka kampaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Opettele käyttämään sarkastisesti ainakin näitä ilmaisuja. (En tiedä voiko niitä edes enää käyttää muuten kuin sarkastisesti): That's great, Good for you, Have fun, Fascinating, Good luck with that, Sounds thrilling, Wow, What a shame
"Too bad" - vai onko se amerikkaa? Lausuin näin amerikkalaiselle opiskelukaverilleni, kun hänet ryöstettiin Brysselissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää mielessä, että kuulut paarialuokkaan, vaikka muuntautuisit kuinka brittiläiseksi.
Miten muuten suhtautuvat suomalaisiin yleensä? Luetaanko meidät samaan kategoriaan kuin ruotsalaiset vai rinnastetaanko ennemmin puolalaisiin?
Riippuu ihan ihmisestä ja hänen kielitaidostaan. Ruotsalaiset puhuu yleensä hyvää ja ystävällisen kuuloista englantia, jopa erinomaista. Suomalaisilla on hankala aksentti lähtökohtana (siis ei ymmärtämisen vaan tönkköyden kannalta), joten jos kielitaito ei ole kovin hyvä, kuuluu helposti puolalaiskategoriaan. Tosin ei puolalaisetkaan ole nykyään mitään toivottaman alakastia, joukossa on paljon pitempään asuneita, jotka osaavat jo tavat.
Ruotsalaiset ovat kyllä kohteliaampia ja hallitsevat small talkin paremmin, mutta englannin taso on aika lailla sama. Muutenkin kaikki pohjoismaat niputetaan helposti samaan.
Mua ei ole ikinä luultu puolalaiseksi tai itä-Eurooppalaiseksi täällä Briteissä. Ennen kuin avaan suuni mut oletettu ranskalaiseksi tai italialaiseksi ja keskustelun jälkeen usein etelä-afrikkalaiseksi tai irlantilaiseksi.
Näytän blondina ihan ruotsalaiselta. Saanut ehkä siksi ihan hyvää kohtelua Englannissa.
Mutta taivas varjele ruotsalaisten englantia! Sehän on ihan kamalaa, kun sieltä paistaa se ruotsalainen aksentti takaa. Ihan kuin ruotsin ja englannin sekoitusta.
Suomalaisen englanti ei ole tönkköä kunhan puhuu sitä vaan tarpeeksi kauan ja paljon englantilaisten kanssa. Me voidaan sentään oppia sujuvasti se nuotti. Ruotsalaiset ei koskaan.
Riikinruotsin nuottihan ei itse asiassa kauheasti poikkea pohjoisenglantilaisesta. Geordiea kun kuuntelee kauempaa, voisi erehtyä luulemaan tanskaksi tai ruotsiksi, ihan helposti. Paljon samoja sanojakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele käyttämään sarkastisesti ainakin näitä ilmaisuja. (En tiedä voiko niitä edes enää käyttää muuten kuin sarkastisesti): That's great, Good for you, Have fun, Fascinating, Good luck with that, Sounds thrilling, Wow, What a shame
"Too bad" - vai onko se amerikkaa? Lausuin näin amerikkalaiselle opiskelukaverilleni, kun hänet ryöstettiin Brysselissä.
Kas kun et todennut, että tough titties.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää mielessä, että kuulut paarialuokkaan, vaikka muuntautuisit kuinka brittiläiseksi.
Miten muuten suhtautuvat suomalaisiin yleensä? Luetaanko meidät samaan kategoriaan kuin ruotsalaiset vai rinnastetaanko ennemmin puolalaisiin?
Riippuu ihan ihmisestä ja hänen kielitaidostaan. Ruotsalaiset puhuu yleensä hyvää ja ystävällisen kuuloista englantia, jopa erinomaista. Suomalaisilla on hankala aksentti lähtökohtana (siis ei ymmärtämisen vaan tönkköyden kannalta), joten jos kielitaito ei ole kovin hyvä, kuuluu helposti puolalaiskategoriaan. Tosin ei puolalaisetkaan ole nykyään mitään toivottaman alakastia, joukossa on paljon pitempään asuneita, jotka osaavat jo tavat.
Ruotsalaiset ovat kyllä kohteliaampia ja hallitsevat small talkin paremmin, mutta englannin taso on aika lailla sama. Muutenkin kaikki pohjoismaat niputetaan helposti samaan.
Mua ei ole ikinä luultu puolalaiseksi tai itä-Eurooppalaiseksi täällä Briteissä. Ennen kuin avaan suuni mut oletettu ranskalaiseksi tai italialaiseksi ja keskustelun jälkeen usein etelä-afrikkalaiseksi tai irlantilaiseksi.
Näytän blondina ihan ruotsalaiselta. Saanut ehkä siksi ihan hyvää kohtelua Englannissa.
Mutta taivas varjele ruotsalaisten englantia! Sehän on ihan kamalaa, kun sieltä paistaa se ruotsalainen aksentti takaa. Ihan kuin ruotsin ja englannin sekoitusta.
Suomalaisen englanti ei ole tönkköä kunhan puhuu sitä vaan tarpeeksi kauan ja paljon englantilaisten kanssa. Me voidaan sentään oppia sujuvasti se nuotti. Ruotsalaiset ei koskaan.
Riikinruotsin nuottihan ei itse asiassa kauheasti poikkea pohjoisenglantilaisesta. Geordiea kun kuuntelee kauempaa, voisi erehtyä luulemaan tanskaksi tai ruotsiksi, ihan helposti. Paljon samoja sanojakin.
Niinpä. Lisäksi ruotsalaiset muutenkin osaa muodostaa sujuvia lauserakenteita ihan siksi kun heidän kieli on englannin sukukieli, toisin kuin rakenteeltaan täysin erilainen suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele käyttämään sarkastisesti ainakin näitä ilmaisuja. (En tiedä voiko niitä edes enää käyttää muuten kuin sarkastisesti): That's great, Good for you, Have fun, Fascinating, Good luck with that, Sounds thrilling, Wow, What a shame
"Too bad" - vai onko se amerikkaa? Lausuin näin amerikkalaiselle opiskelukaverilleni, kun hänet ryöstettiin Brysselissä.
Kas kun et todennut, että tough titties.
Ilmeestä päätellen viesti tuntui menneen perille jo tuollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lontoo kirjoitti:
Vois aluks vaikka briteiss puhutella Sir tai Ms. Aamupala on se perusjuttu pekoni, munaa, papuja. Five o'clock tee kuuluu hommaan.
Kyl se siit..Kello viiden tee on ulkomaalaisten keksimä termi. Yksikään britti ei sitä käytä.
Afternoon tea nautitaan klo 14-17 välillä,
Tea , taas on yleisnimitys ilta-aterialle. Esim mun lapset kysyy koulusta tulleessaan Whats for tea? Tarkoittaen että mitä me syödään tänään.
Teasta tuli mieleen toinen hassu ilmaus mitä mun skotti mieheni käyttää eli picky tea. Jos on vaikka niin kuuma ettei viitsisi kokata lämmintä niin "it's going to be another picky tea tonight". Tarkoittaa käytännössä ateriaa, joka kootaan kaikenlaisesta kylmästä, vähän kuin ruokaisa salaatti mutta ei siinä välttämättä aina salaatinlehtiä ole. Voi olla vaikka leikkeleitä, vihanneksia tuoreena ja/tai säilöttynä, papuja, chutneytä tai tahnoja tms. sen mukaan mitä kaapeissa on.
Aino ateria jonka anoppini osaa kokata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo sarkastiset ilmaukset on tosi hankalia ulkomaalaiselle. Ne kun yleensä sanotaan vielä ihan neutraalilla tai ystävällisellä naamalla ja äänellä, ja jotenkin pitäisi kuitenkin tajuta että esim. "Fascinating" tarkoittikin tällä kertaa "Eipä voisi vähempää kiinnostaa" tai "Take your time" että "Pliis ole nopea" tai "Could do" että "Ei missään nimessä".
Oh no, ei se ollut tytär vaan Hyacinthin toinen sisko!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Mene ensitöiksesi vetämään 7 päivän sekoilukännit Kanarialle johonkin halpishotellii jossa öykkäröit niin että saat porttikiellon matkatoimistoon.
- sitten kotiinpäästyäsi juo teetä maidon kanssa joka käänteessä ja ehdota joka tilanteessa teeveden keittoa.
- syö rasvaista pitkälle prosessoitua roskaruokaa
- käy laukka- ja greyhound racing kisoissa viikottain ja pelaa totossa lähes kaikki rahasi
-mene töiden jälkeen työporukalla lähiöbubiin oluelle
- värjää hiukset oranssiksi, kiharra niitä vähän. Tarvitset myös hörökorvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako yhteiskuntaluokkaa luokkaa niillä on?
Periaatteessa kolme, työväenluokka, keskiluokka ja yläluokka, mutta nämä jakautuvat vielä pienempiin ryhmiin.
Työväenluokka kolmeen ryhmään, ns underclass joka elää sosiaalituilla eikä kukaan ei ole moneen sukupolveen käynyt töissä. Unskilled työväenluokka joka tekee hanttihommia ilman koulutusta eikä omista kotiaan, skilled working class eli putkimiehet, rakennusalan ihmiset yms. Usein omistavat kotinsa ja laittavat lapsensa yliopistoon.
Keskiluokka, lower middle class, middle class ja upper middle class ja sitten yläluokka jossa siinäkin alalajinsa riippuen oletko aatelinen, rikas ja aatelinen vai ihan vaan rikas.
Onnistuuko siellä luokkamatkailu?
Ei kovin hyvin, luokkien sisällä helpommin ja esim skilled working classistä keskiluokkaan hyppääminen ei ole kauhean vaikeaa.
Näin ulkomaalaisena luokkamatkailu on suht helppoa koska et kuulu mihinkään kategoriaan.
Itse olen kasvanut duunariperheessä Helsingissä mutta opiskelin brittiyliopistossa ja menin naimisiin brittiläiseen aatelissukuun kuuluvan miehen kanssa, tosin elämme aika keskiluokkaista elämää. Miehen yläluokkaisuus näkyy lähinnä sen aksentissa ja itsevarmuudessa ja toki tulee vesiselväksi joka kerta kun käydään anoppilassa.
Ensi vuonna hopeahääpäivä.
Kerro lisää, harrasteista sosialisoinnista, rahankäytöstä, sisustuksestani jne. Please!
No sinun sisustuksesta en tiedä, mutta meillä kotona on skandinaavista muotoilua, modernia taidetta ja miehen suvusta perittyä antiikkia sulassa sovussa, Tykätään miehen kanssa myös kiertää huutokauppoja joten sisustuksessa on paljon persoonallisia yksityiskohtia. (Terkkuja jos joku tunnistaa!)
Rahankäytössä ollaan aika erilaisia, mies maksaa silmiä räpäyttämättä lasten valtavat koulumaksut, itse olisin ollut etenkin alakoulun aikana ihan tyytyväinen ilmaiseen valtiokouluun, mutta miehelle se ei ollut edes vaihtoehto. Maksaa mielellään myos palveluista ja esim tasokkaista ravintoloista ja hotelleista, mutta muuten ei tuhlaile esim autoihin ja elektroniikkaan vaan uusii vanhat vasta kun on pakko.
Itse taas pihistelen ennemmin palveluista ja satsaisin vaikkapa arjen mukavuuteen vaikuttavaan uuteen autoon tai vaikkapa johonkin kylppäriremonttiin vähän useammin. Vaatteisiin satsaamme molemmat mutta hankimme laatua, mies teettää pukunsa ja paitansa luottoräätälillään, itse ostan suht kalliita klassikoita tarvittaessa ja välillä sorrun Zaraan.
Meillä on laaja kansainvälinen tuttavapiiri, lapsia ja paljon menoja töidenkin puolesta molemmilla, joten sosiaalinen elämä on vähän liiankin aktiivista. Mies on vanhemiltaan perinyt sen että rakastaa vieraiden kestitsemistä joten meillä on usein talo täynnä ihmisiä, itselleni riittäisi vähempi vaikken mikään introvertti olekaan.
Anoppila on iso, vetoinen Viktorianaikainen talo jonka ullakolla asuu suojeltuja lepakoita. Sitä ei ole sisustettu ollenkaan varmaan 60-luvun jälkeen ja esim kodinkoneet ym uusitaan vasta kun on pakko. Eniten rakastan anoppilan kirjastohuonetta ja isoa hyvin hoidettua puutarhaa jossa kasvaa mitä erikoisempia kasveja.
Me tosiaan harrastatetaan yhdessä huutokauppoja, lisäksi mies pelasi nuorena rugbya, nyt enää vain tennistä. Itse pelaan huonosti tennistä, lenkkeilen ja jogaan, käyn paljon teatterissa ja oopperassa.
Appivanhemmilla on jatkuvasti jotain dinner partyja ja pari kertaa vuodessa isompia juhlia joihin lasten puolisoineen ja jälkikasvuineen odotetaan osallistuvan vaikka mikä olisi. Anoppi on inhohimoinen puutarhuri ja taiteen ja oopperan ystävä ja aktiivinen paikallisessa hyväntekeväisyysjärjestossä, ja appi harrastaa viinejä, golfia ja keräilee kirjojen ensipainoksia. Kumpikin pelaa tennistä (paljon paremmin kuin minä)
Nähdään miehen perhettä yleensä kerran kuussa sunnuntailounaalla.
En oikein tiedä mitä muuta kertoisin etten olisi liian tunnistettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettele käyttämään sarkastisesti ainakin näitä ilmaisuja. (En tiedä voiko niitä edes enää käyttää muuten kuin sarkastisesti): That's great, Good for you, Have fun, Fascinating, Good luck with that, Sounds thrilling, Wow, What a shame
Tuli koettua aika creepyjä fiiliksiä kun olin esitellyt kasan julkaisujani amerikkalaiselle hyväksi ystäväksi luulemalleni ihmiselle ja hän vastaa: Thats great, good for You!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako yhteiskuntaluokkaa luokkaa niillä on?
Periaatteessa kolme, työväenluokka, keskiluokka ja yläluokka, mutta nämä jakautuvat vielä pienempiin ryhmiin.
Työväenluokka kolmeen ryhmään, ns underclass joka elää sosiaalituilla eikä kukaan ei ole moneen sukupolveen käynyt töissä. Unskilled työväenluokka joka tekee hanttihommia ilman koulutusta eikä omista kotiaan, skilled working class eli putkimiehet, rakennusalan ihmiset yms. Usein omistavat kotinsa ja laittavat lapsensa yliopistoon.
Keskiluokka, lower middle class, middle class ja upper middle class ja sitten yläluokka jossa siinäkin alalajinsa riippuen oletko aatelinen, rikas ja aatelinen vai ihan vaan rikas.
Onnistuuko siellä luokkamatkailu?
Ei kovin hyvin, luokkien sisällä helpommin ja esim skilled working classistä keskiluokkaan hyppääminen ei ole kauhean vaikeaa.
Näin ulkomaalaisena luokkamatkailu on suht helppoa koska et kuulu mihinkään kategoriaan.
Itse olen kasvanut duunariperheessä Helsingissä mutta opiskelin brittiyliopistossa ja menin naimisiin brittiläiseen aatelissukuun kuuluvan miehen kanssa, tosin elämme aika keskiluokkaista elämää. Miehen yläluokkaisuus näkyy lähinnä sen aksentissa ja itsevarmuudessa ja toki tulee vesiselväksi joka kerta kun käydään anoppilassa.
Ensi vuonna hopeahääpäivä.
Kerro lisää, harrasteista sosialisoinnista, rahankäytöstä, sisustuksestani jne. Please!
No sinun sisustuksesta en tiedä, mutta meillä kotona on skandinaavista muotoilua, modernia taidetta ja miehen suvusta perittyä antiikkia sulassa sovussa, Tykätään miehen kanssa myös kiertää huutokauppoja joten sisustuksessa on paljon persoonallisia yksityiskohtia. (Terkkuja jos joku tunnistaa!)
Rahankäytössä ollaan aika erilaisia, mies maksaa silmiä räpäyttämättä lasten valtavat koulumaksut, itse olisin ollut etenkin alakoulun aikana ihan tyytyväinen ilmaiseen valtiokouluun, mutta miehelle se ei ollut edes vaihtoehto. Maksaa mielellään myos palveluista ja esim tasokkaista ravintoloista ja hotelleista, mutta muuten ei tuhlaile esim autoihin ja elektroniikkaan vaan uusii vanhat vasta kun on pakko.
Itse taas pihistelen ennemmin palveluista ja satsaisin vaikkapa arjen mukavuuteen vaikuttavaan uuteen autoon tai vaikkapa johonkin kylppäriremonttiin vähän useammin. Vaatteisiin satsaamme molemmat mutta hankimme laatua, mies teettää pukunsa ja paitansa luottoräätälillään, itse ostan suht kalliita klassikoita tarvittaessa ja välillä sorrun Zaraan.
Meillä on laaja kansainvälinen tuttavapiiri, lapsia ja paljon menoja töidenkin puolesta molemmilla, joten sosiaalinen elämä on vähän liiankin aktiivista. Mies on vanhemiltaan perinyt sen että rakastaa vieraiden kestitsemistä joten meillä on usein talo täynnä ihmisiä, itselleni riittäisi vähempi vaikken mikään introvertti olekaan.
Anoppila on iso, vetoinen Viktorianaikainen talo jonka ullakolla asuu suojeltuja lepakoita. Sitä ei ole sisustettu ollenkaan varmaan 60-luvun jälkeen ja esim kodinkoneet ym uusitaan vasta kun on pakko. Eniten rakastan anoppilan kirjastohuonetta ja isoa hyvin hoidettua puutarhaa jossa kasvaa mitä erikoisempia kasveja.
Me tosiaan harrastatetaan yhdessä huutokauppoja, lisäksi mies pelasi nuorena rugbya, nyt enää vain tennistä. Itse pelaan huonosti tennistä, lenkkeilen ja jogaan, käyn paljon teatterissa ja oopperassa.
Appivanhemmilla on jatkuvasti jotain dinner partyja ja pari kertaa vuodessa isompia juhlia joihin lasten puolisoineen ja jälkikasvuineen odotetaan osallistuvan vaikka mikä olisi. Anoppi on inhohimoinen puutarhuri ja taiteen ja oopperan ystävä ja aktiivinen paikallisessa hyväntekeväisyysjärjestossä, ja appi harrastaa viinejä, golfia ja keräilee kirjojen ensipainoksia. Kumpikin pelaa tennistä (paljon paremmin kuin minä)
Nähdään miehen perhettä yleensä kerran kuussa sunnuntailounaalla.
En oikein tiedä mitä muuta kertoisin etten olisi liian tunnistettavissa.
Wow, kuulostaa aika hyvältä ;D. Juu ja tuli virhe tietenkin kysyin sinun sisustuksestasi. sorry virheestä. Kiehtovaa jos kerrot jotain vaikka oletko ratsastanut/hevosharrastanut muuta koskaan siellä? Myös kohtuudella sosiaalisen elämän kiemurat kiinnostaa. Osaavatko siellä ukkelit olla siivommin kuin Hyacint Bukeen majuri :)? Onko olleet kimpussasi?
Kysy kaikilta "How are you?" mutta jatka suoraan pasmattamista omista asioistasi. Täällä kadehditaan sitä kun britit on niin ystävällisiä, mutta oikeastaan ne kysyy kuulumisia vaan lämpimikseen.
Syö rasvaista ruokaa niin että lihot 1 kg/kk.
Hommaa au pair.
Vierailija kirjoitti:
Lontoo kirjoitti:
Vois aluks vaikka briteiss puhutella Sir tai Ms. Aamupala on se perusjuttu pekoni, munaa, papuja. Five o'clock tee kuuluu hommaan.
Kyl se siit..Kello viiden tee on ulkomaalaisten keksimä termi. Yksikään britti ei sitä käytä.
Afternoon tea nautitaan klo 14-17 välillä,
Tea , taas on yleisnimitys ilta-aterialle. Esim mun lapset kysyy koulusta tulleessaan Whats for tea? Tarkoittaen että mitä me syödään tänään.
On tuo kello viiden tee sim kuningattaren tapana, ja niitähän siellä jotkut tuppaavat matkiakin kaikessa muutenkin.
Meillä Suomessa jakoi eräs mies postia ja tapasin hänet toisella rapulla kaivamassa posteja kärrystä, nähtyään minut huikkasi iloisesti : how are You? Suomessahan tällaista ei tapahdu joten virkistelinpä muistiani minäkin ja muistinkin saaneeni Britanniasta monesti postia, jotka mies varmaan jakoi ja yhdistikin minuun ja antoi kivan tervehdyksensä noin.
Ap:lla on kyllä huima stereotypia briteistä. Ihan kuin kaikki britit olisivat samanlaisia. Sosiaaliluokat ovat erittäin merkittävässä osassa brittiläisessä elämänmenossa. Mieti nyt vaikka ensin, haluatko kuulua hyvin käyttäytyvään yläluokkaan vai vaikkapa cockneyn murretta änkkäävään alaluokkaan. Siinä sulla on alkajaisiksi ihmettelyä "brittiläisyydestä". Tälle välille mahtuukin sitten jos jonkinlaista muuta elämäntapaversiota, joten montakohan miljoonaa erilaista "brittiläistä" tapaa mahdatkaan löytää...
Mä luulen että skottiaksentti tulisi helpommin, ei mun möreä ja tasapaksu ääni taivu sellaiseen laulamiseen, mutta suomalaisen kuuloinen R skotissa toimisi hyvin.